Siinä se seisoo, niin kuin on seissyt jo 1890-luvulta saakka – aikoinaan apteekkari O.A. Bäckmanin appiukon, rovasti Emil Theodor Gestrin rakennuttama kaunis keltainen tornihuvila. Mitä kaikkea vanhan huvilan seinien sisäpuolella mahtaakaan olla tapahtunut vuosien varrella? Talo on yhä ryhdikäs ja kohottaa torninsa ylväänä kurkottamaan kauniin perinnepuutarhan yli. Toisella puolella avautuvat Rautaveden rantamaisemat. Rakennus säilyi vahingoittumattomana jopa kaupungissa vuonna 1918 riehuneessa tulipalossa, mikä on ihme.
”Tornihuvilassa on aikoinaan annettu pianotuntejakin, täällä on käynyt välillä vieraita, jotka ovat olleet soittotunneilla huvilassa”, tietää Sastamalan seudun museon amanuenssi Emma Kurki kertoa. Talo siirtyi museokäyttöön vuonna 2018.
”Lähitulevaisuudessa toteutettavassa perusnäyttelyssä, jossa kerromme Sastamalan tarinan, haluamme säilyttää huvilan hengen – sen persoonallisuuden ja olemuksen”, sanoo puolestaan museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi.
”Tämä ei ole mikään pitsihuvila, eikä mitenkään elitistinen. Ennemminkin kuin tyylikäs leidi, joka kuokkii itse perunamaansa, mutta nauttii iltapäiväteensä porsliinikupista”, kuvailee Kurki virnistäen. Museon kodinomaisuus halutaan säilyttää.
”Tämä on Sastamalan yhteisen historian koti. Kun sisään astuu, kuuluu kynnyksen narahdus. Juuri niin sen pitääkin olla. Ja samassa pihapiirissä on sisarmuseo Pukstaavi, kirjan koti. ”
Kuntaliitoksen myötä museosta tuli koko Sastamalan alueen museo. Aikoinaan museon perustaminen liittyi kotiseutuaatteeseen ja se perustettiin Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen toimesta. Niihin aikoihin asiamiehet keräsivät maatalouteen, kodinaskareisiin, metsästykseen ja kalastukseen liittyviä esineitä kokoelmiin. Museo toimi aluksi Tammisen makasiinissa.
”Itse asiassa ympyrä sulkeutui, museo on palannut takaisin Marttilankadulle. Tässä välissä se toimi Tyrvään pappilan kivinavetassa”, kertoo Hänninen-Tolvi. Kaikkiaan museolla on ikää kunnioitettavat 90 vuotta. Sinä aikana on tapahtunut paljon ja museon toiminta on vuosien varrella muuttunut. Juhlavuosi näkyy museon näyttelyissä.
”Toiminnan ydin on yhä kokoelmissa. Museo, joka ei tunne kokoelmiaan, on juureton”, Hänninen-Tolvi toteaa. Museon sijainti keskellä kaupunkia on vaikuttanut positiivisesti.
”Kävijämäärät nousivat, kun museo siirtyi tänne Tornihuvilaan.”
Kirjakortteliksi nimetty alue onkin yksi Sastamalan helmiä. Siihen kuuluu muun muassa Herra Hakkaraisen talo, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamalan seudun museo, kustannusliike Warelia, Antikvariaatti Tyrwää, Funkkistalo ja Tyrvään kirjakauppa. Kaunis alue puutarhoineen ja kahviloineen tarjoaa kävijälle kulttuurikokemuksen ja -elämyksen. Tekemistä on niin lapsille kuin aikuisillekin.
”Nostamme hattua Sastamalan kaupungille, että vanhoja rakennuksia on säästetty ja kunnostettu. Ja tuosta pihapiiristä pidetään niin hyvää huolta, kiitos kaupungin puutarhatoimelle.”
Sastamalan kunnan historiassa riittää kerrottavaa museonäyttelyiden muodossa.
”Valitsemme joka vuosi yhden kyläkumppanin. Tänä vuonna se on Mouhijärvi-Seura. Yhteisön oma kulttuuriperintö on äärettömän tärkeää. Toimimme asiantuntijaroolissa, mutta ei missään nimessä ylhäältä alaspäin – vaan otamme huomioon, mikä on yleisömme mielestä merkityksellistä.”
Museon näyttelyistä pyritään rakentamaan mielenkiintoisia ja yllätyksellisiä kokonaisuuksia, jotka kiinnostavat kaiken ikäisiä kävijöitä. Esimerkiksi Sastamalan esihistoriasta kertovaan näyttelyyn voi tutustua kuvasuunnistuksen kautta, joka on ollut ehdoton hitti.
Vaikka Tornihuvilan näyttelypinta-ala ei ole suuri, se ei ole este tuottaa hienoja näyttelyitä. Tulevaisuudessa toteutettava perusnäyttely suunnitellaan muunneltavaksi. Nykytekniikalla mahdollistetaan uusia asioita unohtamatta kuitenkaan esineitä. Kokemuksellisuus on tärkeää. Haluamme tarjota innostavan oppimisympäristön ja toimia kiinnostavana kohteena vierailla vähän kauempaakin. Tämän kaiken eteen teemme parhaamme”, vakuuttavat Kurki ja Hänninen-Tolvi.
