Saksitut: Iloisten veijareitten peleistä kohti yt-neuvotteluita

Viikonloppuna Sastamalan Vinkin liikuntakeskuksessa oli jälleen vilskettä. Päärooleissa olivat RoPon ja vierailijoitten nuoret salibandyn pelaajat. Kentillä nähtiin iloisia veijareita, jotka eivät ottaneet yhteen verissä päin. Menossa oli liikunnan iloa, ja maaleja tuli, jos oli tullakseen.

Joukkueiden valmentajat, huoltajat ja kannustajat eivät huudelleet kenttien laidoilta ikävästi, vaan antoivat tunnustusta ja jopa neuvoja myös vastustajille. Tuomari piti huolen siitä, että kaikki pääsivät mailoineen kentälle tasapuolisesti, sillä hän vihelsi vaihdot puolentoista minuutin välein. Vuosikymmeniä sitten, oli pallopelilaji mikä hyvänsä, kentällä hääräsivät vain parhaat, koska voitto oli tärkeintä. Viikonloppuna tuomari myös opasti pelaajia niin, että pelin säännöt hiljaksiin tulivat ja tulevat tutuksi.
Loistavaa toimintaa.

Vinkin liikuntakeskus on valoisa ja sopii kaikille liikkujille. Kaksi kuntosalia pitävät lihakset vetreinä. Sulkapallo- ja salibandykentät vievät pallopelien maailmaan. Judopaikkakin on yläkerrassa. Ala-aulasta löytyy kuntopyöriä, juoksumatto ja muita liikuntavehkeitä. Hyvä keskus, vaikka ikääkin jo on.

Sitten vielä harvinaiseen asiaan Sastamalan kaupungin historiassa, myös Vammalan. Kieltenopettajat joutuvat yt-neuvotteluihin, koska etenkin ruotsin- ja saksankielen opiskelijoita on niukasti. Pienenevät ikäluokat ja karsastus saksankieleen syö tunteja. Kahden opettajatyövuoden vähennys on edessä kielistä. Kotitaloutta ja liikuntaa on tarjolla tilalle.

Yt-neuvottelut väen vähentämiseksi eivät kuulu kaupungin laatimaan strategiaan, joka tähtää kasvuun. Toivottavasti nämä neuvonpidot eivät mitenkään liity ensi vuoden budjetin 650 000 euron sopeutusvaateeseen. Ja toivottavasti kyseessä ei ole avaus siihen suuntaan, että tulosta ja vuosikatetta hierotaan keinolla millä hyvänsä. Yt-neuvottelut ovat tuttuja ainakin useissa pörssiyhtiöissä, joiden yksi tuloksentekoväline yt-neuvottelut ovat.

Hivuttautuuko Sastamala tuloskuntoon henkilökunnan kustannuksella? Toivottavasti ei, sillä kaupunki on olemassa siksi, että se järjestää palveluja asukkailleen.

  • Nimetön

    “Hivuttautuuko Sastamala tuloskuntoon henkilökunnan kustannuksella?”
    Jos väkeä on liikaa, niin mitähän sitten pitäisi tehdä? Ottaa velkaa, että saa ylimääräisen väen palkat maksuun? Vai korottaa veroja sen takia?

  • Nimetön

    Pitäisikö arvon toimittajan mielestä kaupungin virkojen olla jotain suojatyöpaikkoja?

  • Syy vai seuraus

    …joskus oli niin että ruotsin kielen opetus alkoi pakollisena kansakoulun kolmannella luokalla, siitä kun siirryttiin neljännen jälkeen keskikouluun(5 luokkaa) ensimmäisellä luokalla alkoi englanti , ne jotka jatkoivat lukioon (3 vuotta) opiskelivat vielä saksaa, ranskaa tai venäjää ns lyhyenä kielenä. ruotsi ja englanti jatkui saman aikaisesti ylioppilas kirjoituksiin asti. matematiikka lyhyt tai pitkä, äidinkieli, ruotsi ja englanti kirjoitettiin pakollisena sekä joku lyhyistä kielistä ja reaali kirjoitettiin ylimääräisenä. nykyisistä tuntikehyksistä ei ole tietoa…

  • Kuntaliitokset onni vai onnettomuus

    2007 Suodenniemi liittyi Vammalaan, 2009 muodostui Sastamala Mouhijärvi ,Äetsä ja Vammala, 2013 Kiikoinen liittyi Sastamalaan.
    Kuntalain suoma irtisanomissuoja kesti vuoden 2017 loppuun saakka eli 5 vuotta viimeisestä liitoksesta ja näin ollen 11 vuotta yhtäjaksoisesti koskien ainakin vakinaisia työsuhteita…kunnan johtajista Salli…Mäki-Tanila ovat eläköityneet..Pikkuaho ja Sirviö siirtyneet muualle…Kiikoisten Rautava on hallinto johtajana. Toki on tapahtunut muutakin eläköitymistä ja luonnollista poistumaa ja normaalia tehtäväkiertoa tai uraa on rakennettu muualle Sastamalan ulkopuolelle…hallinnon johtoryhmässä vaihtuvuus on ollut myös suurta…jäljellä 2006 jälkeen enää talous johtaja ja Pajulan Marja.

    Uudessa kuntalaissa ei enää samanlainen irtisanomissuoja ei enää ole voimassa.

    • Nimetön

      No mitenkä luulet että Suodenniemi, Mouhijärvi tai Kiikoinen selviäisivät kunnan perustehtävistä tänään kun paikkakunnilla ei ole teollisuutta, ei työpaikkoja, ei verotuloja?

  • Verkostolukio alkoi 2009

    ..ja päättyi 2016 kun Mouhijärven lukio ja Äetsän Sarkia lukio lakkautettiin..

    Jäljellä on siis vain 1 lukio ja verkosto.
    Miten paljon olemassa olevan “verkoston” kautta nykyisillä opetusresursseilla voitaisiin antaa verkko-opetusta tai etäopetusta.

    Onko yhteistyötä saskyn kanssa.

    Liikkuvatko oppilaat vai opettajat

    Miten kasvaa aikuis opiskelijoiden määrä

    Tarve opiskella kieliä ei ole kadonnut

Kommentointi ei ole käytössä.