Epanjansiruetanat piinaavat yhä asukkaita Marttilan kaupunginosassa Sastamalan Vammalassa. Alueviesti kirjoitti “etanataistelun etulinjasta” viime vuoden elokuussa, jolloin erään parikymmentä minuuttia kestäneen keruureissun saldo alueella oli 70 espanjansiruetanaa.
Sastamalan kaupunginpuutarhuri Suvi Isosävi kertoo Marttilan asukkaiden raportoineen edelleen tähän haitalliseen vieraslajiin liittyvistä havainnoista. Muualta kaupungista ei havaintoja ole kantautunut ainakaan Isosävin korviin.
Espanjansiruetana on kaikkiruokainen, kookas, täysikasvuisena noin 7-14 senttimetrin mittainen etana. Lajin voi sekoittaa kotoiseen harmittomaan ukkoetanaan, joka viihtyy lähinnä metsissä ja käyttää ravinnokseen lehtiä ja sieniä.
Ukkoetana ei kuitenkaan koskaan esiinny massana tai suurella joukolla, kuten espanjansiruetana yleensä tekee.
Myös lehtokotilot rusastuneet
Espanjansiruetanoiden lisäksi viime vuosien säät ovat suosineet lehtokotiloiden lisääntymistä Suomessa. Isosävi muistuttaa, etteivät lehtokotilot ole haitallisia vieraslajeja tai vaaraksi ihmisille, mutta puutarhojen kannalta ikäviä runsastuttuaan.
“Laji on esiintymispaikallaan usein tavattoman runsaslukuinen. Onneksi lehtokotilolle löytyy myös luontaisia vihollisia. Monet linnut syövät ilomielen kotiloita.”
Olivatpa kyseessä sitten lehtokotilot tai espanjansiruetanat, on niiden kerääminen tehokkain tapa torjua populaatiot. Isosävi vannoo yhteisten talkoiden nimeen.
“Naapurien väliseen yhteistyöhön olisi hyvä pyrkiä erityisesti alueilla, joissa havaintoja on säännöllisesti.”
Oikea tapa tappaa etanat on pudottaa ne kuumaan veteen, jolloin myös munat kuolevat. Raatoja ei tule laittaa kompostiin, sillä lajitoverit voivat käyttää niitä ravintonaan. Torjuntajäte eli kuolleet etanat hävitetään sekajätteen mukana muovipussissa.
Suvi Isosävi nostaa haitallisiin vieraslajeihin liittyen esiin yhden tärkeän seikan: puutarhajätteen oikeaoppisen hävittämisen.
“Valitettavasti puutarhajätteiden ja risujen vieminen virkistysalueille on kovin yleistä Sastamalassa”, hän toteaa.
Mitä haittaa maatuva jäte sitten luonnossa aiheuttaa?
“Moniakin harmeja”, Isosävi sanoo.
Kaikki haitalliset vieraslajit, kuten espanjansiruetanat leviävät ensisijaisesti puutarhakasvien ja maa-ainesten mukana. Kompostoituminen rehevöittää aluetta, jolloin riskinä on luontaisen kasvillisuuden muuttuminen.
“Puutarhajätteen mukana voi luontoon levitä puutarhakasveja, ja ne saattavat valloittaa elintilaa luontaisilta lajeilta. Ja yleinen siisteys ja viihtyisyys kärsivät.”
Sastamalan kaupungin mailla tehdään parhaillaan haitallisten vieraslajien, kuten jättipalsamiesiintymien kartoitusta. Isosävin mukaan on ennemmin sääntö kuin poikkeus, että jättipalsamiesiintymiä on puutarhajätteen läjitysalueiden läheisyydessä.
“Usein vielä vesistöjen, kuten ojien penkoilla. Siitä on siementen hyvä jatkaa matkaa ja levitä pitkälle alajuoksuun itämiskykyisinä.”
Puutarhajätteiden ja risujen oikeaoppiseen hävittämiseen on monta helppoa keinoa.
Jäteasemat ottavat vastaan puutarhajätettä. Taloyhtiöiden kannattaa tilata vaikka vaihtolava paikalliselta yrittäjältä pihatalkoiden ajaksi, kaupunginpuutarhuri vinkkaa. Omassa pihassa risujen hakettaminen ja hyödyntäminen kompostin väliaineeksi tai katteeksi on hyödyllistä.
Puutarhajätteen hävittämistä koskevia säädöksiä on niin jätelaissa kuin luonnonsuojelulaissakin. Jätelain mukaan on kiellettyä jättää ympäristöön roskaa, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa.
Luonnonsuojelulaki taas kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon silloin, kun on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.
Haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta infotaan Vammalan torin puukojussa huomenna lauantaina, maailman ympäristöpäivänä, 5.6. kello 10-13. Paikalla ovat edustajat Sastamalan ympäristöyhdistyksestä ja kaupungin puistotoimesta.
