Rumiluksiahan ne nykyajan tuulimyllyt ovat, kuten nimimerkki Don Quijote 9.3. Alueviestissä kirjoitti. En halua edes kuvitella sellaista vaihtoehtoa, että kaikki maisemat pilattaisiin niillä. Kuitenkaan suunniteltua tuulivoimaa ei saisi alkaa korvata kivihiilellä tai öljyllä, koska tämä olisi vastoin ilmastotavoitteita.
Vetytaloudesta olen kiinnostunut fossiilisten polttoaineiden korvaajana teollisuuden tuotannoissa, raskaassa rekkaliikenteessä ja laivaliikenteessä. Varsinkin fossiilivapaan teräksen tuotannossa rautamalmi pitäisi pelkistää hiilen ja koksin sijasta vedyn avulla. Valitettavasti melkein kaikki nykyisestä vedyn tuotannosta on hiilestä tai maakaasusta valmistettua “harmaata” vetyä, jota tehdessä syntyy runsaasti hiilidioksidia. Sen sijaan “vihreää” vetyä voitaisiin tuottaa vähäpäästöisesti hajottamalla vettä sähkövirran avulla, jos tarvittava sähköenergia tuotettaisiin päästöttömästi, esimerkiksi ydinvoiman avulla.
En tiedä, miten paljon sähköä voidaan tehdä aaltojen ja vuorovesi-ilmiön avulla. Kannattaisi sitäkin konstia kokeilla. Bensiiniä korvaavaa bioetanolin tuotantoa voidaan kasvattaa, ja lämmöntuotannossa biokaasun tuotantoa voidaan lisätä. Tuulivoiman sijasta kasvattaisin aurinkoenergian osuutta. Paneeleita vain katoille niin paljon kuin niitä on saatavissa. Sähkönkäyttäjäkin voi vaikuttaa asiaan ja omiin kustannuksiinsa vähentämällä sähkön käyttöä.
Olen pyöritellyt mielessäni kysymystä, että kun kerran kovilla pakkasilla, jolloin tuulimyllyt eivät pyöri, tarvitaan varavoimaa ja säätövoimaakin, niin mistä sitä saadaan. Mihin me oikeastaan tarvitsemme siinä tapauksessa tuulivoimaa lainkaan? Jarkon Pentti sanoi minulle, että tuo on yleinen harhaluulo. Vaikka maan pinnalla on tyyntä, niin 200-300 metrin korkeudella tuuli puhaltaa silloinkin. Voi tuulla, mutta miten voimakkaasti? Pitäisi nähdä omilla silmilläni.
Lisäksi Pentti sanoi niinkin, että 1500 metrin etäisyydellä olevasta myllystä kuuluu kovempi ääni kuin 1200 metrin päässä olevasta, koska ne lähempänä olevat myllyt tehdään eri tekniikalla. Siipien reunat tehdään eri lailla.
Miksei niiden kauempana sijaitsevien myllyjen siipiä voi tehdä samalla tavalla meluttomaksi? Johtuuko se talouspolitiikasta? Matalataajuisesta infraäänestä en uskaltanut enää kysyä.
Asko Rantanen
Miksipä Sastamalan kaupunki ei käynnistäisi esiselvitystä, jossa käytöstä poistettu ja maisemoitu Vuohijoen kaatopaikka hyödynnettäisiin rakentamalla sinne aurinkovoimala? Tämä olisi kaupungilta todellinen ympäristöteko ja tämä loisi Sastamalalle positiivista imagoa kestävän ja vihreän energian toteuttajana, jota tuulivoimarakentaminen ei todellakaan tee. Vastaavia hankkeita on toteutettu jo Tarastenjärven kaatopaikalla, sekä selvitetty Nokian Koukkujärvellä. Näihin hankkeisiin löytyy myös luotettavia ja rehellisiä kotimaisia toimijoita mahdollisesti jopa omalta paikkakunnalta.
Jarkonpentin kommentit ja näkökulmat voinee jättää täysin omaan arvoonsa. Mies on myös toisaalla väittänyt että tuulen taustamelu peittää tuulivoimaloiden meluhaitat. Ja toisaalla taas myöntänyt, että maantasalla ja korkeuksissa tuuliolot ovat erilaiset.
Tuulivoimaloiden sahalaitaiset “melua vähentävät” siivet ovat vain tuulivoimavalmistajien markkinointikikka. Samoja STE-tyypin siipiä on käytettu myös Suodenniemen tuulivoimahankkeen melumallinnuksissa, mutta Jarkonpentin johdolla myönnetyissä poikkeamisluvissa ei siipityyppiä ole eritelty. Kuka siis valvoo että näitä “melua vähentäviä” siipiä käytetään? Siiven melua vaimentava sahalaita aiheuttaa ongelmia mm. jään muodostumisen kanssa sekä vähentää voimaloiden hyötysuhdetta..
Pentinjarkonpentin Sastamalassakin lobbaama vetytalous on vielä aivan täysin lapsenkengissä. Hyötysuhde on vain 25% luokkaa. Vetyhän tuotetaan ensin sähköllä ja sen jälkeen se muutetaan takaisin polttokennpssa sähköksi, jolla auton sähkömoottoria pyöritetään. Täysin järjetön yhtälö..
Tarkoitatko Timo että se kommentti tuuliolojen eroista eri korkeuksilla on väärin? Vai mitä tarkoitat?
Ei, vaan tarkoitan että Pentti Jarkon kommentit ovat ristiriitaisia. Toisaalla Jarkko on esittänyt, että tuulen taustaääni peittää alleen tuulivoimaloista aiheutuvat meluhaitat. Mutta miten asian laita on juuri niissä olosuhteissa joissa maan pinnalla ei tätä tuulen aiheuttamaa taustaääntä ole, mutta voimalat kuitenkin pyörivät ja aiheuttavat ympäristömelua?
Väite tuulettomista pakkaspäivistä ja tuulivoiman hyödyttömyydestä sellaisina päivinä on täysin paikkansa pitävä. Kannattanee tutustua seuraaviin artikkeleihin ja materiaaleihin:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008665269.html
“Sähkön hinta on nousemassa ”huippulukemiin” tiistain ja keskiviikon aikana, koska tuulivoimatuotanto jää hyvin vähäiseksi ja sähkön hinnan raju kallistuminen Keski-Euroopassa nostaa tuontisähkön hintaa, sähkön myyntiyhtiö Väre kertoo tiedotteessaan.”
Hyvää osviittaa aiheeseen saa myös Fingridin” tuulivoiman tuotanto” datasta:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Tästä on helposti maallikonkin havaittavissa kuinka suurta heiluntaa tuulivoiman tuotanto aiheuttaa sähkömarkkinoille juuri talvikuukausina, jolloin energiantarve on suurimmillaan. Jos Suomen energiahuoltoa ajetaan voimakkaasti pelkän tuulivoiman varaan ilman että toimintavarmaa tapaa tarvittavan säätövoiman tuotantoon on olemassa tulevat seuraukset olemaan täysin kestämättömiä.
Oikaistaas muutama asia.
– Sastamala on tietääkseni myynyt Vuohijoen kaatopaikka-alueen?
– Suodenniemelle on tulossa rakentajan mukaan nuo sahalaitaiset siivet ja siivet ovat nykyisin lämmitetyt
– En lobbaa tuota vetytaloutta. Se homma tulee tuolta EU:n suunnalta.
– Nuo tuulen taustameluasiat perustuvat omiin mittauskokemuksiini. Aikoinaan opetin melumittausasioita TTKK:lla lyhyen aikaa. Jonkin verran olen tehnyt meluun liittyviä hommia sen jälkeenkin.
Tuo mainitsemasi aurinkovoimala asia voisi olla tutkimisen arvoinen, mutta kohde on väärä.
Lempäälästä muuten löytyy läheltä Ideaparkkia iso kohde.
Pitäisi löytää valmiiksi tasainen alue ja yksityinen yrittäjä, joka toteuttaa. Kunnan rahat ei riitä tällaiseen ennen uimahallia.
Kaupunki on toteuttanut Varilan uuden liikuntahallin katolle pienehkön hankkeen (sähkö pystytään kaikki käyttämään koululla jolloin takaisinmaksuaika on hyvä). Tulee muihinkin uudiskohteisiin, jos rahat hankkeessa riittävät.
1. Vuohijoen kaatopaikka 790-538-1-112 VUOHENKAATO on ollut Sastamalan kaupungin omistuksessa vuodesta 1988. Lähde: Kiinteistörekisteri
2. Tuulivoimaloiden siivissä låmmitystä ei asenneta tähän sahalaitaan, vaan lämmityselementti sijaitsee siiven tasaisessa osuudessa. Sahalaita kerää jäätä, ja jää kertyessään lisää siivistä aiheutuvaa aerodynaamista melua. Sano mitä sanot, mutta Suodenniemen hankkeen kohdalla meluhaitat asutuksessa tulevat olemaan melumallinnusten antamaa olettamaa huomattavasti suuremmat, ja tämän asian kanssa joudumme tulevaisuusessa painimaan.
3. Väität siis, että et ole ollut tekemisissä Sastamalan kaupungin käynnistämän energiahankkeen esiselvityksen kanssa jossa on tutkittu mahdollisuuksia käynnistää teollisen vedyn valmistus Kemiralla? Etkä myöskään ole johdatellut ympäristölautakunnan jäseniä kaavoitussopimuksen hyväksymiseen sillä täysin absurdilla mielikuvalla, että Kärmekallion tuulivoimahanke tulisi kytkeytymään tähän teollisen vedyn valmistukseen?
Tämä kaikki on täysin hävytöntä tuulivoimarakentamisesta tietämättömien ymp.ltk jäsenten johdattelua oman agendasi edistämiseksi.
Mikä on energiahankkeen esiselvityksen nykytila? Kemira ilmoitti juuri suuresta investoinnista uuteen kloraattilinjastoon Äetsässä, mutta vedyn teollisesta tuotannosta paikkakunnalla ei yhtiön tiedotteissa ole mainittu sanallakaan edes ajatuksen tasolla. Tokkopa Äetsän tiiviisti rakennetulle tehdasalueelle edes olisi mahdollista teollisen mittakaavan vedyn tuotantoon soveltuvaa laitosta rakentaakaan..
Olen mukana Kemiran esiselvityshankkeessa sitä en kieltänyt. En lobbaa vetyä.
Esiselvitys on alkuvaiheessa. Kemira kertoo asioista sitten kun on kerrottavaa. Menee varmaan vuoden loppuun.
Jäin mukaan kun hankkeeseen alkuvaiheessa haettiin tahoja, joilla on vetypuolen osaamista.
Seuraavan kommentoijan pätevyysepäilyyn en ota kantaa. Sen saavat tehdä ne, joiden kanssa olen tehnyt töitä yrityselämässä ja luottamusmiespuolella.
Kaavoitussopimusesitys on jossain vaiheessa tulossa ympäristölautakuntaan päivittynä.
On tässä mieleen tullut sellainen asia, kun näitä ympäristölautakunnan pj vastauksia ja kirjoituksia olen lukenut, että onko hän todella pätevä hoitamaan niitä tehtäviä? Samaa pataa maankäyttöjohtajan kanssa. Sammakkokaan ei päästele suustaan sellaista sammakoita, kuin tuo parivaljakko!
Miksi Timo olet tuulivoimaa vastaan niin kovasti? Onko sitä suunnitteilla sinun lähellesi?
Se on aivan sama vaikka olisi talvella kuukausi täysin tyyntä, ei ne tuulivoimalat ole silti turhia vaan käytössä ja tuottavat tässäkin tapauksessa 11kk/vuosi. Vielä pitkään on se tilanne että aivan varmasti kaikki tuulivoimaloiden tuottama sähkö saadaan hyödynnettyä ja silloin sitä sähkömäärää ei tarvitse tuottaa huonommilla vaihtoehdoilla tai esimerkiksi tuoda naapurimaasta. Haluat selvästi korostaa sitä että tuulivoima ei jonain tiettynä tuulettomana hetkenä tuota optimaalisesti. Samalla logiikalla voisi sanoa että ei kannata hankkia aurinkopaneeleja mihinkään kun joskus voi olla pilvistä. Silti niitä moni kotitalouskin hankkii, koska ne ovat järkeviä hankintoja.
Lainasit Ilta-sanomien artikkelia jossa luki että sähkön hinta on nousemassa koska tuulivoimatuotanto jää vähäiseksi. Juuri tämän vuoksi voimaloita on saatava lisää jotta niiden tuotto kattaa suuremman osan kulutuksesta. Pitää myös muistaa että uudet isommat voimalat tuottavat paremmin ja myös silloin kun lähempänä maata ei niinkään tuule (koska ne ovat siellä korkealla jossa tulee).
Edelleekään ei ole väliä jos heiluntaa tuotannossa on, koska kaikki tuotettu ekologisempi tuulisähkö tulee varmasti käytettyä ja sitä ei tarvitse esimerkiksi ostaa ulkomailta.