Millaiset ovat Tyrvään kirkon peruskorjaustarpeet? Entä millaiseen suuntaan sisätiloja tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat kirkon käyttäjiä myös tulevaisuudessa? Vai tarvitseeko mitään oikeastaan muuttaa?

Muun muassa tällaisten kysymysten äärellä oltiin Sastamalan seurakunnan järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstai-iltana.

Paikanpäälle Tyrvään kirkkoon oli saapunut noin sata ihmistä. Tilaisuuden aluksi kirkkoherra Vesa Aurén kirkasti illan tarkoituksen: tiedon jakaminen Tyrvään kirkosta, keskustelu mahdollisesta peruskorjauksesta sekä ainesten saaminen korjaussuunnitteluun.

Aurén korosti sanaa mahdollinen. Kaikki päätökset peruskorjauksen sisällöstä, aikataulusta ja rahoituksesta ovat vielä tekemättä. Valmista kirkon peruskorjauksen toteutussuunnitelmaa ei ole vielä olemassa. Edes hankesuunnitelmaa ei valtuusto ole hyväksynyt, vaan sitä vasta tehdään yhdessä arkkitehtitoimiston kanssa.

Tähän mennessä seurakunnan luottamushenkilöt ovat tehneet asiasta kaksi yksimielistä päätöstä: on kilpailutettu hankesuunnitteluun arkkitehtitoimisto NOAN sekä varattu määräraha korjausuunnitteluun, jotta sen pohjalta voi hakea avustusta varsinaiseen toteutussuunnitteluun. Aurenin mukaan tähän mennessä tehdyt piirustukset ja laskelmat ovat vain avustuksen saamista varten.

Kohti toiminnallisempaa kokonaisuutta?

Arkkitehtitoimisto NOANin Lassi Viitanen korosti esittelemänsä aineiston olevan visio siitä, mitä kirkkoon voisi tehdä.

Tyrvään kirkon edellisestä peruskorjauksesta on aikaa kohta puoli vuosisataa ja esimerkiksi kirkon ulkovuori ja talotekniikka kaipaavat päivitystä.

Julkisivun mittava uudistus käsittää muun muassa 4000 tiiltä ja 7000 juoksumetriä saumaa. Sisällä uusittaisiin ilmanvaihto- lämmitys- ja sähköjärjestelmiä.

Kirkon urkuparven alle olisi mahdollista rakentaa erilliset tilat, joista toiseen tulisi keittiö sekä yleisövessa ja toiseen lastenhuone.

Toiminnallisten muutosten tavoitteena on kirkon käyttöasteen nostaminen, kun siellä voisi järjestää nykyistä paremmin esimerkiksi seurakunnan kerhoja. Viitanen mietti myös, miten kätevää olisi, jos kastejuhlaa voisi toimituksen jälkeen viettää kirkossa tai hautajaiskahvit voisi siunaustilaisuuden jälkeen juoda paikanpäällä.

Alttarin lattian madaltaminen noin puolella metrillä toisi sen kirkkosalin tasolle ja edistäisi esteettömyyttä.
Nykyinen toimitushuone alttarin takana muuntuisi kuuden henkilön työpisteeksi.

Hankesuunnitelmaa laativa Viitanen kertoi luopuneensa eteläiseen kirkkotorniin visioidusta hissistä, sillä sen toteuttaminen maksaisi puoli miljoonaa euroa. Hissille jäisi kuitenkin varaus, jos siihen myöhemmin päädytään.

Viitasen visiona on, että vuonna 2070 kaikki seurakunnan toiminnot ovat Tyrvään kirkon tontilla. Kenties joskus tulevaisuudessa kirkon sivusakaroissa on jotain muuta kuin penkkejä. 1930-luvulla tehtyjen tuulikaappien madalluksen ansiosta sakaroihin olisi mahdollista rakentaa parvet ja niille lisää tiloja.

Viitanen korosti, ettei muutoksia suunnitella muutoksen vuoksi, vaan vastaamaan seurakunnan tarpeisiin.

“En toivo kirkosta yökerhoa. Saksassa olen todistanut, miten alttari vietiin kirkosta ulos ja discopallo kannettiin sisään.”

Kysymyksiä ja kritiikkiä

Yleisöstä kysyttiin alttarin madaltamisen ideasta. Miksi ei sen sijaan rakennettaisi luiskaa?

Tähän Viitanen vastasi, ettei tilaa ole tarpeeksi. Luiskasta tulisi todella pitkä, ja se olisi vain kyseisellä alueella.

Seurakunnan päätöksentekoa kritisoitiin harvainvallaksi. Tähän kirkkoherra vastasi, että asioista päättävät kirkkovaltuutetut. Hankesuunnitelmasta on keskusteltu ensin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa, nyt on seurakuntalaisten vuoro.

Moitteita tuli tiedottamisesta, jonka toivottiin olevan nykyistä avoimempaa. Kirkkoherra lupasi, että esimerkiksi kirkon rakennushistoriallinen selvitys tulee kaikkien nähtäville.

Jari Kortelahti kysyi milloin noin tuhatpäisen yleisön vetävä kirkko on viimeksi ollut täynnä.

Kirkkoherran vastaus kuului: “Ei tällä vuosikymmenellä.” Päälle 450:n kävijän tapahtumia ovat jotkut konfirmaatiojumalanpalvelukset sekä joululaulutilaisuudet. Joulukirkossa kävijöitä on myös yli 400. Kahden viime vuoden aikana yleisömagneetti on ollut muuan hyväntekeväisyyskonsertti, johon osallistujia oli 580.

“Ei me mitään hulluja haluta”

Tomi Maatsola ja Laura Heikkilä toivat esille nuorten näkemyksiä. Maatsola sanoi, etteivät nuoret halua muuttaa kirkkoa mitenkään radikaalisti. “Ei me mitään hulluja haluta. Pinkkejä penkkejä tai muuta.”

Heikkilän mukaan nuorille on tärkeää, että kirkossa on tilat lapsille ja nuorille sekä yleisövessa.

Helena Syvänen antoi heille tukensa: “Kuunnelkaa nuoria, ei ehtoopuolen ihmisiä. Itselleni merkityksellin hetki tässä kirkossa on ollut joulukirkko lastenlasten kanssa. Toivon, että tästä tulee lapsille ja nuorille turvallinen kotikirkko, jonne on mukava tulla. Tilojen monitoimisuus on tärkeää.”

Myös Leena Virri-Hanhijärvi totesi, että nuoria pitää kuunnella. Tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa tehdä asiat niin, että lapsia ja nuoria saadaan kirkkoon. Kirkon sakarat ovat Virri-Hanhijärven mielestä nykyisellään tarpeettomat. Kukaan ei halua konsertissa istua niissä penkeissä ja tilalle voitaisiin tehdä jotakin muuta.

“Aluksi olin alttarin madaltamista vastaan, mutta nyt täällä kuullun jälkeen ymmärrän senkin”, hän tuumasi.

Miljoonien investointi

Vaikka uudet visiot saivat kannatusta, osa paikalla olleista suhtautui niihin varauksella tai kielteisesti.

Jussi Rinne sanoi kristittyjen odottavan Jeesuksen toista tulemista, eikä kukaan voi tietää mikä on tilanne 50 vuoden päästä. Hänen mielestään kirkkoa tulisi muuttaa mahdollisimman vähän, pintaremontti riittää.

Erkki Aaltosen mielestä kirkkosali tulisi säilyttää nykyisellään, eikä alttaria saisi madaltaa.

“Toivon, että seurakuntalaiset auttavat toinen toisiaan ja ovat auttamassa toisiaan alttarille”, hän sanoi.

Aaltonen epäili ettei seurakunnan talous kestä mittavia muutostöitä.

Arkkitehtitoimiston alustavan arvion mukaan remontin hintalappu on 4 – 6 miljoonaa.

Jenni Sisto totesi kallista olevan ja kysyi mistä rahat.

Seurakunnan talousjohtaja Elisa Nieminen vastasi, että toistaiseksi kirkkovaltuusto on päättänyt varata rahat vasta hankesuunnitteluun. Se ei sido toteutukseen. Niemisen mukaan mahdollista korjausta pitää tehdä vaiheittain.

“Tyrvään kirkko on seurakunnan arvokkain rakennus ja sen käyttöaste on kirkoista korkein. Jos jostain rakennuksesta pidämme huolta, se on ehdottomasti tästä”, lausui Nieminen henkilökohtaisena kantanaan.

Veijo Hukkanen sanoi investoinnin olevan niin suuri, että remontin sisällölle pitäisi saada seurakuntalaisten hyväksyntä. “Tästä pitäisi järjestää virallinen äänestys.”

“Edetkäämme yhdessä etsien”

Maiju Vuorenoja toivoi kirkon säilyvän kirkkona ja pohti vaikuttaisiko rakennuksen käyttöasteen kasvu viereisen hautausmaan tunnelmaan ja miljööseen.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakennuksessa mukana ollut Vuorenoja kaipasi “me tehdään se uudestaan”- henkeä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Salme Kuukka muistutti Tyrvään kaksitornisen korkeasta suojelullisesta arvosta ja toisaalta tiukasta taloudellisesta tilanteesta.

“Väki vähenee ja kirkollisveron tuotto laskee – se on tosiasia. Kiireellisintä on kirkon ulkovuoren remontti, jotta rakennus pysyy kunnossa. Talotekniikkaa pitää uudistaa, mutta muilla asioilla ei ole kiire. Edetkäämme yhdessä etsien”, Kuukka sanoi.