Huoneessas himmeä lampun hohde / Mielessäs kaipuu ja kaipuun kohde / Ehkäpä sulla nyt on / Voisinko painavan murheen paulan / Hetkeksi poistaa jos sulle laulan? / Ystävä tuntematon.

Tapio Rautavaaran esittämä Laulajan ystävä soi vuosia Radio Mantan perjantaissa kello 17 alkaen. Ohjelman kuuntelijat tunsivat kappaleen Teuvo ”Teuski” Eeronheimon luotsaaman Muistojen sävelet -ohjelman tunnuksena. Ohjelma kuului paikallisradion rakastetuimpiin. Se keräsi tuhansia kuulijoita radion ääreen viihtymään asiantuntevan musiikkipakinan ja hyvien levyjen parissa.

Teuvo Eeronheimo nukkui pois viime vuoden viimeisenä päivänä. Hänen tyttärensä Riitta Eeronheimon mukaan kuolema tuli läheisille yllätyksenä, sillä Teuvolla ei ollut pitkäaikaisia sairauksia. ”Isä sai kuolla onnellisesti kotona, niin hän varmasti olisi toivonutkin.”

Paikallisradion ja Alueviestin parissa työskennelleet ja työskentelevät muistavat lämmöllä persoonallista miestä, jonka intohimo musiikkiin ei jäänyt keneltäkään huomaamatta tai kuulematta.

Teuski luopui Muistojen sävelten tekemisestä, kun Manta muuttui Iskelmäksi vuonna 2012. Riitta Eeronheimon mukaan se oli yksinkertaisesti sopiva hetki luopua 1990-luvun alkupuolella alkaneesta, aikaa vievästä ja vaativasta, vaikkakin antoisasta harrastuksesta.

”Muistojen sävelet oli isälle merkityksellinen eläkepäivien ajankulu. Hän valmistautui perjantain suoraan lähetykseen pitkin viikkoa. Isä tarkisti aina faktat ja selvitti, miten vieraskielisten kappaleiden nimet kuuluu oikeaoppisesti lausua. Kun h-hetki lähestyi, hän pakkasi levylaukkunsa, mehupullonsa ja käsikirjoituksensa ja lähti studiolle.”

Suosio sai hämilleen

Riitta sanoo olevansa itse enemmän rokkimimmejä, minkä vuoksi vanhaan tanssimusiikkiin keskittynyt Muistojen sävelet jäi häneltä usein kuulematta.

”Luulin joskus, että vain iäkkäämmät ihmiset kuuntelivat ohjelmaa, ja yllätyin, kun monet alta nelikymppiset kehuivat sitä minulle. Isän tietomäärä teki vaikutuksen, ei häntä turhaan Alueviestin tekemässä haastattelussa tituleerattu käveleväksi musiikin isoksi tietosanakirjaksi.”

Teuski sai paljon kuuntelijapalautetta. Sitä tuli kirjeissä, korteissa, puhelimitse – niin kotiin kuin Mantaan. Kirjoittajat toivoivat Teuskin soittavan mielikappaleitaan, ja useimmiten näin tapahtui.

Riitan mukaan isä oli saamastaan suosiosta ja fanipostista myös hieman hämillään.

”Äiti patisti isän Radio Mantan laivaristeilylle. Isä arveli, että fanit tulevat kovasti pettymään, kun näkevät hänet livenä.”

Rakkautta ensi kuulemalla

Rovaniemellä vuonna 1936 syntynyt Teuvo Eeronheimo tuli monen paikkakunnan kautta 1975 Outokummun Stormin nikkelikaivoksen laboratorion työnjohtajaksi. Juuriltaan Teuski koki olevansa pohjoisen poika.

Teuskin intohimoinen suhtautuminen vanhaan tanssimusiikkiin juonsi juurensa sotien väliseen aikaan. Kun radiosta kajahti Henry Theelin levyttämä tango Plegaria, oli se rakkautta ensi kuulemalla.

”Isä totesi joskus poikavuosistaan, ettei sotien jälkeen ollut nuorisomusiikkia. Mikki Hiirestä siirryttiin suoraan kotimaiseen tanssimusiikkiin. Metsäradiosta tuli toisinaan hyviä kappaleita, ja hyvällä tuurilla Lauantain toivottujen lopussa soi kevyttä musiikkia muutaman kappeleen verran”, Riitta kertoo.

Vuosien saatossa Teuskille kertyi niin tietoa kappaleista kuin niiden tekijöistä ja esittäjistäkin. Teuskin laaja yleissivistys oli peräisin kovasta lukuinnostuksesta. Musiikin ja kirjallisuuden lisäksi teatteri oli Teuskin sydäntä lähellä. Tärkein oli kuitenkin perhe: vaimo Ritva, tyttäret Riitta ja Tarja sekä lastenlapset.

”Isä oli aktiivinen somessa, ja kävimme monet kipakat väittelyt Facebookissa. Isä seurasi aikaansa, henkisesti hän ei tullut koskaan vanhaksi.”