Yhteiskunnan ja politiikan polarisoituminen johtaa siihen, että globaaleihin haasteisiin on vaikeaa vastata faktoilla. Näin on käynyt nyt myös ilmastomuutoksen politisoinnissa. Faktoja ei haluta kuunnella ja puheet ovat sitä, että maapallo on syöksymässä kiihtyvällä vauhdilla kohti tuhoaan. Pentti Linkolaa lainatakseni mm. näin. ”Maailma syöksyy kohti tuhoaan, eikä siitä kannata keskustella” eli hän on itse päättänyt, ettei mikään puhe enää kannata.

Väitteet voivat vahingoittaa yhteiskuntaa suuresti, kun lähdetään jakamaan yhteiskuntaa kahtia. Kansanedustaja Anna Kontulan aforismi on tässä vertailussa huippua. ”Mehän kuollaan kaikki, jos kapitalismi jatkaa tätä vauhtia. Keskeinen ilmastonmuutoksen syy on se, että kapitalismi pakottaa meidät jatkuvaan kasvuun, vaikka ekologiset rajat ovat tulleet vastaan jo ajat sitten”.

Kun ilmastonmuutosta käytetään keppihevosena sosialismin edistämiselle niin silloin vahingoitetaan vakavasti ympäristönsuojelua. Parhaat ratkaisut ympäristöongelmien voittamiseksi syntyvät vapaassa markkinataloudessa, kun yksilöt ja yritykset kilpailevat toistensa kanssa osaamisellaan ja ideoillaan. Kukaan ei voi kieltää, etteikö kansainvälinen kauppa ja yksityisyrittäminen olisi nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä pois, tehokkaammin kuin mikään muu asia maailmassa.

Eduskunnan päätehtävä on lainsäädäntötehtävät ja muut tehtävät tulevat sen jälkeen. Yhteiskunnassa suurempi arvo on annettava innovaatiokehitykselle niin yrityksissä, yliopistoissa kuin tutkimuslaitoksissakin, jotka luovat jatkuvasti kestävämpää teknologiaa kilpailun seurauksena. Muun muassa kestävä kehitys on jo monen suomalaisen yrityksen ohjelmissa ensimmäisenä tulevaisuuden haasteista. YK:n ilmastokokouksessa Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunberg syyttää kovin sanoin maailman johtajia toimettomuudesta ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien romahtamisen edessä sekä tuo esiin sen, että suunnitellut päästöjen vähennykset eivät riitä. Tämä on täysin väärin, Thunberg aloitti puheensa.

On helppo sanoa, että kaikki on tehty väärin. Jos katsomme historiassa hieman taaksepäin, niin löydämme useita parannuksia, jotka ovat johtaneet vähäpäästöisempään teknologiaan. Vesivoima, ydinvoima, tuulivoima, aurinkovoima jne., maatalouden päästöt mukaan lukien. Mitähän metsistä olisi jäljellä, jos toimisimme, kuin 200 vuotta sitten kaskeamalla metsiä paremman sadon toivossa (Brasiliakin tulee varmaan korjaamaan tämänkin epäkohdan. He kuitenkin tuottavat sähköenergiasta 73% vesivoimalla). Henkilöautojen kulutus on laskenut 60 vuodessa 20 – 30 litrasta 3 – 6 litraan ja laskee edelleen.

Älkäämme syyttäkö esi-isiämme, kuten nyt tuntuu olevan muotia.

Voimme toki palata hevosyhteiskuntaan, mutta kyllä sitten tapahtuu paljon muutakin. Hevosmiesten tietotoimiston uutisia; ”Herrat panneet sellaisen huhun liikkeelle, että…”. On kuitenkin edelleen mukava katsoa itsenäisyyspäivänä Tuntematonta, kun maamme on edelleen itsenäinen.

Martti Mölsä
ex-kansanedustaja, yrittäjä, eläkeläinen