Olen tahtomattani tullut kahmaistuksi keskelle vihreää siirtymää, koska asuinalueeni lähelle Ajoksenkankaalle ollaan suunnittelemassa massiivista, vähintään kahdeksan myllyn kokoista tuulivoimalakeskittymää. Tämä ei ole ainoa hanke Sastamalassa, myös Kärmekalliolle suunnitellaan isoa tuulivoimalakokonaisuutta.
Miksi tuulivoimaloita ollaan niin hanakasti rakentamassa metsiin, niille alueille, joissa vielä on mainitsemisen arvoista luontoa jäljellä? Miten vihreää on kaataa hehtaarikaupalla puita, supistaa eläinten ja lintujen reviirejä ja muokata maaperää tuoden niille toistaiseksi hiljaisemmille seuduille melua saadaksemme ympäristöystävällistä energiaa asukkaiden käyttöön? Itse tuulimyllyt taas elinkaarensa tultua loppuun eivät mitenkään täytä ekologisia periaatteita, koska niiden loppusijoitus osoittautuu jonkinlaiseksi ympäristökuormaksi sekin – ne eivät suinkaan biohajoa tai katoa ilman kohtuullisen kovia kustannuksia.
Tuulivoimaloihin liittyvät lepakkokuolemat, lintujen törmäysriskit ja maisemaa pilaavat vaikutukset ovat tuttuja, mutta entä ihmisiin kohdistuva haitta? Meluhaittaa koskevaa kotimaista tutkimusta on niukasti saatavilla, varsinkin isojen voimalakokonaisuuksien osalta. Tällöin tuulivoiman puolestapuhujat voivat todeta terveysvaikutusten olevan enemmän psykologisia tai minimaalisia. Korvin kuultavan melun lisäksi tuulivoimala tuottaa myös matalataajuista ääntä eli infraääntä ja värähtelyä, joiden haitat ovat vähäisen tutkimustiedon takia osittain tuntemattomia.
Ulkomaisissa tutkimuksissa tuulivoimaloiden melun ja infraäänen on havaittu vaikuttavan haitallisesti mm. sydänterveyteen ja unenlaatuun (sttinfo.fi, Tuulivoima ja sen terveysvaikutukset, 2021). Jokainen tuulivoimala-alue on siis tavallaan koekenttä sen suhteen, miten me ihmiset niiden läsnäoloa lopulta siedämme.
Ajoksenkankaan hankkeen mahdolliset haitalliset luonto-, maisema- ja asumismukavuuteen liittyvät vaikutukset on tuotu esiin hankkeen aikaisemmassa vaiheessa ELY-keskukseen lähetetyissä kannanotoissa (ymparisto.fi, Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen yhteysviranomaisen lausunto 6/2024). Ajoksenkankaalla asukkaiden vastustus on ilmeisesti ollut maltillisempaa kuin Kärmekallion hankkeen osalta. Onko Ajoksenkankaan alue sopivasti harvemmin asuttua, sisältäen paljon loma-asutusta sekä kasvatusmetsää, jolloin vastustajia hankkeelle on vähemmän? Silti me, jotka asumme hankealueen vaikutuspiirissä, tiedämme hankkeella olevan toteutuessaan niin asumisviihtyvyyttä kuin asuntojemme arvoa laskeva vaikutus.
Hankkeeseen liittyvän luontoselvityksen pohjalta arvioidaan luontovaikutusten todennäköisyyksiä ja riskejä. Esimerkiksi luontoselvityksessä havaittu alueella pesivä sääksi ei havaintojen pohjalta tehdyn mallinnuksen mukaan lentoreitillään osu tuulimyllyihin. Hankealue on myös runsaan muuttolintupopulaation reitillä.
Hankealueen lähituntumassa olevan Ylistenjärven vedenlaatu on pitkän suojelu- ja korjaustyön tuloksena parantunut ja siellä on monipuolista linnustoa. Tuulivoimayhtiön laskelmien mukaan järveen ei tuulivoimaloiden rakennus- tai käyttöaikana kohdistu huomattavia haittavaikutuksia, vaikka kartasta voi päätellä, että järven suuntaan tulee valumaa tuulivoimala-alueelta.
Ajoksenkankaan hankealueella on paitsi talousmetsää myös varttuneempaa puustoa, lahopuita, kosteikkoja, lähteitä, luonnonpuroja, uhanalaisia ja suojeltuja vesi- ja luontotyyppejä sekä luonnon monimuotoisuutta tukevia ja turvaavia kohteita.
Siellä pesii vanhoissa metsissä viihtyviä lintulajeja, kuten hömö- ja töyhtötiainen sekä viirupöllö. Havaintoja myös liito-oravasta on tehty (laji.fi), vaikkei hankkeen luontoselvityksessä niitä havaittu. Eläimistöä ja linnustoa havaittiin luontoselvityksessä runsaasti (esimerkiksi lepakko, ilves, susi, sääksi, useita haukkoja ja merikotka) ja mm. merikotkan muuttoreitti kulki hankealueen läpi. Alueella tehtiin havaintoja metson, viirupöllön ja varpuspöllön soidinnasta sekä 15 suojelullisesti huomionarvoisen lintulajin pesinnästä.
Miksei luonto ole sellaisenaan meille ihmisille merkittävä itseisarvo, vaikka monimuotoinen luonto ja sen mikrobit vaikuttavat suotuisasti terveyteemme lapsuudesta asti. Ympäröivän luonnon tulee sopeutua rakentamiseen, jonka ajatellaan lisäävän asukasviihtyvyyttä, verotuloja ja taloudellista tuottoa. Samalla suuremmissa kaupungeissa rakennetaan viheralueita ihmisten hyvinvointia parantamaan.
Vihreä siirtymä on tätä päivää, mutta onko sen kuitenkin kuljettava käsi kädessä luonnon monimuotoisuuden suojelemisen kanssa? Tuulivoimarakentamisesta on tullut bisnes, jonka etusijalla on aina taloudellinen tuotto, vaikka samalla puhuttaisiin vihreämmästä energiasta.
Mielipiteensä hankkeesta voi lähettää 26.1.2026 asti Lupa- ja valvontavirastoon osoitteeseen kirjaamo@lvv.fi tai Lupa ja valvontavirasto, PL 20, 13035 LVV.
Kirsi Laakkonen
Tapiolan kylän asukas
