Huittislainen alokas Joonas Immonen käynnisti pari viikkoa sitten kiivaan keskustelun varuskunnissa tarjottavan ruoan kotimaisuusasteesta.

Porin prikaatin Säkylän toimipisteessä muutaman päivän palvellut nuorimies kiinnitti aamiaisella huomionsa siihen, että usean tuotteen alkuperä oli Suomen rajojen ulkopuolella. Immonen latasi aamiaisestaan kuvan Twitteriin, ja pian aiheesta keskusteltiin valtakunnan medioita myöten.

Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavassa Leijona Cateringissa keskustelu otettiin vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Viestintäpäällikkö Suvi Pitkänen kertoo, että yleisesti ottaen keskustelua pidetään Leijona Cateringissa positiivisena asiana, mutta Immosen twiitistä lähtenyt kohu antoi asioista virheellisen käsityksen.

”Ruokiemme kotimaisuusaste oli vuonna 2019 73,7 prosenttia ja olemme jo pitkään tehneet töitä lisätäksemme kotimaisia tuotteita entisestään.  Jo tänä vuonna kotimaisuusaste on korkeampi ja pitkäjänteinen työ jatkuu. Väite, että emme panosta kotimaisiin tuotteisiin, ei siis pidä paikkaansa”, hän korjaa.

Kausituotteita sieltä, mistä niitä saa

Immosen havainnon mukaan esimerkiksi aamiaisella tarjotut tomaatit olivat peräisin Hollannista.

”Tämä pitää paikkansa. Sinä päivänä aamiaisella oli hollantilaisia tomaatteja, mutta vihannekset, marjat ja hedelmät ovat kausituotteita, joita pitää hankkia sieltä, mistä niitä on saatavilla. Kotimainen vaihtoehto mietitään aina ensimmäisenä ja Huovinrinteelläkin on syöty kesän mittaan myös kotimaista kurkkua”, Pitkänen sanoo.

Suomalaisissa varuskunnissa tarjotaan päivittäin yhteensä noin 70 000 ateriaa. Pitkänen korostaa, että suuret volyymit asettavat oman haasteensa ruoantoimittajille.

”Meidän on varmistettava, että raaka-aineita on saatavilla riittävästi. Koska tarvitsemme valtavia määriä ruokaa, raaka-aineet tulevat sadoilta tuottajilta.”

Vaikka raaka-ainevalinnoissa pyritään menemään kotimaisuus edellä, vaikuttavat hankintapäätöksiin myös monet muut asiat.

”Esimerkiksi kreikkalaista hilloa tarjotaan siitä syystä, että kotimainen valmistaja ei enää pakkaa tuotetta sen kokoisiin pakkauksiin, että se sopisi maastossa tarjottavaksi. Maastossa myös ruoan säilyvyys nousee merkittäväksi valintakriteeriksi.”

Eikä ole edes mahdollista, että ruoan kotimaisuusaste tulisi olemaan täysi sata. Kahvi, tee, kaakao, hedelmät ja mausteet on joka tapauksessa tuotava ulkomailta.

”Mutta liha ja lihajalosteet, broileri ja munatuotteet sekä perunat ja tuore leipä ovat nyt kotimaisia”, Pitkänen kertoo.

Korona toi poikkeusjärjestelyt

Kevään korona-aallosta lähtien varuskuntien ruokailut on toteutettu poikkeusjärjestelyin. Varusmiehet ruokailevat nyt vielä useammin maastossa kuin normaaliolosuhteissa.

”Maastoruokailut ovat osa täysin normaalia toimintaamme ja Leijona Cateringin on pystyttävä toimittamaan ruoka olosuhteista riippumatta sinne, missä varusmiehet ovat. Myös kevään aikana kaikki ruokahuolto pystyttiin toteuttamaan erinomaisesti”, Pitkänen sanoo.

Immosen kyseenalaistuksen siitä, että korona-aika olisi nostanut esiin epävarmuutta huoltovarmuudessa, Pitkänen tyrmää täysin.

”Poikkeusoloissa emme ole riippuvaisia yksittäisten tuotteiden saatavuudesta, joten vaikka kriisitilanteessa hilloa ei saataisi Kreikasta, ruokahuolto ei siitä kärsisi.”

Jokainen palaute luetaan

Leijona Cateringin ruokalistat pohjautuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin, joiden tavoite on terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä ruokavalio. Samat toiveet on esittänyt myös varusmiestoimikunta.

”Varusmiehiltä tulleisiin toiveisiin pohjautuen haluamme tarjota terveellistä ja raikasta ruokaa. Nuorten toiveesta myös kasvisruokien määrää on lisätty. Tämän päivän nuoret ovat fiksuja ja tietävät, että ravitsevalla ruoalla jaksaa harjoituksissa paremmin. Yhä tarkemmin seurataan myös ruoan hiilijalanjälkeä.”

Leijona Catering hankkii raaka-aineensa toimittajilta, jotka täyttävät yhtiön asettamat vastuullisuusvaatimukset esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin, tuotteiden sertifioinnin ja elintarvikkeiden alkuperän jäljitettävyyden osalta.

”Ensimmäisenä ravintola-alan toimijana olemme laskeneet ruoallemme laajan hiilijalanjäljen, jonka kehitystä pystymme tarkkailemaan. Kotimaisen ruoan suosiminen auttaa myös ilmastokuormituksen hillitsemisessä. Teemme pitkäjänteisesti töitä hiilineutraalin Suomen hyväksi”, Pitkänen sanoo.

Immoselle ja muillekin varusmiehille Pitkänen lähettää terveiset, että armeijassakin on mahdollista vaikuttaa ruokaan. Paras väylä on varusmiestoimikuntien kautta, joita Leijona Cateringissa kuullaan aktiivisesti.

”Myös ihan jokainen paikallisesti annettu palaute huomioidaan. Varusmiehet ovat asiakkaitamme ja toimintamme lähtökohta on tyytyväinen asiakas.”