En tiedä kuinka hyvin sastamalalaisilla on tiedossaan, että kaupungilla on oma brändistrategia. Ollut kesästä saakka. Brändin mukaan Sastamalalla on kolme vahvuutta ja kaikki mahdollisuudet profiloitua yrittäjyyden kaupunkina, Suomen asuttavimpana kaupunkina ja kirjapääkaupunkina. Se, että keihäänkärkiä on kolme, ei kuitenkaan sulje pois muitakaan alueen vetovoimatekijöitä.

Alueviesti tiedusteli kaupunkilaisilta, mitkä muut seikat Sastamalassa vetoavat kuin nuo brändistrategiassakin mainitut. Kävimme myös haastattelemassa Kankaanpäästä Sastamalaan muuttanutta pariskuntaa, jonka mielestä kaupungissa on kyllä potentiaalia vaikka Suomen asuttavimmaksi kaupungiksi, mutta  pientä hiomista se vielä vaatii. Brändistä lisää sivulla 12.

Sastamala sai kiitosta kauniista luonnosta, elävästä maaseudusta ja virkeistä kylistä. On totta, että yhteisöllisyys elää kylillä eri tavalla kuin keskustassa. Siksi maaseutuun kannattaa satsata. Palvelujen lopettaminen syrjäkyliltä ei ole kaukonäköistä toimintaa, sillä toimivat kylät kannattelevat Sastamalaa siinä asuttavuuden edistämisessäkin.

Kun brändistrategiaa taannoin esiteltiin kaupunginvaltuutetuille, puhuttiin myös mielikuvista. Kansanedustaja Arto Satonen kysyi tilaisuudessa, milloin joku on nähnyt negatiivisen uutisen Vesilahdesta. Kukaan ei muistanut nähneensä. Satosen mukaan se ei johdu siitä, että Vesilahti olisi maanpäällinen paratiisi, vaan siitä, että siellä erimielisyydet ratkotaan omissa joukoissa ja annetaan ulospäin positiivinen kuva kunnasta.
Samaa asiaa peräänkuuluttaa markkinointipäällikkö Johanna Kurkikangas, joka hoitaa Sastamalan kaupungin markkinointia.
Toki kritiikkiäkin saa esittää, kunhan muistaa että kritisointi on taitolaji. Ainakin, jos sen myötä asioihin halutaan parannusta. Siinä meillä kaikilla on varmasti petrattavaa.