Oikeuskanslerille on tehty kantelu koskien Sastamalan seurakunnan kirkkoherra Vesa Aurénin virkatoimia. Viisisivuisen kantelun ovat allekirjoittaneet Marja Rauhala, Ilkka Finska ja Markku Lindroos, ja se liittyy käynnistettyyn Tyrvään kirkon peruskorjaushankkeeseen.

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Maritta Laiho sekä kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Jorma Hämäläinen haluavat avata seurakuntalaisille kantelun sisältöä, sillä heidän mukaansa on valitettavaa, jos seurakuntalaisille syntyy virheellinen kuva seurakunnan päätöksentekoprosesseista.

”Edustan heitä, jotka ovat minut valinneet tähän tehtävään. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa seurakunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt. Seurakunnan toimintaa johtaa kirkkovaltuusto, joka valitsee kirkkoneuvoston. Se taas vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat kirkkovaltuuston päätettäväksi”, Laiho selvittää.

Kolmessa eri kunnassa kunnanjohtajanakin toiminut Hämäläinen painottaa, että seurakunta toimii kuten kuntakin, eli molemmissa on palkattu johto, sekä vaaleilla valitut päättäjät.

”Me kaikki vaaleilla valitut päättäjät siis olemme olleet päättämässä niistä asioista, joista kirkkoherraa nyt syytetään. Siksi asiaa on mielestämme syytä avata tarkemmin”, hän jatkaa.

”Ja meitä velvoittaa kirkkolaki ja kirkkojärjestys, sekä hyvän työelämän opas”, Laiho lisää.

”Meillä on esimerkiksi nollatoleranssi epäasialliselle kohtelulle ja käyttäytymiselle.”

Alueviesti on saanut haltuunsa kantelun, jossa todetaan muun muassa, että kirkkoherra on käytännössä itsevaltaisesti valinnut Tyrvään kirkon peruskorjauksen suunnittelijatahon.

”Tämä on aivan absurdi väite jo siksikin, että kiinteistöihin liittyviä asioita esittelee talousjohtaja, ja asioiden valmistelu on kiinteistötyöryhmän aluetta. Ja kirkkoherra ei edes kuulu kirkkoneuvoston asettamaan kiinteistötyöryhmään”, Hämäläinen muistuttaa.

Kantelussa todetaan myös, että kirkkoherran itsevaltainen toiminta pitää sisällään myös työntekijävalinnat.

”Tämäkin on täysin perätön väite, sillä uusien henkilöiden rekrytointi on aina pitkällinen prosessi, ja jo työhaastatteluissa ovat mukana kirkkoneuvostosta valitut henkilöt. Lisäksi kirkkoherran on varmistettava, että hallinnollinen avoimuus toteutuu ja päätökset perusteluosineen kirjataan asianmukaisesti”, Laiho kertoo.

Laiho ja Hämäläinen ovat harmissaan myös kantelun väitteestä, jonka mukaan kirkkoherra ei ottaisi huomioon kirkkovaltuutettujen kantoja.

”Me vaaleilla valitut valtuutetut emme todellakaan ole mitään kumileimasimia, vaan teemme suuren työn: päätämme seurakunnan talousarviosta ja siitä, miten seurakunta rahoittaa toimintaansa, millaista lapsi- ja nuoriso-, lähetys- ja diakoniatyötä tehdään, ja päätämme myös  kirkkojen ja muiden rakennusten kunnossapidosta sekä remonteista”, Laiho luettelee.

”Kovasti olemme ihmetelleet sitäkin, että vaikka valtuustossa päätöksenteko menisi joustavasti, niin sitten tietyt henkilöt ovat  jälkeenpäin tehtailleet valituksia eri tahoille sellaisistakin päätöksistä, joista ovat itse olleet päättämässä”, Hämäläinen kummastelee.

Seurakuntavaalit ovat tämän vuoden marraskuussa. Laiho toivoo, että Sastamalan seurakuntaa ravistelleet valitukset, tutkintapyynnöt ja kantelut eivät vaikeuttaisi uusien, innostuneiden päättäjien hankintaa.

”Itselläni on 40 vuoden kokemus seurakunnan päätöksenteosta. Maailma on sinä aikana muuttunut melkoisesti, ja kirkonkin pitää muuttua. Meillä on suuri vastuu siitä, että toimintaa voidaan tulevaisuudessakin järjestää kaikille seurakuntalaisille”, Laiho muistuttaa.

”Meillä luottamushenkilöllä on oikeus ja toisaalta myös velvollisuus osallistua päätöksentekoon, joten hankalaltakin tuntuvat asiat on hoidettava. Täällä Suomen kirkkotiheimmässä kunnassa tämä on vaatinut kipeitäkin ratkaisuja”, Hämäläinen lisää.

Alueviesti pyysi haastatteluun myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Salme Kuukan, joka ei tässä vaiheessa halua ottaa asiaan mitään kantaa.

”Katsotaan nyt ensin, millainen vastaus oikeuskanslerilta tulee”, hän toteaa ja muistuttaa, että seurakuntalaisilla on toki kanteluihin oikeus.

Toimittajan kommentti

Hiippakunnan tuomiokapituli valvoo seurakuntien hallinnon laillisuutta, toimii alistusviranomaisena tietyissä päätöksissä ja ratkaisee niihin liittyviä lainkäyttöasioita. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien toiminta onkin erittäin valvottua ja säänneltyä.

Valvonta perustuu sekä kirkkolakiin, sisäiseen hallintoon että maalliseen lainsäädäntöön. Jo tämän vuoksi jutussa mainitun kantelun sisältö kuulostaa  epäuskottavalta, etenkin kun siinä väitetään että myös kapitulin hallinnossa tapahtuu lain ja hyvän hallinnon vastaisia asioita, koska sieltä ei ole tullut ”noottia” kirkkoherra Vesa Aurénille aiemmista valituksista huolimatta.

Oikeuskansleri tutkikoon kantelun, mutta Alueviestin päätoimittajana oikaisen ainakin yhden selkeän virheen kantelun sisällöstä. Siinä kerrotaan, että seurakunnan virkamiesjohto olisi tilannut Alueviestiltä uutisen suunnitellusta kirkon peruskorjauksesta.

Meiltä, kuten muiltakaan lehdiltä, ei uutisia tilailla, vaan toimituksessa aina yhdessä päätämme jokaisesta juttuvinkistä erikseen. Tällöin tärkein kriteerimme on se, kiinnostaako aihe lukijoita.

Lisäksi kantelussa todettiin, että uutisestamme välittyi lukijoille harhaanjohtava kuva, jonka mukaan valtuusto olisi hyväksynyt Tyrvään kirkon peruskorjauksen. Tätäkin ihmettelen suuresti, sillä uutisessa luki sanasta sanaan näin:

”Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi joulun alla tämän vuoden talousarvion investointiosaan noin 500 000 euroa Tyrvään kirkon peruskorjauksen toteutussuunnitteluun. Avustusta on haettu kirkon keskushallinnolta.”

Miten itse lukemasi ymmärsit?