Hyytelösammaleläimestä on kuluvalta kesältä havaintoja Kokemäenjoelta. Vieraslajista on tuoreehkoja ilmoituksia Huittisista ja Kokemäeltä.

Levitessään hyytelösammaleläin on herättänyt paljon huomiota. Siitä kuitenkin tiedetään melko vähän.

Hyytelösammaleläin tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, joka on jopa tuhansista yksilöistä koostuva yhdyskunta. Sellainen voi kiinnittyä erilaisiin rakenteisiin. Havaintoja tehdään yleensä loppukesästä vesien lämmetessä.

Viileämpien vesien aikaan hyytelösammaleläin esiintyy lepo- tai leviämismuodossaan pieninä statoplasteina. Niiden halkaisija on noin millimetri.

Pirkanmaalla hyytelösammaleläintä on tutkittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa. Siinä muun muassa on selvinnyt, että kalat syövät sekä statoplasteja että hyytelösammaleläinyhdyskuntia. Statoplastit näyttäisivät kulkeutuvan vahingoittumattomina kalojen ruuansulatuselimistön läpi. Kalat voivat siis rajoittaa lajin esiintymistä, mutta toisaalta samalla levittävät sitä.

Hyytelösammaleläinyhdyskunnat voivat aiheuttaa ihmisille hankaluuksia esimerkiksi takertuessaan kalastusvälineisiin tai vedenottoputkien suulle. Ulkonäkönsä ja olemuksensa vuoksi ne haittaavat vesistöjen virkistyskäyttöä. Toisaalta suuri yhdyskunta suodattaa kasviplanktonia ravinnokseen, mikä voi paikallisesti kirkastaa vettä.

Kansalaisilta toivotaan havaintoja hyytelösammaleläimestä Vieraslajit.fi-sivuston kautta. Mukaan kannattaa aina liittää valokuva, jonka avulla asiantuntijat voivat varmistua lajista.

Kokemäenjoella hyytelösammaleläintä on nähty kuluvana kesänä. Havaintoja on Huittisista Nuottasaaren tienoilta sekä Kokemäeltä Säpilän mutkan vaiheilta ja Pälpälänlahdelta.

Havaitut hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan.