Kun Sastamalan seurakunnan kanttori Elisa Hietikko lähtee töihinsä, hänellä on yleensä mukanaan kitarakotelo ja paksu nuottikassi. Ne ovat olleet Hietikon tärkeimmät työvälineet jo vuosikymmenten ajan.

Kanttorin muistiin mahtuu uskomaton määrä musiikkia. Lähes kaikki virsikirjan hieman vajaasta tuhannesta virrestä ovat Hietikolle tuttuja, muutamia uusimpia lukuun ottamatta.

Myös populaarimusiikkia ja muuta kevyempää musiikkia kanttorin tulee toisinaan esitettyä ihmisten toiveesta, muun muassa häissä ja hautajaisissa.

Esimerkiksi viime kesänä Hietikko soitti häissä Game of Thrones -sarjan tunnusmusiikkia, kun hääpari asteli alttarille. Kevättalvella pidettyihin hautajaisiin puolestaan toivottiin Kaija Koon kappaletta Viimeinen lento.

Moni ei tiedä, että kanttorit musisoivat muuallakin kuin kirkoissa. Hietikon työhön kuuluu esimerkiksi vierailuja hoivakodeissa ja kinkereillä. Hän on myös esiintynyt Vammalan torilla sekä Tyrvään pappilan amfiteatterissa.

Toisinaan työ vie kanttorin yllättäviinkin ympäristöihin, kuten joitain vuosia sitten, jolloin Hietikko säesti kauneimpia joululauluja Vammalan Walter’s Pubissa.

Koronan aikana tavoitetaan videoin

Koronakriisin myötä Hietikko on vienyt ihmisten tavoittamisen vielä askeleen pidemmälle. Hänen perustamallaan YouTube-kanavalla on nykyisin jo monia kymmeniä lauluvideoita, joita hän on tehnyt yhdessä videointitaitoisen ystävänsä Jaana Korven kanssa.

Kirkko Suomessa jakoi viime syksynä Hietikon lauluvideon Facebook-sivuillaan, jossa sitä on katsottu jo yli 120 tuhatta kertaa. Kyseisellä videolla Hietikko esittää virren numero 338, Päivä vain ja hetki kerrallansa.

Kanttori mielletään monesti säestämään jumalanpalvelusten musiikkia uruilla. Urkuja Hietikkokin soittaa, mutta ei koe olevansa urkutaiteilija. Sen sijaan häntä on sanottu trubaduuriksi.

”Kitara on jäänyt käteen nuoruudestani. Isäni oli Kurikan seurakunnan suntio, ja äitini töissä seurakunnan keittiöllä. Vedin seurakuntanuorissa omia yhtyeitäni kitaralla. Lisäksi lauloin monta vuotta Sanansaattajat-nimisessä kuorossa, jota johti kurikkalainen opettaja Koskelan Heikki”, Hietikko muistelee.

Eteläpohjanmaalta kotoisin oleva Hietikko valmistui kanttoriksi Tampereen ammattikorkeakoulun kirkkomuusikkolinjalta vuonna 2000. Tänä vuonna hänelle tulee täyteen 10 työvuotta Sastamalan seurakunnan kanttorina.

“Kuin enkelten laulua”

Hietikon sydäntä lähellä on kevyt hengellinen musiikki, jota hän paitsi esittää, myös säveltää ja sanoittaa itse.

Vuosien varrella hän on konsertoinut paljon Sastamalan kauniissa, pienissä kyläkirkoissa, joita kyliltä löytyy jopa 11 kappaletta.

Toisinaan Hietikon konserteissa musisoivat myös hänen aikuiset lapsensa, joilta heiltäkin löytyy soitto- ja laulutaitoa. Lisäksi viime vuosina mukana on ollut usein kiikkalainen Aili Riihimäki lausumassa runoja.

Hietikko on opiskellut klassista laulua, ja hän saa heleästä sopraano-äänestään usein häkellyttävää palautetta, kuten ” kuin enkelten laulua”.

Hietikko haluaa, että hänen musiikkinsa on helppoa kuunneltavaa tavallisille ihmisille. Laulujen sanoitukset ovat hänelle tärkeitä, ja Hietikon musiikissa niissä on lähes aina hengellinen sanoma.

Tuttuja teemoja ovat armo, toivo ja lohdutus, mutta myös kiitos ja ylistys.

”Omassa elämässänikään ei kaikki ole aina mennyt parhaalla mahdollisella tavalla. Jumala on kuitenkin ollut uskollinen kaikki nämä vuodet, ja kantanut vaikeidenkin aikojen läpi”, maaliskuussa 60 vuotta täyttävä Hietikko sanoo.

Juttu ja kuvat: Pauliina Vilpakka