Huittisissa vuoden 2021 kuntavaaleissa eniten ääniä keränneiden TOP 10:stä lähes kaikki ovat ehdolla myös tämän kevään vaaleissa.

Ainoa varma poisjääjä on keskustan Joonas Immonen (127 ääntä), joka jätti luottamistehtävänsä jo viime vuonna.

Keskustalaisista eniten ääniä kerännyt Arto Metsämäki (166) ilmoittaa olevansa ehdolla, koska haluaa olla mukana Huittisten kaupunkia koskevissa päätöksenteko-organisaatioissa.

Päättyvän kauden osalta Metsämäkeä on jäänyt eniten harmittamaan Huittisten Lämpö Oy osakkeiden myynti.

”Se sataa tulla pitkässä juoksussa kalliiksi, mutta aika näyttää ja tällä päätöksellä mennään tulevaisuuteen. Toivon olevani väärässä tässä asiassa” Metsämäki pohtii.

Kaupungin hallituksen puheenjohtajana toimiva Metsämäki näkee, että valtion toimesta tehdyt, kuntia koskettavat isot uudistukset eivät ole menneet odotetulla tavalla.

”Asioita on jäänyt kuntien hoidettavaksi, vaikka niin ei oletettu käyvän, ja se kuormittaa henkilöstöä ja maksaa kuntalaisille. On kuitenkin hienoa sanoa ja huomata, että Huittisissa asuu ahkeria ja asiallisia ihmisiä joiden kanssa on hyvä työskennellä.”

Kuisma pelkää näivettymistä

Keskustan riveissä kolmanneksi eniten ääniä kerännyt Aulikki Kuisma (107) ei osaa vielä sanoa, asettuuko ehdolle kuntavaaleissa.

”Kuluvan valtuustokauden teemoista mieleeni on jäänyt erityisesti uuden Lauttakylän alakoulun valmistuminen ja käyttöönotto. Korkeakoskentien ja keskustan katujen turvallisuuden ja valaistuksen kehittäminen ovat olleet tärkeitä asioita. Särkymyskosken sillan valmistuminen parantaa kulkuyhteyksiä. Edelleen kuitenkin huolettaa alakoulujen palveluverkon tulevaisuus, varhaiskasvatuksen tilaratkaisut, sivuteiden ja keskustan katujen huono kunto sekä talouden tasapainottaminen. Asukasmäärän pieneneminen tuo omat haasteensa”, Kuisma summaa.

Huittisten tulevaisuuden uhkana Kuisma pitää näivettymistä, palvelujen heikentymistä ja talousongelmia.

”Sijainti valtateiden risteyksessä on hyvä, mutta meiltä puuttuu junayhteydet ja Huittinen sijaitsee maakunnan laidalla”, hän mainitsee.

Myös elinvoiman kehittämistä Kuisma pitää yhteisenä haasteena.

”On tehtävä pitkäjänteistä positiivista ja avarakatseista yhteistyötä. Pelkästään vaatimalla ei ehkä päästä kaikkia osapuolia hyödyttävään hyvään lopputulokseen”, hän mainitsee.

Huittisten mahdollisuutena Kuisma pitää yhteistyötä yli maakuntarajojen ja sijainnin hyödyntämistä.
”Kouluttautumismahdollisuuksien hyödyntäminen (SAMK, Sasky, Sataedu) sekä uudenlaisen teollisuuden ja työmahdollisuuksien houkutteleminen paikkakunnalle olisi hyvin tärkeää.”

Immonen kehittäisi edunvalvontaa

Viime vaalien äänikuningatar, perussuomalaisten Niina Immonen (186) on ehdolla kevään kuntavaaleissa, koska haluaa olla tekemässä maalaisjärkisiä ja kestäviä päätöksiä huittislaisten hyväksi.

”Päällimmäisenä tältä kaudelta mieleen jäi kouluverkkopäätös. Tekemällä toisenlainen päätös edellisellä kaudella Lauttakylän koulusta, olisi pystytty turvaamaan jatkossa laajempi kouluverkko. Päätöksenteossa viisautta on nähdä sen seuraamukset ja vaikutukset, niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä”, Immonen sanoo.

Huittisten tulevaisuuden suurimpina uhkina Immonen pitää väestörakenteen muutosta, talouden haasteita ja kaupungistumista, toisin sanottuna palvelujen keskittyminen isoihin kasvukeskuksiin.

”Työpaikat keskittyvät sitä mukaa ja työikäinen väestö ja nuoriso lähtevät työn ja opintojen perässä isompiin kaupunkeihin. Tärkeää on saada houkuteltua yrityksiä ja investointeja Huittisiin, hyödyntää omalla tavallaan hyvää sijaintiamme sekä säilyttää pienen paikkakunnan vahvuudet; ihmisläheisyys, turvallisuus ja perheystävälliset palvelut sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet.”

Immosen mielestä suurin potentiaali ja kehittämiskohde löytyy Huittisten osalta kaupungin edunvalvonnasta.

”Myös vahvan ruokatuotannon ja koulutuksen mahdollisuudet elinvoimaisuutemme lisäämiseksi tulee hyödyntää ja tukea ja markkinoida tapahtumajärjestelyjä, joissa yksityiset järjestäjätahot ovat olleet viime vuosina ihailtavan aktiivisia”, Immonen lisää.

Aitiopaikka kiinnostaa Heikkilää

Perussuomalaisista toiseksi eniten ääniä kerännyt Antti Heikkilä (119) haluaa olla jatkossakin mukana kunnallispolitiikassa, koska pääsee sitä kautta aitiopaikalta seuraamaan mitä kaupungissa tapahtuu.

”Politiikan kautta pitäisi ainakin teoriassa päästä vaikuttamaan myös kaupungin tulevaisuuteen”, hän perustelee.

Tämän kauden kiinnostavimpina asiakokonaisuuksina Heikkilä pitää uuden koulun rakentamista ja siihen liittyviä alakouluverkon muutoksia, kaukolämpöverkon myyntiä sekä kaupungin talouden kehittymistä koronavuosien jälkeen.

”Suomen edellisen hallituksen avokätisesti kunnille jakamien koronatukien, kaukolämpöyhtiön osakkeista saatujen myyntivoittojen, sote-uudistuksen huonon valmistelun ansiosta saatujen ylisuurten valtionosuuksien sekä Lauttakylän koulun valmistumisen viivästymisen ansiosta Huittisten kaupungin taloutta on keinotekoisesti pystytty pitämään voitollisena viimeisen neljän vuoden ajan. Tämän ansiosta käytännössä kaikki rakenteelliset ja merkittävät, välttämättömät uudistukset kunnan tarjoamissa palveluissa, rakenteissa sekä taloudessa on jätetty tällä valtuustokaudella tekemättä”, Heikkilä sanoo.

Tulevaisuuden suurimmaksi uhaksi Heikkilä nostaa väestökehityksen ja siihen liittyvät välilliset tekijät.

”Ongelma ei ole pelkästään kunnan asukasluvun vähentyminen yli prosentilla vuodessa, vaan ennen kaikkea muutokset väestön ikärakenteessa. Kun suhteessa suurin muuttotappio kohdistuu 20–40 -vuotiaiden ikäluokkiin ja suurin kasvu taas yli 60-vuotiaisiin, aiheutuu tämän seurauksena tulevaisuudessa syntyvyyden kiihtyvää alenemista, työvoiman vähenemistä sekä väestön huoltosuhteen heikkenemistä.”

Mahdollisuutena Heikkilä näkee kaupungin sijainnin sekä maantie- että sähköverkon solmukohdassa.

”Olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen, sekä uusien, vapailla markkinoilla toimivien yritysten saaminen vakuuttuneiksi Huittisten kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista, ovat mielestäni tärkeimmät asiat kaupungin tulevaisuuden rakentamisessa”, hän lisää.

Isotalo uskoo pitkään kokemukseensa

Kokoomuksen ääniharavat Tuomas Toivola (99) ja Jouni Isotalo (98) ilmoittautuvat mukaan ehdokaslistalle myös tänä keväänä.

”Päällimmäisenä syynä tietysti kiinnostus ylipäätään politiikasta ja kotikunnan asioista. Valtuutettuna pääsee tekemään työtä sen eteen, että Huittinen olisi mieluisa paikka asua myös tulevaisuudessa”, Toivola perustelee.

Isotalo kokee, että pitkän kokemuksensa kautta hänellä on edelleen annettavaa poliittiseen päätöksentekoon.

”Nykyajan hektisessä, alati muuttuvassa maailmassa pärjää vain, jos organisaatio kykenee havaitsemaan muuttuneen tilanteen, tekemään nopean johtopäätöksen muutoksista ja saa aikaiseksi päätökset, joiden avulla pääsee eteenpäin. Paikoilleen jääminen ”vanhaan” on turmion tie. Totta on kuitenkin myös se, että organisaation tekemät korjausliikkeet eivät välttämättä vaikuta heti, vaan niitä on arvioitava myös kriittisesti lyhyellä aikajänteellä ja virhearviointeja on pystyttävä korjaamaan”, Isotalo sanoo.

Päättyvän kauden mieleenpainuvimmaksi asiaksi Toivolan on vaikea nimetä vain yhtä.

”Ehkä kaikkea tekemistä leimaava teema on tiukka taloustilanne, josta huolimatta onnistuimme toteuttamaan muun muassa kouluinvestoinnin vihdosta viimein. Tällä valtuustokaudella rekrytoimme uuden kaupunginjohtajan, mikä oli kaikin puolin mielenkiintoinen prosessi. Vuosittainen talousarvioiden laatiminen on myös jäänyt mieleen aina mielenkiintoisena ja tärkeänä osana valtuutetun työtä.”

Isotalo on helpottunut, että pitkään työn alla ollut Lauttakylän koulu tuli viimein valmiiksi.

”Omalla tavallaan demokratia toteutui viivytyksistä huolimatta, mutta todellisina kärsijöinä olivat lapset. Saimme myös aikaan päätöksen päiväkoti asioihin, joita on suunniteltu jo kauan. Päiväkoti-ikäiset lapset ovat olleet pienissä satelliiteissa ja toimitilojen ongelmien vuoksi on jouduttu tekemään monenlaisia ratkaisuja. Nyt toivoakseni pääsemme tilanteeseen, jossa pääsemme suunnittelemaan ratkaisuja etupainotteisesti. Emmekä joudu sammuttamaan ”tulipaloja” niin, kuin tähän asti.”

“Ihmiset kyllä tekevät ja yrittävät, kun kannustimet ovat kunnossa.”

Toivola näkee, että Huittisten kaupungin suurimmat uhat ovat samoja kuin muissa vastaavissa kunnissa.

”Tappiinsa viritetyllä verotuksella tulot ja menot ovat silti epätasapainossa, kasvu on tiukassa ja väki vähenee sekä vanhenee. Suomi, eikä sen enempää Huittinen nouse ilman työntekoa. Ihmiset tarvitsevat työpaikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille, joten yrittämisen toimintaedellytyksiin on satsattava. Saimme läpi talousarviossa lisäpanostuksia maanhankintaan, kaavoitukseen ja elinvoimapalveluihin, vielä kun valtion taholta saisimme helpotuksia sääntelyn ja byrokratian osalta, uskon suunnan kääntyvän. Ihmiset kyllä tekevät ja yrittävät, kun kannustimet ovat kunnossa.”

Isotalo näkee, että Huittisten osalta suurimmat tulevaisuudenuhat liittyvät elinkeinoelämään.

”Huittinen on seutukunnallinen keskus, jossa on palveluita ja jonka työpaikkaomavaraisuus on hyvä. Sitkeä taantuma jatkuu edelleen ja yrityksillä on vaikeuksia tehdä investointeja. Huittisten kaupunki on riippuvainen yrityksistään ja niiden työpaikoista ja siksi elinkeinoelämän toimintaedellytysten ylläpitäminen ja tukeminen on kaupungille erittäin tärkeää. Toinen suuri uhka on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteen eli kulujen hallitsemattoman kasvun hillitsemisen toteutuminen.”

Isotalo korostaa suomalaisen ruoantuotannon vahvuutta Huittisten seudulla.

”Oma lukunsa ovat energiantuotantohankkeet, joiden saaminen kuntaan toisi paljon kaivattuja euroja kiertoon. Miljoonahankkeiden rakentaminen jättää aina myös alueelle osansa”, hän lisää.

Hänninen uskoo hyvin hoidettujen julkisten palveluiden voimaan

SDP:n Aila Hänninen (123) kertoo, että jokaisen valtuustokauden haasteet ja mahdollisuudet pitävät yllä kiinnostuksen olla mukana jatkossakin.

”Päätöksenteko antaa minulle mahdollisuuden vaikuttaa kuntalaisten arkeen ja kunnan tulevaisuuteen. Päätöksenteon perustana on, että Huittinen pysyy houkuttelevana asukkaille nyt ja tulevaisuudessa.”

Monen muun tapaan myös Hänninen nostaa Lauttakylän koulun tämän kauden merkittävimmäksi valtuustoasiaksi.

Hänninen uskoo, että valtion rahoituksen vähenemisen myötä valtuusto joutuu tulevaisuudessa tekemään entistäkin tarkempaa taloussuunnittelua.

”Väestörakenteen muutokset ja asukasluvun lasku tuovat omat haasteensa.”

Mahdollisuuden Hänninen näkee hyvin hoidetuilla julkisilla palveluilla, joilla Huittinen voi houkutella uusia asukkaita ja sitouttaa nykyisiä.

”Työpaikkojen säilyminen Huittisissa ja uusien yritysten sijoittuminen paikkakunnalle luo kestävää pohjaa kehitykselle ja taloudelle”, hän pohtii.

Myös kuntayhteistyön kehittäminen on Hännisen mielestä yksi mahdollisuuksista.

”Rohkeutta, positiivisuutta ja kykyä uudistua tarvitaan. Kehityksen pitää kuitenkin tapahtua asukkaiden hyvinvointi ja viihtyvyys huomioiden.”

Leino-Murtojärvi toivoo korjausta kouluverkkopäätökseen

SDP:n Katja Leino-Murtojärvi (116) on ehdolla, koska haluaa vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin ja tuoda inhimillistä, faktoihin perustuvaa näkökulmaa päätöksentekoon.

Kuluvasta kaudesta Leino-Murtojärveä jäi harmittamaan kouluverkkopäätös sekä hyvinvointivaliokunnan eli entisen nuoriso- ja liikuntavaliokunnan lakkauttaminen.

”En ymmärrä, mikä hätä meillä oli päättää Sammun ja Suttilan koulujen loppumisesta. Tässä on yhdet ja toiset kuntavaalit ennen kuin päätökset Suttilan ja Sammun osalta pitäisi tulla voimaan vuosina 2028 ja 2030.”

Leino-Murtojärveä ihmetyttää, miksi asiasta kyseltiin mielipiteitä kuntalaisilta ja koulujen henkilöstöltä ja viranhaltijat tekivät paljon selvitystyöt, mutta päätökset tehtiin tuloksista välittämättä.

”Nyt, kun olen päätöksen tekemisen jälkeen keskustellut usean päättäjänkin kanssa, he ovat sitä mieltä, että ei kouluja oikeasti tuolloin lakkauteta. Koulutoimessa lasketaan tulevaisuutta tehtyjen päätösten mukaan ja kovin moni on sitä mieltä, että eivät nämä päätökset toteudu. Itse toivon, että meillä on myös jatkossa kouluverkko, jossa on vaihtoehtoja erikokoisista kouluista eri puolilla Huittista.”

Hyvinvointilautakunnan lakkauttamista ja nuoriso- ja liikuntajohtajan viran täyttämättä jättämistä Leino-Murtojärvi kummastelee tilanteessa, jossa hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen jäi kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi sivistyksen ja teknisen toimen lisäksi.

”Tärkeänä ja merkittävänä koen skeittiparkin saamisen Huittisiin”, hän mainitsee.

Leino-Murtojärven mukaan Huittisten suurin uhka on väestön väheneminen.

”Meidän pitäisi saada tänne lisää yrityksiä, jotka kehittäisivät toimintaansa täällä ja mahdollistaisivat monenlaista työllistymistä Huittisissa. Kun ihmisillä on töitä ja he päättävät perheineen asettua Huittisiin, on myös kouluissa jatkossa oppilaita ja seuratoiminnassa harrastajia.”

Kymmenenneksi eniten ääniä saanut perussuomalaisten Simo Riuttamäki (96) ei vastannut Alueviestin sähköpostitse tekemään kyselyyn.