Sastamalan Lantula on aktiivisuudestaan tunnettu, valtakunnallisena vuoden kylänäkin tunnustusta niittänyt paikka, jossa tehdään eikä vaan meinata. Alueviesti poikkesi edellisen kerran todentamassa lantulalaisten kuulumisia heinäkuussa ”Maajussi”-pariskunta Niina Wunsch Linkin ja Kalle Linkin aloittamassa vauvakerhossa.

Nyt kerhon pienistä osallistujista enemmistö jo konttaa, ryömii tai nousee hieman huojuen pystyyn ja ottaa askelia vanhempansa tukemana. Loppuvuoden aikana muutamista on tullut melkoisia vipeltäjiä ja kiipeilijöitä.

”Jos ei ihan vielä taaperokerho, niin olisiko tämä kuitenkin jo vaaperokerho?” Niina miettii hymyillen.

Seuraa ja vertaistukea lapsiperhearkeen tarjoavasta kerhosta on lähtöisin idea, jonka toteuttamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Lantula-talolla on aikanaan ollut myös lasten päivähoitoa, eli nykytermein varhaiskasvatusta. Voisiko vastaavaa järjestää siellä jälleen?

Kysymykseen vastataan Lantulan seudun kyläyhdistyksen Leader Joutsenten reitin tuella toteutettavassa Älykäs Lantula -hankkeessa. Selvityksen aiheesta laatii hanketyöntekijäksi palkattu Taru Aronen ja asian päällä on myös kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Virri-Hanhijärvi.

Mihin lapset pääsevät hoitoon?

Vuosien 2024 – 25 aikana Lantulan seudulle on syntynyt 10 lasta. Arosen mukaan yksi vauvakerhon kestopuheenaiheista on ollut lasten päivähoito.

”Huolta on aiheuttanut se, että meitä lähimpänä olevaan Stormin päiväkotiin on ollut jonoa, eivätkä kaikki alueen lapset pääse sinne. Yhtenä vaihtoehtona esiin nousi hoidon järjestäminen yksityisesti Lantula-talolla”, Aronen valottaa hankkeen taustaa.

Tavoitteena on selvittää, voisiko Lantula-talolla toimia kahdeksan lapsen ryhmäperhepäivähoito. Siitä ottaisi vetovastuun joko tarkoitusta varten perustettava yhdistys tai yksityinen yrittäjä.

Aronen tietää varhaiskasvatuksen järjestämisen olevan mahdollista vain, jos monet lakisääteiset kriteerit täyttyvät muun muassa käytäntöjen, tilojen ja henkilöstön osalta.

”Jos selvityksen lopputulema on myönteinen, eli ryhmäperhepäivähoito voisi toteutua, toivon että Sastamalan kaupunki avittaa asiaa myöntämällä perheille jonkinlaista taloudellista tukea”, Virri-Hanhijärvi sanoo.

Arkea helpottava vaihtoehto

Reilun vuoden ikäisen Manda-tytön äitinä Aronen pitää Lantula-taloa ympäristöineen idyllisenä paikkana varhaiskasvatusta ajatellen.

”Luonto ja hienot retkeilymaastot ovat aivan vieressä ja pihaan on rakennettu säädösten mukainen turvallinen ja aidattu leikkikenttä. Talolla on jo toimintaa vauvasta vaariin, lasten vanhemmat ovat motivoituneita toimimaan yhteistyössä ja talkoilla asian tiimoilta”, hän sanoo.

Aronen ja Virri-Hanhijärvi perustelevat asiaa Sastamalan veto- ja pitovoiman sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoiman lisäämisellä.

Vauvakerhon äidit ovat vielä hoitovapaalla, mutta tavoitteena heillä on palata työelämään. Kaikilla työmatka ei suuntaudu Vammalaan, joten varhaiskasvatuksen tarjoaminen omalla kylällä olisi arkea helpottava tekijä.

”Toki ympäristö- ja luontopainotteinen varhaiskasvatus maaseudulla Lantulassa olisi vaihtoehto muillekin kuin kylän asukkaille ja laajentaisi paikkakunnan palvelutarjontaa”, he tuumaavat.

Mitä jos hankkeen myötä käy ilmi, että ryhmäperhepäiväkodin perustaminen ei ole järkevää?

”Ainakin asia on sitten perinpohjin selvitetty, eikä sitä tarvitse jossitella”, Virri-Hanhijärvi toteaa.

Varhaiskasvatusjohtaja Korhonen hankkeesta: “Autamme selvitystyössä”

Sastamalan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Jarmo Korhonen suhtautuu lantulalaisten hankkeeseen myönteisesti.

“Minusta on hienoa, että selvitystyötä ja kartoitusta tehdään, niin jossittelulle jää tosiaan vähemmän tilaa. Kaupungin varhaiskasvatus on pienesti selvitystyössä kumppanina mukana esimerkiksi tietoa jakamalla”, hän kertoo.

Korhonen korostaa, että yksityisen toimijan varhaiskasvatuksen järjestämisellä on luonnollisesti samat velvoitteet kuin kunnan järjestämällä vastaavalla palvelulla.

Lantulassa on pohdittu, että perheiden kannalta ongelmaksi voi muodostua yksityisen varhaiskasvatuksen hinta. Esimerkiksi ilman kunnan myöntämää palveluseteliä yksityisen päiväkotipalvelun hinta on asiakkaille yleensä kunnan vastaavaa kalliimpaa.

Olisiko kaupungin mahdollista tukea Lantula-talolla järjestettävään perhepäivähoitoon lapsensa haluavia perheitä?

Korhonen toteaa, että esimerkiksi kunnan palveluseteliyksiköksi voidaan valita vain yksityinen päiväkotitoimija, ei ryhmäperhepäiväkotia.

“Lantulan kyläyhdistyksen selvitys koskee ymmärtääkseni ryhmäperhepäiväkodin perustamista. Ryhmäperhepäiväkoti rinnastuu perhepäivähoidolliseen toimintaan ja tähän toimintamuotoon kaupungilla on käytössä kotihoidontuen kuntalisä, jota perheet voivat halutessaan hakea myös yksityiseen perhepäivähoitoon”, Korhonen sanoo.

Mitä Stormin päiväkodin tilanteeseen tulee, myöntää Korhonen, että täyttä on. “Yksikköön olisi tällä hetkellä enemmän tulijoita kuin pystymme sinne paikkoja tarjoamaan.”