Sosiaalisessa mediassa on viime viikkoina tullut vastaan videoita, joissa viljelijät kertovat jättävänsä viljaa peltoon korjaamatta. Perustelu on karu: kun viljasta saatava hinta on matala ja puinnista sekä kuivauksesta syntyy kustannuksia, ei sadon korjaaminen heidän mukaansa ole aina enää taloudellisesti järkevää.

Huittisten seudulla tällaista ilmiötä ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi nähty tässä mittakaavassa.

Hankkijan Huittisten myymälän kasvinviljelytilojen asiantuntijamyyjä ja viljakaupan parissa työskentelevä Ismo Yli-Sipilä kertoo, ettei hänellä ole tiedossa yhtään alueen tilaa, joka olisi jättänyt viljaa korjaamatta nimenomaan hinnan vuoksi.
Sen sijaan puinteja on jäänyt kesken sääolosuhteiden takia.

”Osa viljoista valmistui myöhässä ja syksy ehti niin pitkälle, että päivät ovat lyhentyneet ja kosteus lisääntynyt, mikä on vaikeuttanut puintia”, Yli-Sipilä kertoo.

Muutamilla tiloilla puimatta on edelleen joitakin kymmeniä hehtaareja, erityisesti rapsia.

Syksyn vaikeudet ovat seurausta poikkeuksellisesta kasvukaudesta. Alkukesä oli kuiva, mutta heinäkuussa vettä tuli runsaasti. Se synnytti viljoihin paljon jälkiversoja ja siirsi puintia myöhemmäksi. Syyskuun puintikelit eivät puolestaan suosineet korjuuta.

”Niillä tiloilla, missä puimaan päästiin varhaisessa vaiheessa, viljan laatu on ollut erinomaista ja hehtopainot korkeita.”

Polttoaineen ja lannoitteiden hinta nostaa kustannuksia

Viljelyn tämän hetken ongelma on siinä, että viljan myynnistä saatava tulo ei tahdo pysyä viljelyn kustannusten perässä.

”Tuotantokustannukset ovat vuodentakaiseen nähden merkittävästi suuremmat, kun taas viljan hinta on käytännössä aivan samalla tasolla”, Yli-Sipilä sanoo.

Kustannuksia ovat nostaneet muun muassa polttoaineet ja lannoitteet. Lannoitteiden hinnannousu on vuodentakaiseen verrattuna 28 prosenttia.

Yli-Sipilä havainnollistaa tilannetta kauran avulla. Jos yhden hehtaarin lannoitteisiin kuluu nyt noin 150 euroa enemmän kuin vuosi sitten ja kauratonnista saa noin 167 euroa, pelkästään lannoitteiden kallistumisen kattamiseen tarvittaisiin hehtaarilta lähes tonni enemmän satoa.

”Ja viljelyssä lopputulokseen vaikuttavat vielä sääolosuhteetkin.”

Yhtälö kertoo, miksi viljan hinnasta puhutaan maatalouskaupassa päivittäin. Viljelijän näkökulmasta ei riitä, että sato saadaan kasvamaan. Sadosta pitäisi saada myös sellainen hinta, että kaikki sen tuottamiseen käytetyt panokset, koneet, kuivaus, polttoaine ja oma työ tulevat katetuiksi.

MTK on kuvannut samaa ongelmaa tänä vuonna laajemmin. Huhtikuussa julkaistun jäsenkyselyn mukaan kallistuneet tuotantopanokset ovat jo johtaneet siihen, että tilat vähentävät tuotantoa. Syyskuussa MTK puolestaan totesi, että viljatilojen taloustilanne on vakava ja että viljatilat eivät Luonnonvarakeskuksen mukaan ole kolmeen vuoteen saaneet tuloillaan katettua edes muuttuvia kustannuksia.

Suomalaiselle kauralle on kysyntää

Hintatilanne ei kuitenkaan ole aivan yhtä suoraviivainen kuin tämänhetkinen ostohinta antaa ymmärtää.
Yli-Sipilän mukaan kauran hinnan nykyiseen tilanteeseen vaikuttaa muun muassa se, että viime vuoden satoa on vielä varastoissa.

Myllyvehnässä tilanne on parempi. Ohran kohdalla Suomen tuotanto ja kotimainen käyttö kohtaavat hänen mukaansa tällä hetkellä tarkimmin.

”Mihin hintataso asettuu, se selviää todennäköisesti joulu-tammikuussa. Siinä kohtaa vanhat varastot on kulutettu ja alkaa hahmottua tarkemmin, mitä markkinat tarvitsevat.”

Myös Euroopan markkinoilta tulee jo joitakin hintaa tukevia signaaleja.

MTK:n tuoreessa viljamarkkinakatsauksessa todetaan, että vuoden 2025 vehnä- ja ohravarastoja on edelleen markkinoilla, mutta EU:ssa odotetaan kysynnän kasvun näkyvän hinnoissa.

Yli-Sipilä nostaa esiin myös Euroopan satonäkymät. Maissisadon heikkous vaikuttaa erityisesti rehuohran ja -vehnän kysyntään. Britanniassa puolestaan kaurasato on jäänyt kehnoksi.

Suomalaiselle kauralle on Euroopassa kysyntää, mutta Suomi kilpailee markkinoilla ennen kaikkea Ruotsin kanssa.
”Kaura menestyy Suomen olosuhteissa, riittävä kosteus ja viileät yöt takaavat laadukkaan viljan.”

Vehnän maailmanmarkkinahinta puhuttaa

Hankkija vie viljaa ulkomaille ja käyttää sitä myös omissa rehutehtaissaan. Yli-Sipilä arvioi, että ainakin vehnän myynnin suhteen parempia aikoja voi olla edessä.

Tänä syksynä myös laatu on monilla tiloilla kunnossa. ”Tiedän, että niillä, jotka pääsivät ajoissa puimaan, sakoluvut ovat hyvät.”

Syyssateet ovat kuitenkin ehtineet vaikuttaa osaan vehnästä, sillä kosteus heikentää erityisen herkästi sakolukua. Heikkolaatuisen viljan arvo voi jäädä selvästi parempaa laatua pienemmäksi.

Juuri tässä piilee viljan hinnan ja viljelyn kustannusten yhtälön hankaluus. Viljelijä ei voi itse päättää viljan maailmanmarkkinahintaa eikä sääolosuhteita. Hän voi vaikuttaa viljelypäätöksiin, mutta esimerkiksi lannoitteet, polttoaine ja koneet on maksettava ennen kuin tiedetään, millainen sato ja hinta lopulta saadaan.

Siksi sosiaalisessa mediassa kiertävät videot ja asian ympärillä käyvä kiivas keskustelu kertovat Yli-Sipilän mukaan todellisesta ongelmasta.