Manta-musikaali on ammattitaitoisesti tehty, tasokas ja lämminhenkinen teos, joka on ensi-illasta alkaen koskettanut voimakkaasti yleisöä.
Se tarjoaa katsojille säväyttävän ikkunan myös paikallishistoriaan.
Musikaalissa kuljetaan 1860-luvun nälkävuosista aina viitisenkymmentä vuotta eteenpäin, ja seurataan Mantan elämää.
Nuoresta tytöstä kasvaa isänsä jalanjälkiä seuraava parantaja, joka jatkaa työtään sairaiden parissa aina vanhuuteensa saakka.
Puhutteleva musikaali ei polje kertaakaan paikallaan, ja vaikka esitys on aika pitkä – kaikkiaan kaksi tuntia – jännite onnistutaan säilyttämään loppuun saakka, mikä olisi haaste tarinallisesti yksinkertaisemmassakin näytelmässä.
Vakaviakin aiheita käsittelevä musikaali maustetaan sopivalla määrällä tyrvääläistä huumoria.
Se keventää kokonaisuutta, ja saa yleisön purskahtamaan aika ajoin nauruun.
Yhteensä kaksitoista esiintyjää yltää huikeaan suoritukseen, sillä rooleja on kaikkiaan noin viitisenkymmentä.
Useita rooleja samoilla henkilöillä ja vaihtoja ”lennosta”, siinä on esiintyjille haastetta, johon he ovat rohkeasti tarttuneet.
Koko paletin hallitseminen musiikkia, dramaturgiaa, lauluja, tanssia, dialogia, lavasteita ja tekniikkaa myöten toimivaksi kokonaisuudeksi on vaatinut paljon kaikilta.
”Harjoituskertoja on takana paljon, se on tuonut sujuvuutta. Olemme treenanneet tammikuusta asti”, toteaa tamperelainen ammattilaulaja, tenori Marko Tuupainen, jonka pääroolina musikaalissa on Mantaa vastustaneen piirilääkäri Westerlundin rooli.
Komeaääninen laulaja oli perehtynyt huolellisesti esittämäänsä hahmoon, joka oli yhdistelmä kahdesta todellisen elämän henkilöstä.
Tuupaisen kouliintunut ääni ja vahva tulkinta pääsevät oikeuksiinsa lauluosuuksissa.
”Lähdin tähän pieteetillä ja perehdyin olemassa olevaan aineistoon tarkasti hahmoa rakentaessani. Oma mauste siihen tulee aina mukaan, ja sain aika vapaat kädet ohjaajalta, mitä pidin hienona asiana”, useissa oopperoissakin esiintynyt Tuupainen kertoo.
Mantan roolissa nähtävä keikyäläinen ammattilaulaja Helena Lehtimäki oli ottanut Kyllikki ja Jarmo Saloon yhteyttä heti kuultuaan musikaalisuunnitelmista.
”Ajattelin, että haluaisin jollakin tavalla olla mukana. Oli yllätys, että minut valittiin Mantan rooliin”, Helena Lehtimäki paljastaa.
”Manta on hahmona mielenkiintoinen. Hän oli viisas ja älykäs nainen. Ja se, että hän pystyi navigoimaan siinä ajassa eteenpäin kaikesta vastustuksesta huolimatta, on vaikuttavaa. Katselin myös valokuvia hänestä – Mantaan oli helppo samaistua.”
Näytelmän hahmona laulaminen oli Lehtimäelle uutta työskentelyä.
”Kun laulan muuten, tulkitsen kappaleita omana itsenäni, mutta tässä roolissa piti miettiä, että tulkitsen lauluja Mantana”, hienosti rooliinsa eläytynyt Lehtimäki toteaa.
Musikaalin vivahteikkuus syntyy pitkälle siitä, että siinä esiintyy sekä ammattilaisia että jopa ensikertalaisia.
Ilman Kyllikki ja Jarmo Salon vahvaa osaamista ja aikaisempaa kokemusta ei tällaista yhdistelmää välttämättä osattaisi viedä onnistuneesti läpi.
Veto oli rohkea, mutta kannattava.
Heikkoja lenkkejä ei ole, vaan tarina nivoutuu sulavasti eteneväksi kokonaisuudeksi, jossa ei ole yhtäkään pitkästyttävää kohtaa. Näyttelijäsuoritukset läpi musikaalin jaksavat hämmästyttää yleisöä.
Esimerkiksi tamperelainen Tiina Suominen hallitsee viisi eri roolia vaikeine lauluosuuksineen, ja saa tuotua kaikki hyvin erilaiset hahmot uskottavasti esille.
Jo avauskohtauksessa hän ottaa lavan haltuunsa tanssimalla antaumuksella ammattikoreografi Nina Heinon suunnitteleman pakkastanssin.
Vaikuttavia ovat myös nuoren Elea Reinikaisen koskettavat esiintymiset niin näytellen, laulaen kuin tanssienkin.
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Jarmo Salo vakuuttaa Mantan isänä, kirkkoherrana ja parissa pienemmässä roolissa.
Vaivaa teoksen eteen on todella nähty, jo pelkkä puvustus on ollut valtava ponnistus.
Kyllikki Salon ompelukone onkin laulanut tiuhaan tahtiin ihan viime metreille saakka, hän on vastannut itse koko musikaalin puvustuksesta sekä vaativasta sävellystyöstä kaiken muun ohella. Kyllikki Salon roolihahmo musikaalissa on Kaukolan emäntä.
Musikaalin eteen on työskennelty kaikkiaan kaksi vuotta.
”Teimme tämän rakkaudesta lajiin”, Salot perustelevat omistautumistaan. He ovat nähneet muun muassa Katri Rinteen analysoimaa Mantan kirjeenvaihtoa ja Antti Nummen keräämää aikalaistietoa. Vaikka kyse ei olekaan dokumentista, ja osa hahmoista on täysin fiktiivisiä, perustuu Manta vahvasti historiallisiin tositapahtumiin.
Manta on vaikuttanut monen ihmisen elämään ja vaikuttaa yhä, tämänkin musikaalin myötä.
Ensi-iltansa musikaali sai 14.7. ja silloin yleisön joukossa kunniavieraana nähtiin Mantan 97-vuotias lapsenlapsi, joka antoi hyvää palautetta esityksestä.
Muutenkin musikaali on saanut hyvän vastaanoton.
Seuraamani näytöksen jälkeen ei yleisön aplodeista ollut tulla loppua lainkaan.
Manta-musikaalia esitetään Sastamalan Keikyässä Honkolan vanhan koulun Perikuva-salissa vielä 11.8. saakka.
