Huittisten museon uudistettu, kuvanveistäjä Lauri Leppäsen (1895–1977) taidetta esittelevä perusnäyttely avautui yleisölle lauantaina. Leppänen oli taiteilijana monipuolinen – hänen tuotannostaan löytyy niin monumentaaliveistoksia kuin mitaleja ja muotokuvia.

Lauri Leppäsen laaja tuotanto on kuitenkin jäänyt melko vähälle huomiolle. Nyt valmistunut näyttely Lauri Leppänen – valon ja varjon mestari on läpileikkaus Leppäsen tuotannosta. Esillä on teoksia taiteilijan koko uran ajalta, 1920-luvulta 1970-luvulle.

Leppäsen lapsuudenkoti oli Huittisissa, mutta aikuisikänsä hän asui Ähtärissä ja Helsingissä. Huittisten museon Lauri Leppäsen kokoelman alku on vuodessa 1966, jolloin taiteilija lahjoitti museolle yli 70 työtään. Kokoelma on vuosien mittaan karttunut toistasataa työtä käsittäväksi. Veistosten lisäksi kokoelmassa on reliefejä, mitaleja ja mitaliluonnoksia sekä luonnospiirustuksia.

Leppäsen töitä on ollut esillä museossa taiteilijan lahjoituksesta asti. Kaksi vuotta sitten näyttely purettiin varotoimena museon naapuritontilla sijainneen koulun purkutöiden alkaessa. Uuden koulun paalutustöiden valmistuttua aloitettiin myös uuden näyttelyn rakentaminen. Väliaika käytettiin hyödyksi kohentamalla tilan ilmettä – uudistustöihin saatiin avuksi joukko museon ystäviä.

”Näyttelyn suunnitteleminen ja tilojen ja näyttelyrakenteiden uudistaminen oli iso ponnistus pienelle museolle. Onneksi meillä on joukko ahkeria vapaaehtoisia, joista on ollut korvaamaton apu tässä projektissa”, iloitsee museonjohtaja Satu Rantala.

”Lisäksi olen saanut avuksi Emil Cedercreutzin museon osaavaa henkilökuntaa.”

Leppäsen tunnetuimpia töitä ovat Minna Canthin muistomerkki (1951) Hämeenpuistossa Tampereella sekä Eino Leinon muistomerkki (1953) Helsingin Esplanadinpuistossa. Yhtenä Leppäsen päätyönä pidetään Kullervo-veistosta (1928), joka on pronssisena Kansallisgallerian kokoelmissa sekä Huittisissa Keskuskoulun puistikossa. Veistos on kipsisenä esillä näyttelyssä.

Leppänen sai jääkärikoulutuksen 1916–1918, ja osallistui I maailmansodan taisteluihin Latvian alueella. Sotilasura jatkui myös Suomessa. Jääkäritaustaan johtuen Leppänen sai toteutettavakseen useita sotilasaiheisia töitä ja sankarihautojen muistomerkkejä. Leppäsen käsialaa ovat muun muassa Seinäjoen jääkäripatsas (1958), jääkärimuistomerkit Latvian Klapkalnciemskissä (1929, pystytetty uudelleen 2004) ja Lockstedterissä Saksassa (1939) sekä hänen viimeiseksi työkseen jäänyt Jääkärimitali (1975).

Leppäsen sankarimuistomerkki löytyy muun muassa Huittisten, Vammalan, Sammatin, Ruoveden ja Korppoon sankarihaudoilta.

Näyttely on esillä museon kolmannessa kerroksessa, jonne on kulku vain portaiden kautta.