Liikenneturvallisuus on ollut huittislaisen Hinauspalvelu Ojalan yrittäjäveljesten Tommi Ojalan ja Teuvo Ojalan mielessä vahvasti viime aikoina. Taustalla painaa montakin syytä.
Tommi tarkastaa tilastokeskuksen viimeisimmästä tilastosta, että kuluvan vuoden elokuussa tieliikenneonnettomuuksissa on menehtynyt 16 henkilöä.
Vaikka liikennemäärät ovat koronavuosien jälkeen olleet laskusuunnassa, vakavien tieliikenneonnettomuuksien käyrä on kasvussa.
Kun tienpäällä tapahtuu, onnettomuuspaikalla tarvitaan pelastusviranomaisten lisäksi ajoneuvot pois kuljettavaa kalustoa. Tästä syystä Teuvo ja Tommi tietävät, mistä puhuvat, vuosien aikana he ovat nähneet onnettomuuspaikan jos toisenkin.
Autojen tekniikka ja turvallisuus ovat viime vuosina kehittyneet roimasti. Kehityksellä on kuitenkin myös varjopuolensa. Ajoa avustavat laitteet tekevät ajamisesta vähän turhankin helppoa ja luovat vääränlaista turvallisuudentuntua.
”Auton kulkeminen tuntuu ratin takana yhtä tasaiselta, olipa tienpinta miten töyssyinen tai liukas tahansa, ja kaista- ja etäisyysvahdit huolehtivat ajamisesta niin, ettei rattiin juurikaan tarvitse edes koskea. Silloin kuljettajasta voi tulla liiankin huoleton ja keskittyminen herpaantuu johonkin muuhun kuin ajamiseen. Kun ajaminen on liian mukavaa, tulee helposti myös vauhtisokeutta”, Tommi pohtii.
Ei ole mitenkään tavatonta, että onnettomuus tapahtuu suoralla tiellä, missä näkyvyys on hyvä.
”Silloin keskittyminen on lähes poikkeuksetta ollut jossain muualla kuin menosuunnassa.”
Tyypillisimpiä onnettomuuksia ovat tieltä suistumiset, vakavia nokkakolareita sattuu enemmän kesäaikaan.
Teuvo muistuttaa, että vaikka autojen koriturvallisuus on huippuluokkaa, fysiikanlait tulevat vastaan siinä, mitä ihmiskeho törmäyksessä kestää.
”Nopeus on onnettomuustilanteissa niin reaktioajan kuin törmäysvoiman kannalta aivan ratkaisevassa asemassa”, hän lisää.
Ojalan veljekset pitävät huolestuttavana yhtälönä, että Suomen autokannan keski-ikä huitelee 20 vuotta ja valtion tiestön kuntoon satsaamat eurot vähenevät vuosi vuodelta.
70 prosenttia tienpäällä tarvittavasta avusta liittyy autojen teknisiin vikoihin.
Kuluttajien kiristynyt taloudellinen tilanne näkyy hinauspalvelun korjaamon puolella siinä, että huoltovälit pitenevät ja esimerkiksi renkaiden kulutuspinnat ovat yhä ohuemmat ennen kuin kumit vaihdetaan uusiin.
”Eivät autojen huoltovalot turhaan syty, eikä ole tarkoitus, että valon palaessa ajamista jatketaan ennen huoltoa vielä kuukausikaupalla. Olennainen osa vastuullista kuljettajuutta on, että pitää ajoneuvonsa kunnossa”, Tommi painottaa.
”Säästöä saatetaan hakea myös vakuutustasosta tinkimällä. Suosittelen ajattelemaan asiaa niin, että valitsee tason sen mukaan, miten tärkeässä osassa kulkeminen itselle on.”
Hinausalalla huolta on aiheuttanut fakta, että lyhyen ajan sisällä kaksi kollegaa on menehtynyt työtehtävissä. Redgo-hinausketjussa, johon Hinauspalvelu Ojalakin kuuluu, onkin nyt päätetty panostaa erityisesti ja ennakoivasti niin työntekijöiden kuin asiakkaiden turvallisuuden lisäämiseen kouluttautumalla ja yhtenäisiä toimintatapoja ja -malleja etsimällä.
”Jos meitä on koko valtakunnassa muutama sata hinaushenkilöä ja kaksi heistä on pienellä aikavälillä menehtynyt yliajon seurauksena, niin kyllä se aika paljon alan vaarallisuudesta kertoo”, Teuvo toteaa.
Veljekset harmittelevat, että tiellä vilkkuvat siniset tai keltaiset valot ovat kärsineet inflaation.
”Huomiovalot saavat ihmiset hidastamaan vauhtia aina vain vähemmän ja myöhemmin. Jos sininen tai keltainen valo vilkkuu tienposkessa, siitä pitäisi osata päätellä, että edessä on jotain, mikä vaatii nopeuden laskemista ja erityistä keskittymistä.”
Ylipäätään liikenteessä on näkyvillä monenlaista välinpitämättömyyttä ja kiirettä.
”Moni asiakas on kertonut, että hätävilkuista huolimatta saattaa olla vasta kymmenes ohi ajava ajoneuvo, joka pysähtyy kysymään avuntarvetta. Tieliikennelain mukaan jokaisella ohikulkijalla on velvollisuus hälyttää onnettomuuspaikalle apua”, Tommi muistuttaa.
Siinä missä avun tarjoaminen on vähentynyt, tilanteiden kuvaaminen on lisääntynyt.
”Aika usein huomaa, että onnettomuuspaikkaa ohittavan auton ikkunassa on puhelin kuvaamassa. Ihmisten kiinnostus on tavallaan ymmärrettävää, mutta onnettomuuspaikkaa ei koskaan tulisi kuvata. Kannattaa miettiä, haluaisiko itse tulla kuvatuksi sellaisessa tilanteessa”, Tommi huomauttaa.
Ojalassa turvallisuusasioihin on suhtauduttu vakavalla asenteella jo pitkään, sillä läheltä piti -tilanteilta ei heidänkään yrityksessään ole vältytty. Vuonna 2004 yrityksen työntekijä loukkaantui vakavasti työkeikalla. Siitä lähtien työturvallisuutta on kehitetty määrätietoisesti.
”Esimerkiksi syyskuussa 43 prosenttia työkeikoista tapahtui virka-ajan ulkopuolella eli aamuhämärissä tai yönpimeydessä. On loogista, että usein sattuu siellä, missä liikenne on vilkasta ja jos tienpinta on niin liukas, että auto suistuu ojaan, herkästi siinä myös avustustehtävissä oleva ihminen kaatuu takapuolelleen”, Tommi avaa alan vaaranpaikkoja.
Oman huolensa aiheuttavat myös jännittäviin tilanteisiin yllättäen joutuvat asiakkaat.
”Me, jotka teemme tätä työksemme, osaamme huomioida vaaralliset asiat. Sen sijaan tienpäälle jäänyt nelihenkinen perhe ei välttämättä ymmärrä paikan vaarallisuutta. Ainutlaatuisesta tilanteesta halutaan ottaa kuva ja yhtäkkiä seisotaan keskellä ajokaistaa. Meidän pitää osata huomioida myös se, että asiakkaat pysyvät turvassa”, Teuvo sanoo.
Seuraava askel kohti turvallisuuden lisäämistä lienee Ojalassakin jonkilaisen TMA-esteen eli siirrettävän törmäysesteen hankkiminen.
”Yrityksen näkökulmasta tämä on todella iso henkilöstöresurssikysymys, sillä siinä tapauksessa keikalle pitäisi lähteä hinausautonkuljettajan lisäksi törmärin kuljettaja. Tällä hetkellä olemmekin hiomassa asiaan toimintamallia Huittisten VPK:n kanssa”, veljekset kertovat.