Suomen pienimmästä kivikirkosta, eli Teijon ruukin kirkosta Valamon luostarikirkkoon, Tyrvään Pyhältä Olavilta Senaatintorille ja Helsingin tuomiokirkkoon – Veli-Pekka Bäckmanin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana luomista pahvisista pienoismalleista 40 on nyt ihailtavana Kulttuuritalo Jaatsilla Sastamalassa.

Niitä on mahdollista nähdä näin runsain määrin ensimmäistä kertaa taiteilijan kotipaikkakunnalla. Kaikkiaan Bäckman on dokumentoinut, suunnitellut ja toteuttanut jo 70 pienoismallia.

Miten hienon leikkikaupungin rakennuksista saisikaan aikaan. Lystikkäitä ovat myös Helsingin kaupunginmuseolle alun perin suunnitellut raitiovaunut esimerkiksi hevosratikka, jonka todelliset esikuvat liikennöivät pääkaupungissamme 1800-1900-luvun taitteessa.

“Nämä pienoismallit ovat muuten yllättävän kestäviä, kun liima on kuivunut. Nätisti saa leikkiä”, Bäckman naurahtaa.

Sastamalan pyhätöistä miniatyyriversio löytyy myös Pyhän Marian kirkosta.

“Olisihan se Suomen toinen kaksitorninenkin, eli Tyrvään kirkko joskus kiva toteuttaa”, Bäckman tuumaa.

Seurakunnat ympäri maan ovat tilanneet Bäckmanilta pienoismalleja tai hän on tarjonnut ideaa niille ja puskaradio on vienyt viestiä eteenpäin.

Bäckmanin tekemien mallien mukaan kuka tahansa voi askarrella ja koota oman lempirakennuksensa. Tuotteet, kuten Sastamalan Kirjakorttelin “Tassulan talot”, ovat olleet myös suosittuja matkamuistoja.

Mikä pienoismallien tekemisessä kiehtoo?

“Kaksiulotteisen kuvan muuttaminen kolmiulotteiseksi. Kokonaisuus pitää hahmottaa ja ymmärtää joka suunnasta. Pienoismallien tekijä on kuin arkkitehdin talonpoikaisversio”, kuvanveistäjänä, graafikkona ja säveltäjänäkin tunnettu Bäckman sanoo.

O tempora, o mores

V-P. Bäckmanin pienoismallit ovat osa Vammalan seudun taideyhdistyksen vuosinäyttelyä. Se kantaa nimeä Tempora. Suomeksi latinan tempora tarkoittaa aikoja. Ajalliset kerrostumat ovat Bäckmanin pahvipyhätöissä ja eri aikakausien rakennuksissa konkreettisesti läsnä.

Taideyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maria Suomisen mukaan teema inspiroi ja jättää tilaa tulkinnoille. Kaikki näyttelyn 38 taiteilijaa ovat itse valinneet mielestään teemaan sopivat työt yleisön nähtäville.

“Monipuolista, paljon erilaisia tyylejä ja tekniikoita aina keramiikasta öljyvärimaalauksiin ja metallitöistä valokuviin. Teoksia on niin ammattitaiteilijoilta kuin taiteen harrastajiltakin, yhteensä 72”, kuvailee Suominen näyttelyä.

Mikä on ajankohtaista taideyhdistysväen keskuudessa juuri nyt, mikä puhuttaa?

“En tiedä miten paljon se paikallisesti puhuttaa, mutta tässä ajassa monia taiteentekijöitä pohdituttaa tekoäly”, Suominen vastaa.

Suomisen mukaan tekoälykuvien yleistyminen voi herättää ahdistustakin ja saa miettimään, mitä merkitystä ihmisen tekemillä kuvilla on, jos koneen tekemien kuvien suosio yhä vaan kasvaa.

“Itse luotan ihmisen haluun tulkita ja oivaltaa, siihen että kone ei voi samalla tavalla koskettaa inhimillisyyttä meissä.”

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta tekijöiltä: V-P Bäckman, Maagi Grahn, Aulis Heikkilä, Sinikka Hujo, Heli Innala, Helka Isopahkala, Anneli Isotalo, Jorma Jokihaara, Jaakko Karjula, Anneli Keinonen, Tuula Keskinen, Hannu Moilanen, Emmaleena Niemi, Riitta Norri, Kirsi-Marja Nummi, Maria Nurminen, Olli Ojansivu, Liina Pajunen, Harri Penkkimäki, Jari Penkkimäki, Satu Pihlajamaa, Viia-Marinka Pihlajamäki, Yrjö Pihlajamäki, Hannu Pärssinen, Marja-Leena Ranki, Mikko Rothstèn, Kai Ruohonen, Reijo Tuimala, Marita Tuomilaakso, Erkki Tuominen, Katariina Uurto, Vertti Vaarasalo, Otso Vatka, Tuuli Vatka, Mirja Viljanen, Nina Virolainen, Ari Virtanen sekä nimimerkki Perämeren lisensiaatti.

Näyttelyyn voi tutustua Kulttuuritalo Jaatsilla 11.- 26.4. ti – su klo 12-18. Vapaa pääsy.