Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuusto käsitteli torstaina 20.8. parituntisessa kokouksessaan Tyrvään kirkon peruskorjaushankkeen hankesuunnitelmaa sekä valtuutettu Pertti Peuraniemen 23. maaliskuuta 2026 jättämää valtuustoaloitetta, jossa esitettiin vaihtoehtoista suunnitelmaa hankkeen toteuttamiseksi.
Kirkkoneuvoston esitys kirkkovaltuustolle oli, ettei Peuraniemen valtuustoaloite johda toimenpiteisiin, ja kirkkovaltuusto hyväksyy Arkkitehtitoimisto NOAN Oy:n laatiman Tyrvään kirkon peruskorjaushankkeen hankesuunnitelman, rakennushistoriaselvityksen ja kustannusarvion toteutussuunnittelun pohjaksi.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Salme Kuukka esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, sillä aiheesta on luovutettu myös vaihtoehtoista suunnitelmaa kannattava kansalaisadressi, jota ei ehditty käsitellä kirkkoneuvostossa ennen valtuuston kokousta. Hänen ehdotustaan kannattivat Irmeli Kulonpää, Maire Villo, Pertti Peuraniemi, Aleksi Sandroos ja Heikki Uusitalo.
Henri Kiuttu puolestaan ehdotti asian käsittelyn jatkamista kokouksessa, ja hänen ehdotustaan kannattivat Maritta Laiho ja Satu Janhunen.
Äänin 17-10 edettiin esityslistan mukaan. Asian käsittelyn puolesta äänestivät Sirkku Aarinen, Antti Alajoki, Kari Alajoki, Pekka Leikkaa, Tuomas Reku, Auli Horelli, Merja Helander, Satu Janhunen, Mauri Kaaja, Leevi Karisalmi, Sirpa Keskinen, Henri Kiuttu, Jari Kortelahti, Maritta Laiho, Jarmo Mauriala, Jarkko Mäkipää ja Pekka Salonen.
Asian käsittelyn palauttamista uudelleen valmisteltavaksi kannattivat Salme Kuukka, Janica Isonokari, Mari Jokela, Elisa Junttila, Irmeli Kulonpää, Pertti Peuraniemi, Sirkka-Liisa Saari, Aleksi Sandroos, Heikki Uusitalo ja Maire Villo.
Näin ollen asia päätettiin käsitellä kokouksessa kirkkoneuvoston pohjaesityksen mukaisesti.
Myös Pertti Peuraniemen valtuustoaloitteesta käytiin erillinen äänestys. Ennen asian käsittelyä hän käytti puheenvuoron ja kummasteli, miksi seurakunnassa ei olla kiinnostuneita kustannussäästöistä.
“Vaihtoehtoisen suunnitelman takana on paljon kokeneita rakennusalan toimijoita”, Peuraniemi perusteli. Hänen ehdotustaan kannattivat Irmeli Kulonpää ja Maire Villo.
Kirkkoneuvoston pohjaesityksen kannalle asettui Maritta Laiho.
Äänestyksessä kirkkoneuvoston pohjaesityksen puolesta äänestivät Sirkku Aarinen, Antti Alajoki, Kari Alajoki, Pekka Leikkaa, Tuomas Reku, Auli Horelli, Merja Helander, Janica Isonokari, Mari Jokela, Satu Janhunen, Mauri Kaaja, Leevi Karisalmi, Sirpa Keskinen, Henri Kiuttu, Jari Kortelahti, Maritta Laiho, Jarmo Mauriala, Jarkko Mäkipää, Sirkka-Liisa Saari, Pekka Salonen, Aleksi Sandroos ja Heikki Uusitalo. Peuraniemen vastaesityksen kannalla olivat Salme Kuukka, Elisa Junttila, Irmeli Kulonpää, Pertti Peuraniemi ja Maire Villo.
Kirkkovaltuuston enemmistöpäätöksellä Pertti Peuraniemen 23. maaliskuuta 2026 jättämä valtuustoaloite ei johda toimenpiteisiin.
Peuraniemi ja Villo jättivät päätöksestä eriävät mielipiteet.
Näiden käänteiden jälkeen Arkkitehtitoimisto NOAN Oy:n laatima Tyrvään kirkon peruskorjaushankkeen hankesuunnitelma, rakennushistoriaselvitys ja kustannusarvio hyväksyttiin yksimielisesti toteutussuunnittelun pohjaksi.
Kokouksen aikana käytti puheenvuoron myös seurakunnan talousjohtaja Elisa Nieminen, joka muistutti mistä ollaan päättämässä. “Kyseessä on nimenomaan hankesuunnittelu, ei peruskorjaussuunnitelma”, hän korosti. Myös museovirasto pitää Niemisen mukaan suunnitelmia hyvinkin maltillisina.
Kirkkovaltuustossa käsiteltiin myös tulevien vuosien strategian linjauksia, joita on koordinoinut seurakuntaneuvoston nimeämä tulevaisuustyöryhmä. Siinä ovat tänä vuonna kirkkoherra Vesa Aurén, talousjohtaja Elisa Nieminen, kiinteistöpäällikkö Kimmo Anttila, johtava kasvatuksen ohjaaja Teemu Kallio sekä luottamushenkilöistä Leevi Karisalmi, Raimo Murtomäki, Mauri Kaaja ja Henri Kiuttu.
Lisäksi kirkkovaltuusto hyväksyi talousarvioon useita muutoksia, jotka eivät olleet tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Merkittävin muutos koskee valtionrahoitusta. Talousarviossa seurakunnan valtionrahoitukseksi arvioitiin 546 000 euroa, mutta lopulliseksi summaksi vahvistui 471 443 euroa. Rahoitusta saadaan näin ollen 74 557 euroa arvioitua vähemmän.
Muutos johtuu valtion kirkolle myöntämän rahoituksen leikkauksista sekä rahoituksen seurakuntakohtaisten jakoperusteiden muutoksista. Haudanhoitorahaston 133 743 euron kulut siirretään hautaustoimesta hallinnon kuluiksi Kirkkohallituksen ohjeen mukaisesti. Lisäksi seurakunnan hallinnon tarkastamiseen liittyviin asiantuntijapalveluihin esitetään 8 000 euron lisämäärärahaa. Tässä taustalla ovat seurakunnan hallintoon vuosina 2025 ja 2026 tehdyt lukuisat kantelut ja valitukset, sekä niiden vuoksi tehty tavanomaista laajempi tilintarkastukseen liittyvä selvitys.
Myös kiinteistöihin ja hautaustoimeen tulee lisäkuluja noin 7 000 euroa.
Irmeli Kulonpää jätti kokouksen päätteeksi valtuustoaloitteen, jonka mukaan seurakunnan pitäisi palauttaa kirkolliset ilmoitukset Tyrvään Sanomiin. Aloite etenee seuraavaksi kirkkoneuvoston valmisteluun.
Tyrvään kirkon hankesuunnittelu tuumaustauolle.
Entisenä Mouhijärven seurakunnan taludenhoitajana ja kiinteistöasioista vastaavana minua harmittaa, että Mouhijärven hyväkuntoinen, toiminnallisesti vireä ja kehityskelpoinen seurakuntatalo luovutettiin pelkäsi juhlinta-tilaksi yksityiseen käyttöön. Tyrvään kirkon hankesuunnittelma näyttääkin olevan nyt vain jatko-osa nykyistä Sastamalan seurakunnan kiinteistö-strategiaa, mitä voisi luonnehtia käsitteellä multi-taskaaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että pilataan säästövimmassa pieteetillä rakennettu Jumalanpalvelukseen ja kirkollisten pyhien sakramenttien toimitukseen pyhitetty tila sekä samalla kutistetaan kirkon ydintehtävät rusinaksi yhteen sumppuun ja aikaikkunaan. Tämä on sitä tehokkuusajattelua ja numeroiden palvontaa eikä se kunnioita perinteitä ja aiempien sukupolvien rakentamaa, Se on myös ristiriidassa kirkkohallituksen seurakunnille vuonna 2021 suosittamaa kiinteistöstrategiaa, mitä siinä kutsutaan myös nimellä “lypsyjakkara- malli”. Siinä neuvotaan seurakuntia tasapainoittamaan toimintaa seurakunnan kolmen tasapainoisen tukipilarin varaan ja mikä on keskeistä myös tässä hankesuunnitelmassa:
1. Tilojen tulee palvella seurakunnan ydintehtävää, jäseniä, työntekijöitä ja paikallista yhteisöä. Strategiassa arvioidaan, vastaako nykyinen kiinteistökanta todellisia toiminnallisia tarpeita.
2. Kulttuuriperintö: Seurakunnilla on lakisääteinen ja moraalinen velvollisuus varjella historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia, kuten vanhoja kirkkoja. Tämä jalka edustaa paikallisidentiteetin ja perinnön säilyttämistä.
3. tukijalkana tulee sitten talous, mikä voi vain toimia, mikäli nämä kaksi ensimmäistä ehtoa ovat kunnossa. Seurakunnan pitäisi ennemminkin ottaa nykyisessä monikulttuurisessa multi-kuplaantuvavassa digi-yhteeiskunnassa entistäkin laajempi rooli ihmisten fyysisten siteiden vahvistamisessa ja yhteenkuuluvuuden ylläpidossa raamatun ja Pyhänhengen mukaisesti. Tällöin tarvitaan seurakunnalle omat seurakuntatalot ja – tilat, missä voidaan yhdessä kokoontua, kehittä ja ylläpitää moninaista toimintaa viikon jokaisena päivänä ja etenkin viikonloppuisin kun ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa. Tämä ei onnistu samanaikaisesti multi-taskaamalla kirkkosalissa sitä sun tätä. Ihmiset vain vieraantuvat entisestään kirkosta kun elävää toimintaa järjestetään vain hautausmaan ympäröimässä juhlallisessa kirkossa. ja vain silloin kun kirkkovuoden vuosikalenterin, sekä häiden, hautajaisten ja kasteiden sekä rippikoilujen lomaan sopii. Vaikuttaakin siltä, että tätä hankesuunnitelmaa ei nyt ole aivan loppuun asti suunniteltu kirkkohallituksen ohjeen mukaisessa hengessä, vaan lyhytnäköiseti vain raha-talous etunenässä. Rakentakaa siis rohkeasti hyvät Sastamalan Tyrvään seurakuntalaiset mieluummin hyvien yhteyksien keskelle uusi seurakunta-talo, missä seurakuntalaiset voivat kehittää vapaasti toimintaa ilman tila- ja aikarajoituksia. Kyllä kirkon keskurahastokin sitten auttaa elleivät omat rahat riitä. Kahvitella voi siis muualakin kuin kirkossa.
Timo Lehtinen,
Ex kirkkoväärti