Huittisissa maksetaan mieluusti maaseudun kehittämistä osaltaan mahdollistavaa kuntarahaa Leader Joutsenten reitille. Yhtä mieluusti tarjolla olevasta tukirahoituksesta otetaan kaikki ilo irti.
Huittisten elinkeinojohtaja Eila Törmä on saanut viime aikoina vastailla tiuhaan yrittäjien kysymyksiin erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Maaseuturahaston hanat aukeavat näillä näkymin vappuviikolla.
”Haemme uutta resurssia heti, kun rahoituskanavia saadaan auki. Yhteistyö niin ELY-keskuksen kuin Leader-ryhmienkin suuntaan on sujunut moitteetta. Joutsenten reitille maksamme kuntarahaa erinomaisen mieluusti heidän yrittäjäystävällisyytensä takia”, Törmä kertoo.
Tällä erää Törmä näkee huolestuttavimpana kysymyksenä nuorten työttömyyden.
”Nuorisotyöttömyyden luku 257 on huolestuttavan suuri tällä seudulla. Suurella osalla näistä työttömistä on ammattitutkinto. 300 päivää työttömänä olleiden kustannukset kaatuvat kunnan vastuulle, joten tragediat ovat sekä inhimillisiä että taloudellisia.”
Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne veikkaa, että Huittisista saadaan jatkossakin muun muassa hyviä verkostohankkeita. Huittinen asukkaineen on ylipäätään kunnostautunut hanketoteuttajana siinä määrin, että Joutsenten reitin tilasto tukirahan kohdentumisesta kunnittain venyttää Huittisten kohdalla palkin pilviin. Se herättää kerta kerran jälkeen positiivista kateutta muissa kunnissa.
”Positiivista pöhinää pitääkin olla, semmoinen vetää puoleensa ja luo positiivista kehittämiskierrettä”, Rinne toteaa.
Uusista mahdollisuuksista Rinne mainitsee mm. innovatiiviset kokeiluhankkeet, joissa tuki on maksimissaan 10 000 euroa.
”Kokeiluhankkeessa pääsee ideaansa testaamaan ja sitten vasta päättämään, viedäänkö sitä eteenpäin. Tukirahaa ei peritä takaisin, vaikka kokeilu epäonnistuisi.”
Suorat yritystuet ovat 20–35 prosenttia tukimuodosta riippuen. Ikärasismia ei tällä ohjelmakaudella tunneta eli yrittäjä saa olla kuinka vanha ja viisas tahansa.
Eila Törmä tuumaa, että keskinäistä yhteistyötä ja osaamista tulee entisestään lisätä.
”Esimerkiksi Sastamalan kaupunki lähtee valmistelemaan kyläkoordinaatiohanketta, jossa mekin viemme kylätoimintaa eteenpäin. Ei kaikkien kannata erikseen tehdä samaa työtä”, hän sanoo.
Elinkeinojohtaja muistuttaa myös kaupungin pienimuotoisesta lainatoiminnasta.
”Pienillä yhdistyksillä on usein kassaongelmia, hankkeeseen ei löydy väliaikaisrahoitusta. Meillä kaupunki on halukas toimimaan kassana ja hallinnoijana.”
Törmä kannustaa yrittäjiä myös yritysryhmähankkeisiin.
”Meillä on kova tahtotila satsata kehittämiseen. Aika on vaikea, mutta nyt ei himmata. Paremminkin täytyy painaa kaasua tällaisessa tilanteessa.”
Törmän tiimiläinen, projektipäällikkö Pasi Rännäli myöntää alkuvuoden tarjonneen monelle yrittäjälle kylmää kyytiä.
”Moni on sanonut vuoden 2014 olleen paras vuosiin ja nyt tilauskirjat ovatkin tyhjät. Yritykset eivät tietenkään laske toimintaansa tukien varaan, mutta kyllä investointeja nyt lykätään tukien toivossa. Alemmas ei tästä enää voi mennä – seuraavaksi nokka kääntyy ylöspäin”, Rännäli uskoo.
Jutun kirjoittaja on tiedottaja Marjut Haapanen (Leader Satakunta ja SataKylät)
