Sastamalan ensi vuoden talousarviokehys näyttää tällä hetkellä noin neljän miljoonan euron alijäämää. Se ei ole hyvä tavoitetila. Olen vastuullisen taloudenpidon kannattaja: menojen ja tulojen on pitkällä aikavälillä oltava tasapainossa ja toiminnan tehokasta. Tiukka talouslinja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen alijäämä pitäisi korjata mahdollisimman nopeasti ja näyttävällä säästöpaketilla.

Kaupunginhallituksessa esitettiin, että valmistelua jatkettaisiin tavoitteella puolittaa ensi vuoden alijäämä kahteen miljoonaan euroon kustannussäästöillä. Tavoite kuulostaa ensi kuulemalta hyvältä. Vaikeampi kysymys on, mistä kaksi miljoonaa euroa käytännössä otetaan.

Kunta ei ole yritys, vaikka senkin taloutta pitää johtaa kurinalaisesti. Kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa, vaan järjestää palvelut tehokkaasti ja huolehtia elinvoimasta samalla, kun talous pidetään pitkällä aikavälillä kestävänä. Yksittäinen alijäämäinen vuosi ei vielä tarkoita talouskriisiä.

Sastamalan lähtötilanne on vahva. Kaupungin taseessa on lähes 50 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää, velkataso on maltillinen ja taustalla on useita hyviä talousvuosia. Tämä ei tarkoita, että alijäämästä pitäisi olla huolehtimatta. Se tarkoittaa, että meillä on mahdollisuus tehdä tarvittavat ratkaisut harkiten eikä paniikissa.

Neljän miljoonan alijäämästä ei saa tulla pysyvää. Taloutta pitää tasapainottaa, menoja priorisoida ja toimintaa tehostaa. Tätä on Sastamalassa jo tehty: palveluverkkoa on muutettu ja toimintaa sopeutettu. Kun helpoimmat säästöt on pitkälti käytetty, kahden miljoonan lisäsopeutus ei kuitenkaan ole enää tekninen harjoitus. Sen kokoluokan säästöt tarkoittavat väistämättä myös poliittisia valintoja.

Kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa talousarvion valmistelua ja tehdä valtuustolle esitys. Viime kädessä valtuusto kuitenkin päättää kaupungin talousarviosta ja siitä, millaisia palveluja kuntalaisille järjestetään. Valtuuston 2. varapuheenjohtajana pidän tärkeänä, että miljoonaluokan sopeutukset tuodaan valtuuston arvioitaviksi riittävästi valmisteltuina ja vaihtoehtoineen. Ei ole hyvää taloudenpitoa päättää ensin säästettävää miljoonamäärää ja jättää vasta sen jälkeen ratkaistavaksi, mistä summa otetaan.

Talousnäkymään liittyy nyt paljon epävarmuutta. Valtionosuudet vähenevät, työttömyys heikentää tulopohjaa, palkkakustannukset nousevat ja investoinnit lisäävät rahoitusmenoja. Juuri tällaisessa tilanteessa taloudenpidon pitää olla määrätietoista mutta harkittua. Kunnan taloudessa numeroiden takana ovat aina myös koulut, päiväkodit, tiet, kirjastot sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut eli sastamalalaisten arki.

Mitä sitten itse tekisin? Sopisin tarvittaessa valtuustossa useamman vuoden tasapainotuspolun, jossa käyttötalous palautetaan kestävälle uralle hallitusti. Minä uskon, että kaikki valtuutetut ottavat kuntamme taloudenpidon vakavasti ja yhteistyössä on voimaa.

Aleksi Sandroos
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
kesk.