
“Mehän voisimme järjestää perhetapaamisen, kun kylällä on näin paljon näitä pieniä”, Minna Niskanen ehdotti Vähähaara-Seuran puheenjohtajalle Jani Vatkalle.
Kiikan Vähähaarassa ollaankin edelleen hyvin tulevaisuudenuskoisia, sillä kylästä löytyy tällä hetkellä kymmenkunta alle kouluikäistä lasta. Yksi heistä on puolitoistavuotias Onni, Minna ja Leino Niskasen silmäterä, joka muuten oli Kiikan kyläillan nuorin osallistuja.
“Vähähaarassa on syntynyt tänä vuonna viisi lasta”, Reino Nummi iloitsi. “Vastaava kehitys koko Sastamalassa edellyttäisi 1 250 synnytystä”, hän vertasi.
Elävästä kylästä Nummi nosti piirteeksi myös sen, että lähes kaikki autiotilat ovat saaneet uuden asutuksen. Kritiikkiä hän esitti siitä, että kokonaisuutena Kiikan alueen kehittäminen on sastamalassa unohdettu.
Sastamalan yhdeksänteen ja samalla tällä erää viimeiseen kyläiltaan Vähähaaran kotiseututalolle kokoontuivat torstaina 13. joulukuuta edustajat Kiikan kyläseurasta, Kiikan Jokisivun kyläseurasta ja Vähähaara-Seurasta. Katariina Pylsyn ja Jani Hanhijärven junailemaan iltaan osallistui 21 kyläihmistä.
Kysymykseen, miksi kylissä ja tässä tapauksessa Kiikan Vähähaarassa edelleen asutaan, Vähähaara-Seuran puheenjohtajalla Jani Vatkalla oli heti laittaa tarina ja vastakysymys pöytään:
“Eräs amerikkalainen mies alkoi kerran kahvipöydässä ihmetellä, mikä teitä suomalaisia oikein vaivaa. Hän oli katsellut lentokoneesta laajoja metsiämme ja kummasteli sitä, miksi asumme kerrostaloissa.”
Kiikan kyläillan osallistuja muistivat tilaisuudessa kehittämispäällikkö Katariina Pylsyä kukkakimpulla tämän itsenäisyyspäivänä saamasta Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkistä.
190 osallistujaa 35 kylästä
Sastamalan Kylien esiselvityshankkeen puitteissa marras-joulukuun aikana järjestettiin yhdeksän kyläiltaa Sastamalassa ja Kiikoisissa. Kyläiltoihin osallistui 190 asukasta 35 kylästä tai kyläyhdistyksestä.
Suosituin kyläilta pidettiin Keikyän koululla, jonne saapui 32 osallistujaa. Aktiivisin kylä puolestaan oli Illo 19 osallistujalla.
Kyläilloissa saatiin paljon arvokasta tietoa ja näkemyksiä. Tammikuussa lähetetään jokaiseen kylään kyläkortti kommentoitavaksi ja tarvittaessa korjattavaksi. Kyläkortti sisältää lyhyen yleiskuvauksen kylästä, palvelukartoituksen sekä yhteistyötarpeet ja kehittämisideat.
Helmi-maaliskuun aikana valmistuu kylien yhteinen kehittämissuunnitelma. Esiselvityshankkeen päätösseminaarit pidetään maaliskuussa.
Kyläiltoja vetäneiden kehittämispäällikkö Katariina Pylsyn ja hankekoordinaattori Jani Hanhijärven mukaan syksyn kyläillat ja kesällä Vammalan torilla järjestetyt kylämarkkinat osoittavat, että kylien yhteistyölle ja yhteiselle äänelle on Sastamalassa iso tarve.









Hienot kyläjutut olleet Alueviestissä! Kyläkiertue oli loistava idea kaupungissa, jossa on monta hienoa kylää ja yksi pieni keskusta . Onko kylien mielipiteitä edes koskaan kerätty aiemmin? Toivotaan että hankkeen vetäjät jatkavat tulevaisuudesakin kun on alkuun päästy.
Toivottavasti päättäjät ymmärtävät kylien merkityksen. Katariina Pylsy maaseutulautakunnan esittelijä esitti kylille yhteensä 18 000 euron suuruista avustussummaa, jonka maaseutulautakunta hyväksyi. Asiakirja kiersi eri instanssit ja summa putosi 5500 euroon. Ilkka Ekojärvi esitti ja Eveliina Asikainen kannatti avustussumman nostoa. Valtuusto äänesti ja avustussumma nousi taas maaseutulautakunnan ja esittelijän esittämälle tasolle. Osaltaan auttoi myös varmaan Alueviestin aktiivinen tiedottaminen onnistuneista kylätilaisuuksista!