Neljän maakunnan alueella virtaavan, Huittisissa Kokemäenjokeen laskevan Loimijoen tila ei ole kehuttava. Joen yläpäässä Tammelassa vedenlaatu on hyvä, mutta 114 kilometrin matkalla Forssan, Jokioisten, Ypäjän ja Loimaan halki laatuluokitus vaihtuu tyydyttäväksi. Alajuoksulla Punkalaitumella ja Huittisissa vesistön kuntoa voidaan pitää enää välttävänä.

“Suurimmat ongelmat kulminoituvat aina alajuoksulle. Loimijoen perusongelma on se, että pitkällä jokialueella ei ole juurikaan järviä ja laajan ojituksen vuoksi vesi kulkee aivan hirvittävää vauhtia. Tulvat huuhtovat mennessään ravinteita ja kiintoainesta”, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija Satu Heino tietää.

Loimijoen tilan parantamiseksi on nyt julkaistu pelastusohjelma, johon on koottu konkreettisia keinoja joen kunnon parantamiseksi.

“Pelastusohjelma on työkalu, joka kokoaa yhteen Loimijoen alueen vesien tilaan keskeisesti vaikuttavat tekijät ja vaikuttavimmat keinot vesien tilan parantamiseksi. Pelastusohjemassa tuodaan esiin, miksi joki on siinä kunnossa kuin se on ja mitä tilanteen parantamiseksi voidaan tehdä. Tavoitteenamme on saada valuma-alue pidättävämmäksi”, Heino avaa.

Maataloutta ei pidä syyllistää

Pelastusohjelma on toteutettu tarinakarttapohjalle ja siitä on pyritty tekemään mahdollisimman helppolukuinen, jotta kuka tahansa voi lähteä parantamaan vesien tilaa sen pohjalta.

“Joen tilan parantaminen on niin iso projekti, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa vain yhden toimijan voimin. Toivomme, että pelastusohjelman avulla saamme osallistettua mahdollisimman paljon maanomistajia, kyläyhdistyksiä ja kuntia toimiin vesistön hyväksi. Tästä syystä valtavaan pakettiin on nostettu jokaiselle sopivia, tärkeitä ja yksinkertaisia keinoja tilan parantamiseksi.”

Pelastusohjelman kartoista pystyy selvittämään, millä alueilla vesistönhoidollisilla toimenpiteillä on eniten merkitystä ja millaisia toimia missäkin tarvitaan.

Pelastusohjelman mahtipontisena tavoitteena on vähentää vesistökuormitus puoleen nykyisestä.
Heino tietää, että muutokset ovat pieniä ja tapahtuvat hitaasti.

“Siksi tärkein tavoite onkin varmasti se, että saamme pidettyä Loimijoen elinvoimaisena ja viihtyisänä ympäristönä asua, elää ja yrittää. Haluamme, että tulevaisuudessakin joella voi meloa, kalastaa ja uida.”

Mikäli alueen toimijat saadaan osallistumaan pelastustöihin aktiivisesti, kuormitusta on mahdollista vähentää huomattavasti. Nykyinen fosforikuormitus on valtaosin peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta.

Ympäristöasiantuntija kuitenkin korostaa, ettei maataloutta pidä syyllistää vesistön tilasta. Olennaista on tuoda esiin alan mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen.

“Viljelyteknisillä muutoksilla maataloudessa muodostuvaa kuormitusta saadaan vähennettyä parhaimmillaan jopa 80 prosenttia. Lisäksi samat toimenpiteet parantavat peltomaata, jolloin viljelijä saa pellosta parhaan sadon. Kaikki osapuolet hyötyvät”, Heino sanoo.

Loimijoki kuntoon yhteistyöllä

Huittisissa Loimijoen kunnostukseen on ryhdytty jo ennen pelastussuunnitelman julkaisua. Heinon mukaan Palojoen Kourajoella sekä Korkeakosken Vuorisenlahdella tehtävät toimenpiteet ovat malliesimerkkejä siitä, millaisia tekoja joen hyväksi voidaan tehdä.

“Parasta, mitä Loimijoelle voi tehdä on, että ympäristössä ikään kuin käännetään kelloa taaksepäin ja palautetaan asioita ennalleen. Tärkeintä on lisätä valuma-alueiden pidätyskykyä, jolloin vesi valuu jokeen hitaammin, eikä tulva-aikoinakaan lainehdi yli äyräiden.”

Tämä tarkoittaa esimerkiksi ojarakenteiden palauttamista ennalleen.

“Toivottavasti tulevaisuudessa ojat saavat taas mutkitella ja patorakenteet tasata virtaamaa.”

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tehnyt pelastusohjelman osana Ympäristöministeriön rahoittamaa Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon -hanketta.

Omia keinoja Loimijoen hyväksi toimimiseen voi käydä katsomassa hanketta varten perustetuilta nettisivuilta osoitteesta www.kvvy.fi/pelastusohjelma.

“Tarkoitus on, että pelastusohjelma jää elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen ja tietoja sekä uusia toimintatapoja päivitetään tarpeen mukaan”, Heino sanoo.