Olin reilu vuosi sitten Pirhan järjestämässä tiedotustilaisuudessa Nokialla, jossa toimialuejohtajat kertoivat ikäihmisten palveluista. Kysyin siellä, kartoitetaanko alueen 80-vuotta täyttäneiden asukkaiden palvelutarve ja tilanne?

Sain käsityksen, että näin tehtäisiin. Asia tuli esille, kun tein huoli-ilmoituksen iäkkäästä pariskunnasta ja olin yhteydessä Lähitorin työntekijään. Hänen mukaansa näin ei toimita, vaan asukkaan on itse oltava yhteydessä ja pyydettävä palvelutarpeen arviointia.

Meillä on voimakas itsepärjäämisen eetos ja iäkäs ikäluokka on tottunut pärjäämään eikä helposti käänny yhteiskunnan palveluiden puoleen. Ja siinä tulee vastaan myös raha. Palvelut maksaa, ja meillä on paljon pienituloisia ikäihmisiä.

Kaikki eivät myöskään tiedä, mihin heillä on oikeus. On myös paljon iäkkäitä, joilla ei ole läheisiä tai sukulaisia, jotka auttaisivat. Yhteiskunnalle ja asukkaalle tulee kalliiksi, kun kaatuilee, ja tulee sairaalakeikkoja.

Pitäisi olla tietoa myös oikeanlaisista apuvälineistä. Itse olen tehnyt virkaurani sosiaali- ja terveydenhuollossa, tiedän, että asiakas itse saa päättää, mutta oikea-aikaisella palveluohjauksella voidaan saada aikaan se, että hän ymmärtää, mikä on tarpeen.

Pitää muistaa, että juuri nämä ikäihmiset ovat rakentaneet maastamme tämän hyvinvointivaltion, jos voi enää edes puhua hyvinvointivaltiosta.

Toivoisin Pirhan päättäjiltä arvokeskustelua ja rahan laittamista oikeaan osoitteeseen.

Pirkko Niemi