Mirva Törmälä ei häpeile myöntää, että hän on täydellinen jouluhöperö. Joulun odottaminen alkaa Törmälässä jo ennen juhannusta ja jouluaatto on kirkkaasti vuoden päivistä parhain.

Joulun kunniaksi kotiin vaihdetaan niin joulupyyhkeet, -verhot kuin -lakanatkin ja jouluna syödään jouluastioista. Sohvan päälle asetellaan joulutyynyt ja -huovat, keittiöön ja eteiseen vaihdetaan joulumatot. Kahvi nautitaan joulukupeista.
Somisteet muuttuvat hiljalleen syksyn mittaan punaisiin ja joulukuun aikana jokaiseen huoneeseen ilmestyy tonttuja sinne tänne.

”Joulu on minulle ylivoimaisesti tärkein juhla. Silloin koko perhe kokoontuu yhteen ja on mahdollisuus nauttia kaikessa rauhassa yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta”, Törmälä perustelee.

Joulu on ollut Törmälälle aina tärkeä, mutta juhlan merkitys korostui entisestään viitisentoista vuotta sitten Törmälän muuttaessa Oulusta Huittisiin.

”Kun välimatka perheeseen on näin pitkä, ei tapaamisia ole joka viikko, eikä edes kuukausi. Jouluna kaikki rakkaat tulevat tänne, ja esimerkiksi viime vuonna meillä vietti joulua kymmenkunta henkeä”, Törmälä kertoo.

Kuusi haetaan yhdessä appiukon kanssa

Kynttilöistä, aidosta joulukuusesta, koristeista, musiikista ja joulutuoksuista, niistä on Törmälän joulutunnelma tehty.

”Kuusi on tärkein, ilman sitä ei tule jouluntuntua”, Mirva valitsee.

Kuusi tuodaan Törmälässä sisälle jo aattoa edeltävällä viikolla. Kuusen hakeminen on Mirvan ja Paavo-appiukon yhteinen jouluperinne.

”Kuljemme kaksistaan metsässä tekemässä valintaa ja juttelemme samalla mukavia”, Mirva kertoo.
Kuusenkoristelu on Törmälän parikymppisen Jyri-pojan tehtävä.

”Lämmittää sydäntä, että olen saanut siirrettyä tällaisen perinteen Jyrille. Kenellekään muulle en sitä kunniatehtävää luovuttaisi, mutta on todella hienoa, että koristelusta on tullut Jyrille tärkeä osa hänen jouluaan.”

Törmälässä joulun perinteisiin kuuluvat myös rantasaunan löylyt ja kierros hautausmaalla.

”Tuntuu tärkeältä muistaa jouluna myös heitä, jotka eivät ole enää täällä kanssamme.”

Tarjottimen sijaan kokonainen juustopöytä

Anopin paistama kinkku on Törmälän joulupöydän kunkku. Muutenkin Mirvan joulupöydässä saavat maistua perinteiset maut.

”Ai, ai, imelletty perunalaatikko on herkkua”, Mirvan aviomies Markus Törmäläkin innostuu.

”Eräänlaisena Oulun tuliaisina minun myötäni joulupöytään on tullut myös perinteikäs palapaistikastike”, Mirva kertoo.

Aattoyönä keittiöön katetaan juustopöytä, jonka ympärillä vierähtää helposti tunti jos toinenkin.

”Yksi jouluperinteemme onkin käydä Tampereella juusto-ostoksilla. Meillä todellakin on nimenomaan juustopöytä, eikä tarjotin, sillä juustoja pitää olla parikymmentä erilaista ja lisäksi hedelmiä, hilloja ja keksejä”, Mirva kertoo.

Pieniä muistamisia kaikille tärkeille

Tärkeässä osassa Törmälän jouluvalmisteluja ovat myös lahjat.

Elettiin korkeintaan lokakuuta, kun ruohon vielä vihertäessä, Mirva laittoi joululaulut soimaan ja aloitti vintissä paketointipuuhat. Ensimmäiset lahjat oli hankittu heti, kun viime joulusta oli selvitty.

”Tykkään antaa lahjoja ja haluan hankkia jotain pientä muistamista kaikille tärkeille ihmisille. Meidän perheessämme lahjoilla on aina ollut iso rooli”, hän hymyilee

Törmälä on hankkinut jopa muistikirjan, ”salaisuuksien vihkon”, jonne hän on merkinnyt jokaisen antamansa joululahjan muistiin kymmenen vuoden ajan.

”Muistamisten ei tarvitse olla suuria tai arvokkaita, mutta haluan niiden olevan ajatuksella hankittuja ja juuri saajalle tarkoitettuja.”

Jouluähky ei Mirvalle iske vielä joulupäivänä, kuusi saa komeilla olohuoneen nurkassa aina loppiaiseen asti.

”Jos vain pysyy pystyssä, yhtenä vuonna se nimittäin kaatui”, Mirva ja Markus nauravat.

Koristeita pois siivotessa saattaa sen sijaan iskeä haikeus, seuraavaa joulua kun pitää odottaa melkein vuosi.

”Mutta onneksi nyt vasta aloitetaan vuoden parasta aikaa”, Mirva hymyilee.