“Lähdin aluksi vain kokeilemaan, mutta kokeilu taitaa kestää hautaan asti.”

Näin kuvailee Sastamalan ja Levin välille jakautunutta elämäänsä Tuija Jokinen. Fysioterapeuttina työskentelevä nainen on jo kymmenen vuoden ajan viettänyt talvet pohjoisessa ja kesät etelässä.

“Olin jo pitkään haaveillut, että voisin olla Lapissa pidempään kuin vain talviloman, koska tykkään kunnon talvesta, hiihtämisestä, laskettelusta ja retkeilystä. Luonto on lähellä sydäntä kaikkina vuodenaikoina”, Jokinen taustoittaa.

Kun kohdalle osui sopiva työtarjous ja elämäntilannekin oli suotuisa, päätti Jokinen hypätä tuntemattomaan.

“Lähtiessäni ainut, jonka tunsin, oli työtarjouksen tehnyt Kirsi-Marja Nieminen.”

Tuija Jokinen on itsenäinen ammatinharjoittaja, joka Levillä ollessaan työskentelee Pihlajalinnassa ja Sastamalassa Kunnon Startissa.

“Pitkä työkokemus auttaa erityisesti Levillä. Täällä vastaan tulee mitä erikoisempia ongelmia, minkä lisäksi matkat ovat pitkiä. Fysioterapiaa pitää miettiä eri tavalla kuin etelässä, missä kaikki on lähellä”, nainen pohtii.

Vammalan torilta on Kittilän kunnassa sijaitsevalle Leville yli 850 kilometrin matka. Miten käytännön järjestelyt sujuvat?

“Sastamalassa minulla on oma asunto ja Levillä asun vuokralla samalla vuokranantajalla. Eli talvikamat ovat Levillä ja kesäkamat Sastamalassa. Marraskuusta vappuun olen pohjoisessa.”

Vaikka Jokinen lähtiessään hyppäsikin tuntemattomaan, ovat vuodet luoneet hänelle uuden tuttavapiirin pohjoiseen. Uusiin ihmisiin hän on tutustunut pääsääntöisesti työn kautta, ja kokee tulleensa otetuksi vastaan hyvin.

“Tällä hetkellä työyhteisössä on useampia tänne muuttaneita, joilla on samanlaisia mielenkiinnon kohteita. Näin vanhempana ei sosiaalisia suhteita kaipaa kovinkaan paljoa, kun työ on terapiatyötä, jossa on koko ajan hyvin intensiivisessä kontaktissa toisen ihmisen kanssa.”

Yksinäisyys ei vaivaa, vaikka onkin yksin, Jokinen miettii. Hän muistuttaa, että nykyisin on hyvät välineet pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin, vaika he fyysisesti olisivatkin kaukana.

“Ja käyhän minulla myös vieraita, tai siis tuttuja, etelästä”, hän naurahtaa.

Arki on arkea, oli sijainti sitten Levi tai Sastamala. Pohjoisessa Tuija Jokisen sosiaalinen elämä on kuitenkin vähäisempää kuin etelässä, ja se rauhoittaa elämää.

“Täällä tulee liikuttua ja ulkoiltua enemmän. Luonto hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti ja siksi nykyisin liikun eniten tunturisuksilla tuntureilla. Eihän täällä sellaista kiirettä ja hoppua ihmisillä ole kuin etelässä.”

Jokinen kertoo olevansa kaikin puolin tyytyväinen nykyiseen elämäntapaansa ja suosittelee elämänmuutosta lämpimästi muillekin sellaisesta haaveileville.

“Se vaatii rohkeutta. Kukaan ei voi tietää mitä saa tai menettää, jos ei uskalla kokeilla.”