Lumi lämmittää, valaisee ja kertoo tarinoita

Pois alta risut ja männynkävyt, kun Eevi tulee. Pulkkamäessä saa joskus hurjat kyydit, kitka on pakkasilla vähissä ja muovipulkka liukuu mukavasti narisevaa lunta vasten.

Tuleeko taivaalta tänään sohjoa, räntää, tykkyä, vitiä, nuoskaa tai peräti kohvaa? Rikkaassa suomen kielessä on ollut käytössä esimerkiksi tällaisia lunta tarkoittavia sanoja. Puhutaan nyt kuitenkin meille tutuimmista rännästä ja lumesta.

Yleensä lunta sataa täällä Pirkanmaan ja Satakunnan korkeuksilla kun lämpötila on pakkasen puolella tai nollan tuntumassa. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta. Puhdas lumi on yleensä hyvin valkoista ja läpinäkymätöntäkin. Maassa oleva lumi on kolmen aineen: jääkiteiden, nestemäisen veden ja kostean ilman seosta. Näin lunta kuvataan tieteellisesti.

Sanonnan mukaan koskaan ei synny kahta samanlaista lumihiutaletta, mikä pitänee hyvinkin paikkansa. Eräs tutkimus Yhdysvalloissa tuhansilla kuvilla todistettuna toi saman tyyppisen tuloksen. Hiutaleet muodostuvat lukuisista yksittäisistä kiteistä. Yksittäiset kiteet voivat hieman poiketa toisistaan hyvin tarkalla tutkinnalla, mutta hiutaleessa kiteet ovat kuitenkin usein hyvinkin saman näköisiä, kuin kloonattuja kaksosia.

Jos maahan satanut lumi ei sula, muodostuu maan pinnalle pysyvä lumipeite. Jos lumi ei kesälläkään ehdi sulaa ja sitä kertyy maahan vuosittain lisää, kovettuu se ajan myötä jäätiköksi. Napa- ja vuoristojäätiköt ovat syntyneet tällä tavoin, toteaa tutkimus.

Lumi myös onnekkaasti suojaa maanrajassa eläviä kasveja paleltumiselta. Jotkut puut, kuten mänty ja kuusi, sekä jotkut kasvitkin varistavat siemenensä lumelle ja näin leviävät keväällä uusille alueille siementen ajelehtiessa sulamisvesien mukana.

Useat eläimet ovat sopeutuneet talviseen lumi-ilmastoon ja talvehtimisen onnistumiseen. Esimerkiksi metsäjänis vaihtaa turkkinsa valkoiseen talvikarvaan suojautuakseen pedoilta.
Linnuista riekko ja muut pohjoisen kanalinnut osaavat kiepauttaa lumikolosta itselleen suojan, johon ne vetäytyvät pahimmilla pakkasilla. Myös etelän linnuista muun muassa urpiaiset ja hömötiaiset voivat yöpyä lumen sisässä.

Tyynellä ilmalla lumen suojissa voi olla jopa 10-30 astetta lämpimämpää kuin pinnalla. Siksi myös pienet jyrsijät voivat liikkua lumen alle rakennetuissa käytävissä talvella paleltumatta.
Hirvet metsissä kokoontuvat usein runsaan lumipeitteen aikana pieniksi laumoiksi. Ne pysyttelevät mielellään pienellä alueella, ettei turha liikkuminen kuluttaisi niukkaa energiaa.

Näin talvisia asioita kuvaavat luontotutkijat.

Hannu Moilanen

Miten lumi näyttäytyy ihmisen elämässä? Lue torstaina 27.12. ilmestyvästä Alueviestistä. 

Hyvälumisina talvina Sastamalan Pirunvuorelta on mukavat näkymät Rautavedelle päin.