Palokunnanjuhlat on täynnä lahjakkuuksia

Innokas kunnankirjuri vieraili jo ennen ensi-iltaa näytelmän harjoituksissa. Näyttelijöistä huokui vahva yhteishenki. Vasemmalta: Harri Kulmala, Mikko Jokinen, Tiina Jokinen, Maria Kivelä, Jarkko Mäkipää, Reeta Mäkinen ja Liisa Vasanko. Pötköllään Karita Pyhälahti.

Vammalan Teatteri on tuonut ensi-iltaan kerta kaikkiaan loistavan näytelmän, sillä 65-vuotisjuhlanäytelmäkseen teatteri on valinnut Agapetuksen Palokunnanjuhlat. Tarina on suoranainen kunniakumarrus suomalaiselle harrastajateatterikulttuurille ja malliesimerkki suomalaisesta aikansa näytelmäkirjallisuudesta.

Ja oi, minkälaiseen loistoon sen ohjaaja Ari Myllyselkä on tuonutkaan!

Ensi-ilta oli jo katsojapaljoudellaan selkeä menestys ja todellinen taide-elämys. Näytelmä oli hiottu viimeistäkin yksityiskohtaa myöden. Jo teatterille sisään astuessa oli näyttelijöitä rooleissaan vastassa. 

Jo näytelmän alkuhurmiosta alkaen oli huomattavissa teatteriväen innokkuus, yhteisöllisyys ja ilmiselvä ilo kappalettaan kohtaan. Toinen toistaan räiskyvämpi hahmo lavalla sai aikaan sellaisen kuvan kuin olisimme läsnä isommankin kaupunginteatterin esityksessä.

Ohjaaja Myllyselkä on saanut irti, niin kokeneista konkareista kuin uusista tulokkaistakin, suorastaan silmiä hivelevän kokonaisuuden.

Hilpeät roolihahmojen kohtaamiset, tarkasti koreografioidut hersyvät joukkokohtaukset ja lähes kaaokselliset toimintakohtaukset rytmittävät näytelmää eteenpäin niin, että ajantaju häviää katsojalta vallan ja sitä uppoutuu tarinan vietäväksi. Tällaista teatteri nimenomaan on parhaimmillaan!

Pääroolissa oleva Teemu Mäkelä on juuri kaikkea sitä mitä hänen tulisikin esittää; suuri taiteilija. Minkä tähinäyttelijän ammattiteatterit ovatkaan hänessä menettäneet. Toisaalta on sastamalalaisten onni, että moista lahjakkuutta kasvaa näillä seuduilla.

Jarkko Mäkipään esittämä, asteittain jopa kyynisen hulvaton, apteekkari Rajakivi toteaa näytelmässä: ”Lahjakkuuksia täällä ei ole ollenkaan, mutta rajattomasti mahdollisuuksia kyllä.”

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tässä näytelmässä mahdollisuuksia jopa rikotaan rajattomasti. Ja näyttelijöitä katsoessa esitän epäilyni näytelmän väitteelle, sillä lahjakkuuksia näyttämö on täynnä.

Mikä ilo tämä olikaan nähdä itse. Toivon että mahdollisimman moni käyttäisi tilaisuuden hyödykseen ja kävisi näytelmän katsomassa.

Kunnankirjuri Torsti Torstila