Sastamalaan on tupsahdellut viime aikoina menestystä ampumaharrastusten saralla. Illossa asuva 20-vuotias Riku Koivu ampui nuorten sarjassa hopealle eurooppalaisen metsästysammunnan EM-kisoissa Italiassa heinäkuussa. Matkalle saapasmaahan siivitti samassa lajissa ja sarjassa saavutettu suomenmestaruus.

Koivu on kilpaillut myös pohjoismaalaisessa metsästysammunnassa, mutta siinä tulostaso ei ole aivan yhtä kova kuin lajin eurooppalaisessa versiossa. Riku Koivun mukaan hänen Akilleen kantapäänsä on hirvi – tarkemmin sanottuna liikkuva hirvihahmoinen taulu.

Eurooppalainen ja pohjoismaalainen metsästysammunta ovat samankaltaisia lajeja. Molemmissa ammutaan sekä kiväärillä että haulikolla. Ensin ilmassa lentäviä kiekkoja ja jälkimmäisessä osiossa liikkuvia tauluja.

”Ampuma-asennoissa, laukausten määrässä sekä eläintauluissa on eroja. Eurooppalaisessa versiossa on esimerkiksi villikarju, pohjoismaalaisessa kohteena on hirvitaulu, joka on osoittautunut minulle vaikeaksi”, Koivu selvittää.

Tulostaso hyvä yleistä sarjaa ajatellen

Molempien lajien nuorten sarjoissa osallistujia on ollut vähän, mikä vähän harmittaa Koivua.

Hänen tulostasonsa on silti ollut kova, sillä sastamalalaisnuorukaisen SM-tuloksella olisi aikuisten sarjassakin päässyt uusinta-ammuntaan piirun himmeämmästä EM-mitalista.

”EM-kisoissa yleisessä sarjassa osallistujia oli noin 130. On todella kiinnostavaa päästä mittaamaan oma taso siinä porukassa ensi vuonna”, Koivu miettii.

Kesäkuun SM-kilpailuissa Koivu ylsi melkein omaan ennätykseensä eurooppalaisessa ammunnassa kiväärillä ja haulikolla ammutulla tuloksella 382 täysien pisteiden ollessa 400. Oma ennätys syntyi viime vuonna ja oli kolme pistettä enemmän kuin mestaruuteen yltänyt tulos.

”Ampumaan oppii ampumalla. Punkalaitumen Haukan radalla on hyvä treenata. Keskittyminen ei saa herpaantua, suurin työ tehdään pään sisällä”, Koivu sanoo.

Radalta metsälle

Haasteena metsästysammunnan harjoittelemisessa on valmennuksen puute, Riku Koivu tuumaa. Lajit ovat metsästäjäliiton alaisia, eikä niissä kilpailla esimerkiksi olympiatasolla.

”Valmentajan puutteesta ei kuitenkaan sinänsä ole haittaa. Vertaistukea, neuvoja ja vinkkejä saa tietysti muilta metsästystä ja metsästysammuntaa harrastavilta. Minulla on hyviä treenikavereita ampumaradalla aina keväästä elokuuhun saakka”, hän kertoo.

Rakennusalalla työskentelevä Koivu kehuu työnantajansa myötämielistä suhtautumista harrastukseensa.

”Rakennustyö J. Kukkulalla on mahdollistettu harjoittelu ja kisoihin valmistautuminen. Se on ollut minulle tärkeää.”

Ratakauden jälkeen alkavat tietysti tositoimet. Riku Koivunkin metsästyskausi alkaa tällä viikolla sepelkyyhkyn metsästyksellä.