Kaupungin mukaan Sastamalan talous koheni vuonna 2016 suunnitelman mukaisesti. Ylijäämää muodostui 0,4 miljoonaa euroa ja kustannusten kasvu omassa toiminnassa oli maltillista.
Kaupungin ja liikelaitosten investointimenot olivat yhteensä 8,9 miljoonaa euroa ja lainamäärä kasvoi 1,2 miljoonaa euroa. Kaupungin tytäryhtiöt vähensivät velkaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä oli vuonna 2016 53,5 miljoonaa euroa eli 2137 €/asukas. Alhaisen korkotason ja poikkeuksellisen hyvien tuottojen ansiosta rahoitustuotot olivat rahoitusmenoja korkeammat.
Kaupungin henkilöstömenot laskivat edellisestä vuodesta yli miljoonalla eurolla. Tämä johtui sekä valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen vaikutuksista, että henkilöstömäärän vähenemisestä.
Kasvun edellytyksiä
Viime vuonna toteutettiin taloussuunnitelman mukaisesti kasvun edellytyksiä luovia hankkeita, joista useat parantavat kaupunkilaisten arkea ja lisäävät viihtyisyyttä.
Sastamalan kaupungin maanhankintoja painotettiin strategisesti merkittäville alueille. Suurin yksittäinen kauppa tehtiin Patrian kanssa. Maahankinta tehtiin Varikon alueelta ja sen ansiosta kaupungilla on alueella jo rakennettu teollisuusalue mukaan lukien noin 40 hehtaarin kokoinen yritysalue, joka hyvin suunniteltuna tuo uudentyyppisen yrityspuiston Sastamalaan.
Omakotialueista Ranta-Kukkurin alueen kunnallistekninen suunnittelu saatiin valmiiksi talousarviovuoden aikana ja kaavoitukseen liittyviä toimenpiteitä vietiin eteenpäin myös Häijäässä.
Suurin yksittäinen investointi oli Sylvään koulun katon uusiminen, jonka myötä kouluun syntyi uudenlaista oppimisympäristötilaa. 2016 vuoden aikana aloitettiin myös Toukolan koulun yhteyteen tulevan kirjaston rakentaminen. Yksi vuoden 2016 merkittävimmistä investointipäätöksistä oli Varilan koulua koskevista saneeraus- ja laajennussuunnitelmista luopuminen ja niiden korvaaminen uuden koulun suunnittelupäätöksellä.
Sastamalan kaupunki on toiminut aktiivisesti työllisyyden hoidossa luomalla omia toimintamalleja erityisesti vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville työttömille. Yhteistyötä on tehty laajasti oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Sastamalan kaupunki on hyväksytty myös kesällä 2017 alkavaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kuntakokeiluun yhdessä Tampereen seutukunnan kanssa. Kokeilussa valmistaudutaan vuoden 2019 työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon kunnilta maakunnille.
Satsauksia elinvoiman lisäämiseen
Ylijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta talouden sopeuttamisen tarve jatkuu Sastamalassa edelleen. Kiky-sopimuksen vaikutukset näkyvät vuonna 2017 sekä kaupungin tuloissa että menoissa. Nykyisellä investointitasolla velkataso kasvaa maltillisesti, mutta suunnitelmavuosina investointipaineet ovat selkeästi edellisvuosien tasoa korkeammat.
“Tulevina vuosina olennaista on se, että Sastamalan elinvoimaa kyetään vahvistamaan tehokkaalla elinkeinopolitiikalla, laadukkaalla kaavoituksella sekä oikeilla kumppanuushankkeilla paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden välillä”, linjaa Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg.
ylijäämää on saako sitä käyttää kuntalaisten hyväksi? kai sillä muutaman työpaikan voisi perustaa, tekemätöntä työtä taitaa vielä olla
Toivottavasti tuo on positiivinen signaali talouden kannalta ja mahdollistaa kauan odotetun uimahallin rakentamisen.
Kangasala rakensi uimahallinsa jo vuonna 2009 ja siellä asukasluku on voimakkaassa kasvussa.
Luonnollisesti myös verotulot jotka mahdollistavat investointeja.
Veroprosentti Kangasalla on 21 kun Sastamalan on 20,75. Asukasluvun noin 31 000 ja 25 000.
Itseasiassa Sastamalan emokaupunki teki -0,5 miljoonaa euroa “alijäämää”..mutta nuo tilinpäätös kikkailut Sastamalan Veden ja Akaasian kanssa 0,9 miljoonaa ylijäämää nostivat tilinpäätöksen 0,4 miljoonaa “plussalle”
Mutta pidetään tämä nyt ja toivotaan että positiivinen suunta jatkuu..
Tämähän ei kerro sitä kuinka paljon kaupungin kassassa on riihikuivaa käteistä…niiden vanhojen uimahalli miljoonien kanssa.
Aina Inkeri Ankeinen
Voi kiesus. ei ole uutista mihin ei uimahallia joku sevota mukaan. Mahtaako vammalasa piisata kaikille tulijoille asunto jos sit tuleeki oikeen muutto ryntäys uuren hallin myötä!
Tällaista kirjanpidollista kikkailua harrastetaan aina suuntaan tai toiseen, riippuen siitä, mitä halutaan viestittää. Ja tosiaan riihikuiva kahisee…
Kangasalan asukasmäärän kasvuun on varmasti vaikuttanut jokin muukin tekijä kuin uimahalli. Yritetään olla realistisia, vaikka uimahalli lähellä sydäntä olisikin.
Huittisissa on todella hieno uimahalli, joka kaipaa kipeästi käyttäjiä….
mutta toi maaginen maakuntaraja varmaan himmailee sen tiedostamista…
Lapsiperheet muuttavat pois Sastamalasta. Olisiko asialla yhteys Sastamalan päättäjien (aikamispoikien) kykyyn ymmärtää näiden perheiden tarpeita.
kyllä kai ne muuttaakin, kun toimivia pikkukouluja tosta vaan suljetaan
Aina kun jotain uutta luodaan pitää luopua jostain muusta.Eiköhän Sastamalassa olla jo jouduttu luopumaan siitä muusta on lopetettu kouluja, vanhuspalveluja heikennetty,terveyspalvelut ajettu alas yms.Mielestäni asiat pitäisi panna tärkeysjärjestykseen eikä vain vouhottaa uimahallia joka käänteessä.Ja montako prosenttia se uimareiden määrä on todellisuudessa.Onko mitään järkeä rakentaa jos se halli on vailla uimareita kuten Huittisissakin huudellaan lisää polskijoita?
Antakaa olla jo se hokeminen siitä Huittisten uimahallin käyttämättä jäämisestä. Alkakaa painella sinne ihan jonossa. Mitä se Vammalassa auttaa vaikka Huittisten hullut miähet vettä pelkäiskin, ei sitä hallia sieltä ostettua saada ja tänne kuljetettua. Porissakin muuten taitais olla käyttämättä vanha halli, kas kun tekivät uuden.
Oma kunnon uimahalli tarvitaan ja piste.
Porin keskustasta purettiin vanha uimahalli uuden hallin valmistuttua. Uutta hallia kannattaa käydä katsomassa – se on hieno!
Tosi on!
Suomalaisissa kunnissa hankitaan vuosittain yhteisin verovaroin miljardeilla euroilla tuotteita. Näitä tuotteita käyttävät lapsemme, vanhempamme ja naapurimme. Haluamme, että päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa
nautitaan juomia ja ruokia, jotka on viljelty ilman lapsityövoimaa
siivotaan ympäristöystävällisillä ja turvallisilla kemikaaleilla
syödään ruokaa, joka on tuotettu ilman torjunta-aineita ja eläinten hyvinvointi huomioiden.
Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisella sektorilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää valtavaa ostovoimaansa viisaasti. Vastuullisuusmerkkien teettämän tutkimuksen mukaan kuitenkin vain alle puolella kunnista on yleisiä hankintojen vastuullisuuteen liittyviä ohjeita. Hankintojen vastuullisuuden edistämiseksi kunnat kaipaavatkin tukea kuntapäättäjiltä.
Tutkimuksen mukaan asukkaat haluavat kuntien olevan vastuullisia ja hankintojen merkitykseen uskotaan vahvasti. Neljä viidestä asukkaasta on sitä mieltä, että kuntien tulee huomioida ja minimoida sekä ihmisoikeus- että ympäristöriskit hankinnoissaan. Seitsemän kymmenestä haluaa tietää, miten oman kunnan hankinnoissa vastuullisuus huomioidaan.
Me vastuullisuusmerkit – Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki, Reilu kauppa ja Luomu – haastamme sinut toimimaan kestävien julkisten hankintojen puolesta. Allekirjoita sitoumus kestävän kehityksen edistämisestä yhteisten rahojen käytössä. Allekirjoittaneiden ehdokkaiden nimet tulevat näkyviin osoitteeseen: http://www.vastuullisethankinnat.fi/ehdokkaat, jotta äänestäjät löytävät kätevästi julkisten hankintojen vastuullisuuteen sitoutuneet ehdokkaat.
Haaste on allekirjoitettavissa ennakkoäänestyksen alkuun eli 29.3.2017 asti. Valtuustoon valituille ehdokkaille tarjoamme tukea ja konkreettisia työkaluja vastuullisten hankintojen edistämiseksi.
Mikä on yrityspuisto ? Olisi hyvä tietää…miten se toimii jne…