Huittisten kaupungin etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja ovat muuttaneet saman katon alle Kahvimyllynä tutuksi tulleeseen, vaaleansiniseen puutaloon Lauttakylän lukion kupeeseen.

Etsivät nuorisotyöntekijät Mika Trofast ja Susanna Visuri, nuorten työpajalla starttivalmentajana toimiva Hanna Kaasalainen sekä nuorisopalvelupäällikkö Sari Laakso iloitsevat, että toiminnalle on viimeinkin löytynyt omat ja sopivat tilat.

“Olemme pitkään olleet sellaisessa tilanteessa, että etsivä nuorisotyö on aina siirtynyt paikasta toiseen. Viimeksi etsivät toimivat nuorisoklubilla, samoissa tiloissa perusnuorisotyön kanssa ja sen jälkeen kaupungintalolla. Nyt meillä on viimein paikka, missä emme ole kenenkään muun nurkissa, vaan paikka on tarkoitettu puhtaasti meidän toiminnallemme”, Trofast sanoo.

“Jollekin on syntynyt virheellisesti kuva, että kaikki nuorisotyö olisi siirtynyt Kahvimyllyyn. Niin asia ei kuitenkaan ole, vaan nuorisoklubi jatkaa edelleen toimintaansa vanhassa paikassa”, nuoriso-ohjaajat Piritta Penttilä ja Julia Salmi tarkentavat.

Ei tehtävät, yhteiset nuoret

Siinä, että etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toimivat nyt yhteisissä tiloissa, on etsiväkolmikon mukaan paljon käytännön hyötyjä.

“Vaikka teemme keskenämme eri työtä, jaamme paljon samoja nuoria. Yhteistyö on huomattavasti joustavampaa, kun voimme pitää päivittäin aivoriihtä ja jakaa ajatuksiamme”, Kaasalainen sanoo.

Laakso kertoo, että nuorten työpajatoiminnan kannalta muutto osui hyvään hetkeen siinäkin mielessä, että koko työpajatoiminta on valtakunnallisella tasolla isossa murroksessa.

“Enemmän ollaan menossa valmennukselliseen suuntaan.”

“Nuorten työpajalla on asiakkaita, joiden kanssa pitää vahvistaa arkirytmiä ja resilienssiä ennen kuin voidaan varsinaisesti alkaa etsiä työ- tai opiskelupaikkaa. Sillä tavalla toiminta on muuttunut erilaiseksi, mitä se on aiemmin ollut”, Kaasalainen avaa.

Trofast korostaa, että kotoisa, vanha puutalo on monelle nuorelle helpommin lähestyttävä kuin jäykähkö virastotalo.

“Vaikka nuoret löysivät kaupungintalon toimistonkin ihan hyvin, monelle kynnys tulla tällaiseen ympäristöön on huomattavasti matalampi. Meidän asiakkaitamme ajatellen kynnyksen pitäisikin olla mahdollisimman alhaalla.”

Uudet tilat mahdollistavat sekä erilaisten ryhmien kokoontumiset että yksilötapaamiset.

Yhteydenottoon ei tarvita isoa ongelmaa

Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan ryhmien kävijämäärät vaihtelevat muutamasta henkilöstä reiluun kymmeneen.

Viime vuoden aikana etsivä nuorisotyö oli yhteydessä yhteensä 120 huittislaisen nuoren kanssa.

“Toisten kanssa se saattoi tarkoittaa yhtä kontaktia, toisten nuorten kanssa töitä on tehty vuosia ja työ jatkuu edelleen”, Visuri avaa.

Etsivät korostavat, ettei nuoren ongelman tarvitse olla suuri ennen kuin etsivä voi olla avuksi.

“Se on suorastaan harmi, että jollain tavalla etsivälle nuorisotyölle on tullut sellainen leima, että olisimme tekemisissä vain ongelmanuorten tai vaikeiden tapausten kanssa. Näin ei todellakaan ole, vaan meiltä saa apua myös varsin yksinkertaisiin kysymyksiin”, Visuri sanoo.

“Suuri osa asiakkaistamme on sellaisia nuoria, joilla on jokin haaste opinnoissa. Silloin tavoite on, että nuori saadaan pidettyä koulussa ja opinnot viimeisteltyä. Viime vuosina yhteistyö oppilaitosten kanssa on toiminut erinomaisesti”, Trofast jatkaa.

Tärkeää kuitenkin on, että etsivien kanssa voi puhua muustakin kuin koulusta.

“Melkein aina lähdetään liikkeelle siitä kysymyksestä, miten koulussa menee, mutta syy siihen, että opinnot eivät etene, löytyy useimmiten ihan muualta. Siksi etsivät kyselevät enemmän siitä, miten muuten menee”, Visuri kertoo.

“Senkin takia on tärkeää, että voimme kohdata nuoren kanssa muualla kuin koulussa. Toisaalta tämä ympäristö lukion vieressä on kuitenkin sillä tavalla luonteva, että täällä liikkuu nuoria luontaisesti muutenkin”, Trofast täydentää.

Oma kokoontumispaikka myös täysi-ikäisille

Penttilä ja Salmi kokevat ongelmalliseksi, että Huittisista on puuttunut nuorille aikuisille tarkoitettu ajanviettopaikka. Nuorisoklubi on tarkoitettu pääsääntöisesti alaikäisten kokoontumispaikaksi.

“Meillä on sellaisia nuoria, jotka ovat tottuneet käymään klubilla 3. luokasta lähtien aina kun se on auki. Kun he täyttävät 18 vuotta, heidän pitäisi siirtyä jonnekin muualle, mutta sellaista paikkaa ei ole”, Penttilä sanoo.

“Klubilla käy paljon esimerkiksi yläkoululaisia ja lukiolaisia, joiden kanssa puhutaan koulujutuista. Eivät he niinkään kaipaa apua opintoihin, vaan enemmänkin mielipiteitä ja keskustelua. Olisi tärkeää, että tällaista voisi jatkaa niin pitkään, kun opinnot ovat kesken”, Salmi jatkaa.

Nuorisotyön uusien tilojen myötä näillä nuorilla on mahdollista viettää aikaa läksyjen tai kahvikupposen ja nuorisotyön työntekijöiden kanssa maanantaisin ja torstaisin.

“On hienoa, että nyt pystymme ohjaamaan täysi-ikäistyneet nuoret tämän toiminnan pariin”, Penttilä sanoo.

“Samalla meillä on nyt hieno mahdollisuus seurata tiiviissä yhteistyössä näitä nuoria siellä 3. luokalta aina aikuisuuteen asti, kun koko nuorisotyö toimii nyt ihan oikeasti yhdessä”, Kaasalainen sanoo.

Nuorisotyön uusien tilojen avoimia ovia vietetään 6. helmikuuta kello 14-18. Kaksi ensimmäistä tuntia on tarkoitettu lähinnä yhteistyötahoille ja kaksi jälkimmäistä nuorille.