Orpon hallitus sai perinnöksi taloudellisesti lähes selvitystilassa olevan maan. Hallitusohjelmaneuvottelujen ensimmäinen asia oli miten Suomen julkinen talous pidetään hallinnassa. Valtiovarainministeriön virkamiesarvio oli kesällä, että tarpeen on tehdä kuuden miljardin tasapainottamistoimet. Nyt tiedetään, että sekään ei riitä, vaan kevään kehysriihessä on edessä veronkorotuksia ja lisää säästöjä.
Kuuden miljardin säästöistä neljä miljardia päätettiin tehdä suorina säästöinä ja kaksi miljardia rakenteellisten uudistusten kautta, joilla työllisyysaste nostetaan pohjoismaiselle tasolle. Molemmissa toimissa on edetty suunnitelmien mukaan. Suorat säästöt sisältyvät jo pitkälti vuoden 2024 budjettiin ja rakenteellisista uudistuksista valtaosa on jo eduskunnassa hyväksytty tai menossa eteenpäin valiokuntien käsittelyssä.
Rakenteellisista uudistuksista saatiin uutta tietoa menneellä viikolla. Valtionvarainministeriön virkamiesarvion mukaan eduskunnalle jo annetut esitykset vahvistavat työllisyyttä 74000 hengellä ja julkista taloutta vuosittain 1,7 miljardia euroa. Näistä uudistuksista merkittävin on työttömyysturvan uudistaminen, jonka vaikutukset ovat yli puolet kokonaisuudesta.
Työllisyysvaikutukset ja julkisen talouden vaikutukset perustuvat ennen kaikkea siihen, että avoinna olevat työpaikat täyttyvät nykyistä nopeammin ja nimenomaan Suomessa jo olevan työvoiman toimesta. Tähän päästään sillä, että työn verotusta kevennetään, ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan ja työssöoloehtoa pidennetään. Näiden muutosten johdosta palkasta jää enemmän käteen kuin ennen suhteessa sosiaaliturvaan.
Työttömyysturvauudistuksen kokonaisvaikutus on arvioitu olevan 40000 työllistä, mikä on realistinen arvio, koska TEMin tammikuun työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli työttömiä 291000 ja avoimia työpaikkoja 133000. Vaikutukset toki toteutuvat vasta, kun työttömyysturvan keskeiset uudistukset astuvat voimaan eli syksystä 2024 alkaen.
Isommassa määrin muutokset näkyvät vasta vuoden 2025 aikana.
Uudistusten tarkka vaikutus toki riippuu myös suhdanteista. Juuri tällä hetkellä työttömyys ja lomautukset ovat hieman nousseet, koska talouskasvua ei ole. Suomen talouden on kuitenkin ennustetaan lähtevän nousuun vuoden 2025 aikana, mikä merkinnee avoimien työpaikkojen kasvua ja siten osuu työttömyysturvauudistuksen ajoituksen kanssa hyvin yhteen.
Tällä hetkellä joka kahdeksas Suomen valtion käyttämä euro on lainattua rahaa. Kun haluamme pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä eli ilmaisesta koulutuksesta, kaikille tarjolla olevasta laadukkaasta terveydenhoidosta ja kohtuullisesta sosiaaliturvasta, niin nyt on välttämätöntä tehdä julkista taloutta tasapainottavia uudistuksia. Niitä vastaan voi lakkoilla, mutta niistä ei voida perääntyä. Muuten edessä on EU:n alijäämämenettely ja Kreikan tie, jolloin kyyti on paljon kovempaa.
“nyt on välttämätöntä tehdä julkista taloutta tasapainottavia uudistuksia”
Kari Enqvist kirjoitti tästä retoriikasta hyvin Ylen sivuilla. Hallituksen valitsemat keinot eivät ole mitenkään ainoita mahdollisia. Hallitus on keinonsa valinnut ja pakenee pakkopuheen taakse, ettei valintoja tarvitse perustella.
Olipa harvinaisen härskiä kirjoittelua aluelehdellä. Meno on kuin entisessä Neukkulassa Pravdan sivuilla.
Urpon hallitus peri lähes ” selvitystilassa” olevan maan. ! Aluelehtiinhän luotetaan YLE JA HS eniten.
Marin kun aloitti velkaa oli 106 mrd , ja lopettaessa 142 mrd. Väliin mahtui sotien jälkeisen ajan suurimnat kriisut korona ja
Ukrainan dota lieveilmiöineen
Tällä hetkellä velkamittari näyttää 160 mrd ja hallituskauden lopussa se on 196 mrd. Hallitus on ihan toimillaan ja toimimattomuudellaan aiheuttanut valtaisan ongelman antamalla mm kokonaisveroasteen laskea lähes 5 % hallituskauden loppuun mennessä puhumattakaan laajamittaisesta veronkierrosta
Olet tyypillinen demari; arvostelet pakollisia toimia, mutta et esitä vaihtoehtoa siitä mitä pitäisi tehdä, että lopputulos olisi sama. Miksi se on niin vaikeaa?
Aina te vetoatta koronaan ja Ukrainan sotaan, mutta miten ne vaikutti siihen, että Marin ei tehnyt yhtää pakollista leikkausta vaan jätti nämä ikävät asiat seuraavalle hallitukselle ja pakenee viisikkonsa kanssa muille maille. Tosin niin minäkin tekisin niiden tekojen ja päätösten jälkeen häpeämään. Jos Marin olisi saanut jatkaa pääministerinä samalla kokoonpanolla, niin edelleenkään ei leikkauksia tehtäisi ja sitä velkaa alkaisi jo nyt olemaan 170-175mrd ekee.
Eli ehdotuksia esiin jos on varaa arvostella!
“mutta miten ne vaikutti siihen, että Marin ei tehnyt yhtää pakollista leikkausta ”
No mitäs luulet, olisivatkohan ne saattaneet aiheuttaa hieman aikaa ja vaivaa istuvalle hallitukselle? Ennennäkemätön pandemia, jonka seurauksia ei sen alkaessa tiedetty ja päälle Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan, joka korotti energian hinnat pilviin. Meinaat tosissasi, että olisi pitänyt keskittyä tekemään jotain muuta kuin ratkaisemaan noita akuutteja ongelmia? Nykyinen hallitus sen sijaan sai satamat kiinni kuukaudeksi ilman mitään kansainvälisiä katastrofeja.
Ja kuten sinulle on ennenkin kerrottu, löydät demarien ehdotukset heidän kotisivuiltaan. Harrastamasi nimittely on lapsellista käytöstä.
Pidetään mielessä tämän hallituksen mm. tunkevan miljardeja Orpon junaan, keventävän euromääräisesti eniten rikkaiden verotusta sekä korottaneen ensitöikseen omia palkkioitaan (noin 8%).
Kun nyt haluat vaihtoehtoja, tässä muutama:
1) Perutaan sekä pensaveron alennus että työmatkavähennyksen omavastuun korotus, jotta autolla töissä käymisen kustannukset pysyvät aisoissa, mutta veroja saadaan kerättyä.
2) Pääomaverotuksen progressio vaikkapa välille 20-40% piensijoittajan tukemiseksi ja ansiotulojen pääomaksi muuttamisen ehkäisemiseksi “talkoisiin osallistumiseksi”.
3) Ansiosidonnaisen porrastamisen lisäksi katto vaikkapa 5000€/kk.
4) Harmaan talouden estämiseen lisää resursseja nykyisen leikkaamisen sijaan.
5) Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus.
6) Perutaan oluen verokevennys.
7) Yritystukien leikkaus 15%. Yritystukien kohdennus “vihreään talouteen”, joihin Suomessa on mahdollisuus saada huomattavia investointeja (ns. vetytalous).
8) Sähköautojen oston verotus ALV 24% sähkölaitteena.