Palautetta ohratosta ja kiikkulaudasta – Huittislaiset lapset ja nuoret pääsivät vaikuttamaan kaupungin strategiaan yhteiskokouksessa

Nuorisovaltuutetut Ami Hakala, Unto Lehtimäki, Aada Suutarinen, Joonas Raiskio, Otto Pietilä, Kerttu Taulaniemi ja Mila Kivistö pääsivät kertomaan omia ajatuksiaan Huittisista Seija Holmille ja Sakari Tuomolalle.

Huittislaiset lapset ja nuoret pääsivät viime viikolla tuomaan oman äänensä kuuluviin Huittisten kaupungin uuden strategian suunnittelussa.

Lauttakylän koululla järjestettyyn yhteiskokoukseen osallistui yhteensä nelisenkymmentä oppilasta kaikista Huittisten alakouluista, yläkoululta ja lukiosta. Lisäksi paikalla oli nuorisovaltuusto sekä nuorisovaltuuston kummivaltuutettu Sakari Tuomola.

Yhteiskokouksessa käsiteltiin kuutta eri oppilaskunnille ja nuorisovaltuustolle teetetyn kyselyn perusteella valittua teemaa.

Lapset ja nuoret pääsivät keskustelemaan työpajamuotoisesti koulu- ja kaupunkiympäristöstä yhdessä teknisen johtaja Seija Holmin, turvallisuudesta koulussa ja vapaa-ajalla sivistysjohtaja Eija Mattilan, yrityskasvatuksesta ja kesätyö- sekä työllistymismahdollisuuksista elinvoimajohtaja Riikka Peipon, kouluruoasta vs. ruoka- ja puhtauspäällikkö Satu Moision ja kiinnostavasta vapaa-ajan tekemisestä nuorisokoordinaattori Piritta Penttilä kanssa.

Selvästi eniten kiinnostusta herättivät kouluruokailua ja vapaa-ajan tekemistä käsittelevät työpajat, sillä niihin riitti osallistujia jonoksi asti.

Kaura ja ohra riisiä ympäristöystävällisempiä

Hetki oli mitä otollisin kouluruokakeskustelulle, sillä huittislaisilla kouluilla oli keskiviikkona vietetty Sammun koulun toiveruokapäivää.

Oppilaat tuntuivat selvästi olevan toiveruokapäivien kannalla.

”Niitä voisi olla vaikka hiukan useammin”, Kerttu Taulaniemi ehdotti.

”Kaura- ja ohralisukkeiden tilalla voisi olla riisiä, se maistuisi suurimmalle osalle paremmin”, Erika Huhtala toivoi.

Satu Moisio kertoi oppilaille, että kaura- ja ohralisäkkeet on tuotu listalle kotimaisuusasteen nostamisen vuoksi.

”Riisi ei ole kovinkaan ilmastoystävällinen raaka-aine. Sen kasvattaminen vaatii paljon vettä ja lisäksi se joudutaan kuljettamaan tänne kaukaa. Ohra ja kaura puolestaan kasvavat Suomessa ja ovat sen vuoksi parempia vaihtoehtoja.”

Moisio pääsi tiedustelemaan myös ovatko oppilaat huomanneet listalle ilmestyneitä hybridiruokia, joissa punainen liha on osittain korvattu kasvisproteiinilla. Kukaan ei osannut vastata, missä ruoissa proteiini on osin vaihdettu. Oppilaiden suut loksahtivat auki, kun selvisi, että hybridiruoat ovat makaronilaatikko ja lasagnette.

”Olisiko listalle mahdollista saada myös lähikalaa”, Taulaniemi kysyi ja Moisio kertoi, että sitäkin asiaa yritetään viedä eteenpäin.

”Se ei ole aivan helposti toteutettavissa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa.”

Huhtala kertoi, että keiton joukossa olevat perunat maistuvat usein raaoilta.

”Annatteko ylipäätään ruoasta palautetta omalle keittiölle? Siihen kannattaisi keksiä joku hyvä väylä”, Moisio pohti.

Kouluun lisää opetusta yrittämisestä

Riikka Peipon pyytäessä oppilaita valitsemaan hymynaamoja sen mukaan, suosittelisivatko lapset Huittista, paperille ilmestyi sydänsilmiä ja leveitä hymyjä.

”Huittisissa parasta on luonto ja maaseutu”, Otto Pietilä perusteli.

Sakari Tuomola kiitteli, että Huittisissa välimatkat ovat lyhyet.

”10 minuutissa pääsee oikeastaan kaikkialle, ellei sitten tarvitse lähteä ihan toiselle puolelle kuntaa. Lisäksi olemme tässä kaiken keskellä, niin tarvittaessa isoihin kaupunkeihinkin pääsee nopeasti.”
Kiitosta saivat myös Huittisten harrastusmahdollisuudet.

Kun Peippo tiedusteli, mitä mieltä nuoret ovat kesätyömahdollisuuksista Huittisissa, esiin nousi rivi vihreitä lappuja.

”Meillä on niin, että kaveriporukassa vähän vinkkaillaan toinen toiselleen, minne kannattaa hakea”, Joonas Raiskio kertoi.

Ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä aiheutti hajontaa, ilmassa on yhtä paljon vihreitä ja punaisia lappusia.

”Koulussa voitaisiin kertoa enemmän yrittäjyydestä ja ihan sellaisista kaikille tärkeistä tiedoista kuin vaikka yrittämisestä”, Pietilä ehdotti.

Sallilaan kaivataan putkiliukumäkeä

Pellonpuiston yläkoulun tilat koetaan vähän tylsiksi ja Aada Suutarinen ehdotti, että sinne voisi lisätä hengailutilaa.

Holmi kertoi, että koululle saadaan ensi kesänä paljon odotettu vessaremontti.

”Nyt koululle ollaan hankkimassa taksvärkkirahoilla sohvia oppilaiden käyttöön”, Suutarinen tiesi.

Sallilan koulun oppilaat toivat tekniselle johtajalle terveiset, että pihalla oleva kiikkulauta on mennyt taas rikki.

”Muutenkin se meidän piha on aika ankea, kun siellä ei ole kuin kaksi tavallista keinua.”

Kun Holmi haastatteli oppilaita paljastuu, että toiveissa olisi ainakin putkiliukumäki.

”Sellainen iso, että siinä mahtuu istumaan suorana. Myös kiipeilytelineitä olisi hyvä saada lisää, kun nyt siinä yhdessä on aika usein majaleikki.”

Sallilan uimatilan kuntokin huolestuttaa oppilaita, Holmi kertoi, että tila on tällä hetkellä pois käytöstä.

”Ensin sieltä löytyi tuhatjalkainen ja sitten kolme hämähäkkiä, sen jälkeen sinne ei ole saanut mennä”, oppilaat tiesivät.

Olga Yski kertoi, että Suttilan koululle kokoonnutaan usein myös koulupäivän jälkeen pelaamaan jalkapalloa.

”Moni viettää koulun pihalla myös vapaa-aikaa.”

Netissä kuluu paljon aikaa

Eija Mattila sai kuulla, että lapset ja nuoret kokevat Huittisen turvalliseksi ympäristöksi.
Kaikki nostivat vihreän lapun ilmaan sen merkiksi, että kokevat opettajilla ja koulun muulla henkilökunnalla olevan aikaa kuunnella.

”Kouluilla on kyllä ihmisiä, joille voi puhua.”

Kun Mattila tiedusteli lasten netin käytöstä selviää, että moni käyttää nettiä paljon.
Osa pyrkii rajoittamaan omaa netin käyttöään ja lähes kaikki kokevat, että netissä olisi hyvä viettää vähemmän aikaa.

”Tuntuu, että kaikkien vanhemmat ovat ainakin jossain määrin kiinnostuneita siitä, mitä netissä tehdään ja paljonko sen ääressä kuluu aikaa”, Mattila nyökytteli.

Roppakaupalla hyviä ideoita

Kun työpajojen vetäjät kokoontuivat tilaisuuden päätteeksi summaamaan saamiaan ajatuksia, kaikki olivat saaneet hyviä vinkkejä tulevaisuuteen.

”Hienoja ideoita ja paljon sellaista, mikä on ihan todella toteutettavissa”, Holmi sanoi.

Mattilan mukaan oli hieno kuulla, että lapset ja nuoret tuntevat olonsa Huittisissa turvalliseksi.

”Erilaisuus saattaa toisinaan herättää kiusaamista ja yksinäisyyttä. On tärkeää, että siihen puututaan, mutta välttämättä oikeita keinoja ei aina tahdo löytyä. Tämä on asia, missä voimme kehittyä vieläkin lisää.”

Penttilä kertoi, että kaikilla työpajassa vierailleilla lapsilla ja nuorilla oli joku harrastus.

”Vaikka Huittisten tarjonta koetaan monipuoliseksi, voisi se olla vieläkin laajempaa. Sekä lajit että harrastuspaikat koetaan kaikki vähän samantyyppisiksi, lisää erilaisuutta”, hän totesi.
Seuraavan kerran lasten ja nuorten yhteiskokous järjestetään suunnitelmien mukaan jo ensi keväänä.

Jätä kommentti