Huittisten Kukonharjassa sijaitsevan sirkkalan muovisista laatikoista kuuluu vaimeaa siritystä. Sirkkatuottaja Anne Koivuniemelle se on merkki siitä, että sirkat ovat täysikasvuisia.

Koivuniemen varastoon rakennetun sirkkalan hyllyillä on tällä hetkellä 55 muovilaatikkoa, joista jokaisessa noin 2000 sirkkaa. Enimmillään sirkkoja kasvaa 127 laatikossa, mutta kuuman kesän vuoksi Koivuniemi on laskenut tuotantomäärää maltillisemmaksi.

”Varsinaisia säädöksiä siihen ei ole, mitä sirkkojen kasvatukseen käytettäviltä tiloilta vaaditaan. Ainakin toistaiseksi sirkkojen tarvitsemat kasvuolosuhteet sanelevat säännöt, eli tilassa on oltava 28-30 astetta lämmintä ja ilmankosteuden tulisi olla yli 50 prosenttia. Lisäksi tilassa pitää olla hyvä ilmanvaihto”, Koivuniemi kertoo.

Sirkkojen pääasiallinen elintila on läpinäkyviin, muovisiin laatikoihin sijoitetuissa kananmunakennoissa, eivätkä ne osaa suuremmin arvostaa muita ympäröiviä olosuhteita.

”Sirkat elävät luonnostaan tiiviisti ja kennot lisäävät niiden elintilaa sekä tarjoavat mahdollisuuden piiloutumiselle. Sirkoilla on siis oikein luonnonmukaiset olosuhteet elää ja olla”, Koivuniemi sanoo.

Ennakkoluuloja purkamassa

Hyönteisruokamarkkinoilla tehdään tällä hetkellä paljon töitä sirkkoja ja toukkia kohtaan olevien ennakkoluulojen purkamiseksi.

Hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena on ollut Suomessa sallittua vasta vuodenvaihteesta lähtien.

Koivuniemen mukaan lakimuutoksen jälkeen sirkoista kohkattiin kaikkialla, mutta sittemmin keskustelu on hieman laantunut.

”Toiminta on hyväksytty ja se on arkipäiväistynyt. Vaikka kaikki eivät ole vielä valmiita maistamaan sirkkoja, trendi menee hiljalleen eteenpäin ja uusia tuotteita kehitetään.”

Kuluttajan näkökulmasta hyönteisruokatrendi on saattanut nostaa päätään nopeasti. Koivuranta kuitenkin korostaa, että taustalla töitä on tehty jo pitkään.

Suomessa on tällä hetkellä muutamia kymmeniä sirkkatiloja. Koivuniemen mukaan suurin osa niistä on vastaavan kokoisia kuin hänellä.

”Itse näen, että sirkat tulevat yleistymään lähivuosina todella paljon. Naudanlihatuottajia poistuu jatkuvasti kannattamattomuuden takia ja jotain tarvitaan tilalle. Sirkat eivät missään tapauksessa poissulje muuta lihaa, mutta nousevat varmasti hyväksi vaihtoehdoksi naudan rinnalle”, Koivuniemi uskoo.

Naiset innostuvat sirkoista

Sirkkojen kasvatuksesta ovat kiinnostuneet erityisesti naiset. Anne Koivuniemen esimerkki inspiroi myös Sastamalan Sammaljoella asuvan Tarja Ijaksen perustamaan oman sirkkalan.

”Olen työskennellyt koko ikäni ruoka-alalla, mutta aloin kaivata jotain vaihtelua. Keväällä kävin ensimmäisen kerran katsomassa Annen tilaa ja ajattelin, että sirkkojen kasvattaminen varmasti sopisi minulle, sillä olen tällainen pikkutarkka huolehtijaluonne. Mieskin innostui ajatuksesta ja rakensi kesäloman aikana minulle sirkkalan. Tämän viikon jälkeen minulla on uusi työ sirkkatuottajana”, Ijas iloitsee.

Koivuniemi tietää, että moni sirkkatuottajaksi siirtynyt on Ijaksen tapaan työskennellyt aiemmin ruoan tai eläinten parissa.

”Tämä ei vaadi samalla tavalla voimaa kuin isojen tuotantoeläinten kanssa työskentely. Toiminta on myös paljon siistimpää, kun pölyn tai ulosteen kanssa ei tarvitse juurikaan olla tekemisissä”, hän kertoo.

Ijas on maatilan tyttö, minkä hän uskoo olevan hyödyksi myös sirkkojen kasvatuksessa.

”Sirkka on eläin siinä missä mikä tahansa muukin. Sitä on hoidettava seitsemänä päivänä viikossa.”

Kokemuksensa perusteella Koivuniemi allekirjoittaa Ijaksen ajatuksen.

”Äkkiseltään voi tuntua kevyeltä, että käy ruokkimassa sirkat kerran päivässä. Näissä on kuitenkin ihan samalla tavalla kiinni kuin missä tahansa eläimissä.”

Huittislainen Koivuniemi ja sastamalalainen Ijas eivät koe toisiaan kilpailijoiksi, vaikka ovatkin samalla alalla. Koivuniemi toimii mielellään uusien tuottajien tutorina.

”On hienoa, että olemme saaneet hyönteismaataloutta Suomessa edistävän Finsect Oy:n kautta tukiverkoston, jossa voimme kysyä neuvoa ja pääsemme tutustumaan olemassa oleviin tiloihin”, Ijas kiittelee.

”Koko sirkkabisnes on vielä niin alussa, että samassa tiimissä tässä ollaan kaikki”, Koivuniemi pohtii.

Maistuisiko valkosipuli- tai suklaasirkka?

Tällä hetkellä naisilla onkin yhteinen tavoite: tuottaa mahdollisimman hyviä ja hyvälaatuisia sirkkoja.

”Sirkan makuun vaikuttaa se, mitä sille syötetään. Itse olen kokeillut esimerkiksi yhden erän valkosipulisirkkoja. Valkosipuli on sen verran voimakas maku, että se erottui sirkoista selvästi. Seuraavaan erään taidan kuitenkin lisätä määrää vielä vähän, jotta valkosipuli tulee entistä paremmin esiin”, Koivuniemi suunnittelee.

”Maistuisivatkohan sirkat suklaalta, jos niille syöttäisi kaakaota? Vaikka aloituspaketti saapuu vasta tällä viikolla, olen jo nyt innoissani miettimässä, mitä kaikkea sirkkojen kanssa voisi kokeilla”, Ijas pohtii.

Miksi sirkkatuottaja suosittelee kokeilemaan sirkkoja?

”Sirkat ovat erinomainen proteiinin, vitamiinin ja hyvien rasvahappojen lähde. Ne rikastuttavat ruokavaliota ja ovat ekologinen vaihtoehto. Vaikka niillä ei vielä ole virallista superfoodin leimaa, ne tulevat sen varmasti jossain vaiheessa saamaan.”