Kaikem parree kotopaikka -kilpailun kaikki voittajatyöt

Suuren yleisön pyynnöstä julkistamme Kaikem parree kotopaikka -kilpailun kaikkien lahjakortin voittaneiden työt. Raati haluaa tässä kohtaa painottaa, että tehtävänannossa haettiin asukkaiden omaa näkemystä siitä, miksi Sastamala on “kaikem parree kotopaikka” ja tällä painotuksella jaettiin myös palkinnot. Kilpailussa ei haettu valmista markkinointimateriaalia, vaan ideoita ja ajatuksia, joita kilpailun kautta saatiinkin.

Jaetun ensimmäisen sijan voittaneet on julkaistu aikaisemmin, katso tästä.

Lahjakortin voittaneet

Marita Sepän video

Katri Mäkisen valokuvasarja

Kuva 1. Kulkuripeippo. Jo maaliskuulla muuttomatkoiltaan palaava peippo tuo kevään jok'ikiseen tyrvääläiseen pihapiiriin, puistoihin ja pusikoihin, ydinkeskustan keskelle ja metsien salaiseen hämärään.
Kuva 1. Kulkuripeippo. Jo maaliskuulla muuttomatkoiltaan palaava peippo tuo kevään jok’ikiseen tyrvääläiseen pihapiiriin, puistoihin ja pusikoihin, ydinkeskustan keskelle ja metsien salaiseen hämärään.
Kuva 2. Pajulinnun kevätlaulu. Se mikä meille ihmiselle on monesti vain pelkkä risukko, on monille eläimille, kuten linnuille, se elinehto.
Kuva 2. Pajulinnun kevätlaulu. Se mikä meille ihmiselle on monesti vain pelkkä risukko, on monille eläimille, kuten linnuille, se elinehto.
Kuva 3. Jänis. Kaupunkitaajamien ja puistikkojen cityjänikset ovat neuvokkaita, sillä ne liikkuvat usein vasta aamu- ja iltahämärissä, silloin kun ihmis- ja autovilinä on hiljentynyt. Silloinkin ne katsovat ensin vasempaa, sitten oikeaan, ja vielä vasempaan, ennen kuin pomppivat yli tien tutun puisikon tai puistometsikön suojiin.
Kuva 3. Jänis. Kaupunkitaajamien ja puistikkojen cityjänikset ovat neuvokkaita, sillä ne liikkuvat usein vasta aamu- ja iltahämärissä, silloin kun ihmis- ja autovilinä on hiljentynyt. Silloinkin ne katsovat ensin vasempaa, sitten oikeaan, ja vielä vasempaan, ennen kuin pomppivat yli tien tutun puisikon tai puistometsikön suojiin.
Kuva 4. Käpytikkaemo. Onnellinen käpytikkaemo tarkkailee reviirillään ihmiskulkijoita Vehmaanniemen luonnonsuojelualueella, kun sen kaksi suloisesti tikittävää poikasta kerjäävät ruokaa läheisessä risukossa.
Kuva 4. Käpytikkaemo. Onnellinen käpytikkaemo tarkkailee reviirillään ihmiskulkijoita Vehmaanniemen luonnonsuojelualueella, kun sen kaksi suloisesti tikittävää poikasta kerjäävät ruokaa läheisessä risukossa.
Kuva 5. Emo. Silkkiuikkuemo hautoo Hartolankoskella Kaukolassa.
Kuva 5. Emo. Silkkiuikkuemo hautoo Hartolankoskella Kaukolassa.
Kuva 6. Tyrvään kirkon tornit maaliskuun valossa.
Kuva 6. Tyrvään kirkon tornit maaliskuun valossa.
Kuva 7. Suokukko Roismalanlahdella. Suokukko pesii erilaisilla soilla ja kosteikoilla. Taantuva pesimälaji eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Kuva 7. Suokukko Roismalanlahdella. Suokukko pesii erilaisilla soilla ja kosteikoilla. Taantuva pesimälaji eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Kuva 8. Vanamoiden iltasoitto. Vielä on metsiä jäljellä Lousajan perukoilla, joiden hämäristä kätköistä löytää mantelintuoksuisia vanamonkukkia vaaleanpunaisena herkkinä mattoina.
Kuva 8. Vanamoiden iltasoitto. Vielä on metsiä jäljellä Lousajan perukoilla, joiden hämäristä kätköistä löytää mantelintuoksuisia vanamonkukkia vaaleanpunaisena herkkinä mattoina.
Kuva 9. Roismalanlahden asukkaat. Onnellinen laulujoutsenperhe lipuu kevätauringon valossa, suojaisassa joenuomassa 12.5.2014. Toivotetaan niille onnea, sillä perhe on edelleenkin koossa ja poikaset kasvaneet suloisista valkeista karvapalloista nuoriksi, elämää ihmetteleviksi joutseniksi.
Kuva 9. Roismalanlahden asukkaat. Onnellinen laulujoutsenperhe lipuu kevätauringon valossa, suojaisassa joenuomassa 12.5.2014. Toivotetaan niille onnea, sillä perhe on edelleenkin koossa ja poikaset kasvaneet suloisista valkeista karvapalloista nuoriksi, elämää ihmetteleviksi joutseniksi.
Kuva 10. Kokkotulilla. Tyrvääläinen juhannus Kokemäenjoen varrella, Laiturikahvilan kupeessa.
Kuva 10. Kokkotulilla. Tyrvääläinen juhannus Kokemäenjoen varrella, Laiturikahvilan kupeessa.
Kuva 11. Pikku kalalokki. Kylmä kesäkuu on surmannut linnunpoikasia, mutta pikku kalalokki on selvinnyt "karvalakkinsa", suojaisan pihapiirin ja kerrostalon katolta tarkkailevan emonsa ansiosta.
Kuva 11. Pikku kalalokki. Kylmä kesäkuu on surmannut linnunpoikasia, mutta pikku kalalokki on selvinnyt “karvalakkinsa”, suojaisan pihapiirin ja kerrostalon katolta tarkkailevan emonsa ansiosta.
Kuva 12. Kesäillan unelmia. Heinäkuun helle hellii ja horsmat hehkuvat iltatuulessa, keskellä Tyrvään maalaismaisemaa.
Kuva 12. Kesäillan unelmia. Heinäkuun helle hellii ja horsmat hehkuvat iltatuulessa, keskellä Tyrvään maalaismaisemaa.
Kuva 13. Kesäillan uni. Kun katsoo Pirasen Eskon maita, pääsee hetkeksi keskelle aakeaa ja laakeaa pohjanmaata.
Kuva 13. Kesäillan uni. Kun katsoo Pirasen Eskon maita, pääsee hetkeksi keskelle aakeaa ja laakeaa pohjanmaata.
Kuva 14. Kalakaverit. Aikainen katti kalan nappaa, ja kaveria ei jätetä, Tyrväälläkään.
Kuva 14. Kalakaverit. Aikainen katti kalan nappaa, ja kaveria ei jätetä, Tyrväälläkään.
Kuva 15. Talitintti. Pieni talitinttityttö ihmettelee ensimmäistä kevättalveaan maalisauringon lämmössä.
Kuva 15. Talitintti. Pieni talitinttityttö ihmettelee ensimmäistä kevättalveaan maalisauringon lämmössä.
Kuva 16. Pala maalaisemaisemaa. (Kalliala, Pirasen Eskon mailla, maaliskuulla)
Kuva 16. Pala maalaisemaisemaa. (Kalliala, Pirasen Eskon mailla, maaliskuulla)
Kuva 17. Auringonpalvojia. (Kalliala, Pirasen Eskon mailla, maaliskuulla)
Kuva 17. Auringonpalvojia. (Kalliala, Pirasen Eskon mailla, maaliskuulla)
Kuva 18. Taiteilijan unikuva. Taiteilija Emil Danielssonin piilopirtin akkuna Ellivuoren Pirunvuorella.
Kuva 18. Taiteilijan unikuva. Taiteilija Emil Danielssonin piilopirtin akkuna Ellivuoren Pirunvuorella.
Kuva 19. Pikku mököttäjä. Kun kaverit syövät, niin pikku ponia vain mökötyttää. (Pirasen Eskon mailla)
Kuva 19. Pikku mököttäjä. Kun kaverit syövät, niin pikku ponia vain mökötyttää. (Pirasen Eskon mailla)
Kuva 20. Äetsän voimalaitos. Lokakuu on, kiirii lokin laulu etäinen.
Kuva 20. Äetsän voimalaitos. Lokakuu on, kiirii lokin laulu etäinen.
Kuva 21. Kesäillan valssi. Kukkiva sarjarimpi on unohtumaton näky, jota ihaiemaan päässeet ovat valmiit korottamaan lajin jopa Suomen kauneimmaksi kasvistossa. Sarjarimpi on runsas vain läntisen Suomen rehevillä lintujärvillä ja Pohjanmaan jokisuissa.
Kuva 21. Kesäillan valssi. Kukkiva sarjarimpi on unohtumaton näky, jota ihaiemaan päässeet ovat valmiit korottamaan lajin jopa Suomen kauneimmaksi kasvistossa. Sarjarimpi on runsas vain läntisen Suomen rehevillä lintujärvillä ja Pohjanmaan jokisuissa.
Kuva 22. Pikku poni (Pirasen Eskon mailla)
Kuva 22. Pikku poni (Pirasen Eskon mailla)
Kuva 23. Vaja. (Esko Pirasen mailla)
Kuva 23. Vaja. (Esko Pirasen mailla)
Kuva 24. Kylätiellä. Liikennettä Kiikkaan kulkevalla vanhalla tiellä, keskellä maalaismaiseman rauhaa.
Kuva 24. Kylätiellä. Liikennettä Kiikkaan kulkevalla vanhalla tiellä, keskellä maalaismaiseman rauhaa.
Kuva 25. Vaja. (Esko Pirasen mailla)
Kuva 25. Vaja. (Esko Pirasen mailla)
Kuva 26. Hylätty Haravakone, muistona menneestä ajasta, kun ne pienet arkiset asiat olivat vielä se elämän suola, hyvine ja huonoine hetkineen.
Kuva 26. Hylätty Haravakone, muistona menneestä ajasta, kun ne pienet arkiset asiat olivat vielä se elämän suola, hyvine ja huonoine hetkineen.
Kuva 27. Ruokajono. (Esko Pirasen mailla)
Kuva 27. Ruokajono. (Esko Pirasen mailla)
Kuva 28. Kiire uimaan. Sastamalassa on paljon uimarantoja, mutta moni meistä vannoo Pyhän Olavin kirkon kupeessa siintävien järvien nimeen, ja lausahtaa: "Se Tyrvään paras ranta uida!"
Kuva 28. Kiire uimaan. Sastamalassa on paljon uimarantoja, mutta moni meistä vannoo Pyhän Olavin kirkon kupeessa siintävien järvien nimeen, ja lausahtaa: “Se Tyrvään paras ranta uida!”
Kuva 29. Haravakone. Hylätty Haravakone, muistona menneestä ajasta, kun ne pienet arkiset asiat olivat vielä se elämän suola, hyvine ja huonoine hetkineen.
Kuva 29. Haravakone. Hylätty Haravakone, muistona menneestä ajasta, kun ne pienet arkiset asiat olivat vielä se elämän suola, hyvine ja huonoine hetkineen.
Kuva 30. Kukan rukous. Suot, joita vielä Sastamalastakin löytyy, ovat ehtyvä luonnonvara. Vaalitaan niitä.
Kuva 30. Kukan rukous. Suot, joita vielä Sastamalastakin löytyy, ovat ehtyvä luonnonvara. Vaalitaan niitä.
Kuva 31. Kevään kajo.
Kuva 31. Kevään kajo.
Kuva 32. Karpalon kukat. Suot, joita vielä Sastamalastakin löytyy ovat ehtyvä luonnonvara. Vaalitaan niitä.
Kuva 32. Karpalon kukat. Suot, joita vielä Sastamalastakin löytyy ovat ehtyvä luonnonvara. Vaalitaan niitä.
Kuva 33. Oravan nälkä. Sastamalassa asustavan oravan ruokahetki ydinkeskustan puistossa. Monelle meistä, ikään katsomatta, on luonnosta löytyvä eläin se Paras, ja usein Se ainoa kaveri.
Kuva 33. Oravan nälkä. Sastamalassa asustavan oravan ruokahetki ydinkeskustan puistossa. Monelle meistä, ikään katsomatta, on luonnosta löytyvä eläin se Paras, ja usein Se ainoa kaveri.
Kuva 34. Jonoa yökortteeriin. Kun meillä ihmisillä on asuntotarjontaa täällä Tyrväällä yllin kyllin, on pikkulinnuilla pulaa pesä- ja yöpymiskoloista, ihan jonoksi asti.
Kuva 34. Jonoa yökortteeriin. Kun meillä ihmisillä on asuntotarjontaa täällä Tyrväällä yllin kyllin, on pikkulinnuilla pulaa pesä- ja yöpymiskoloista, ihan jonoksi asti.
Kuva 35. Kirjosieppo kotioksallaan. Tämä kirjosieppo menetti kotinsa ja lapsensa, kun sen pesäpuu kaadettiin Sastamalan keskustassa kesken parhaan pesimäkauden.
Kuva 35. Kirjosieppo kotioksallaan. Tämä kirjosieppo menetti kotinsa ja lapsensa, kun sen pesäpuu kaadettiin Sastamalan keskustassa kesken parhaan pesimäkauden.
Kuva 36. Pelastunut. Räkättirastas, pieni lentopoikanen pelastettiin kahdesti 13 asteisesta vedestä, Juhannuspäivänä. Maan korvessa kulkevi lintusen tie.
Kuva 36. Pelastunut. Räkättirastas, pieni lentopoikanen pelastettiin kahdesti 13 asteisesta vedestä, Juhannuspäivänä. Maan korvessa kulkevi lintusen tie.
Kuva 37. Järvisätkin. Kun ulkopaikkakuntalainen kysyy, missä asut, ja kuulee sanan Sastamala, on hänen seuraava lauseensa lähes poikkeuksetta: "Joo tiedän, niin kaunis, ja varsinkin vesistö sen ympärillä." Eräs tuttuni kertoi, että aina kun hänen pohjanmaalta tuleva sukulaisensa tulee tänne kyläilemään, on pohjalaisen ensimmäinen lause Kokemäenjoen varrella: "Voi hyvä ihime! Ymmärrättekö te lainkaan, jotta millaasessa paikassa te saatta asua!"
Kuva 37. Järvisätkin. Kun ulkopaikkakuntalainen kysyy, missä asut, ja kuulee sanan Sastamala, on hänen seuraava lauseensa lähes poikkeuksetta: “Joo tiedän, niin kaunis, ja varsinkin vesistö sen ympärillä.” Eräs tuttuni kertoi, että aina kun hänen pohjanmaalta tuleva sukulaisensa tulee tänne kyläilemään, on pohjalaisen ensimmäinen lause Kokemäenjoen varrella: “Voi hyvä ihime! Ymmärrättekö te lainkaan, jotta millaasessa paikassa te saatta asua!”
Kuva 38. Meriharakka reviirillään, Hopun teollisuusalueella. Meriharakat ovat viime vuosina alkaneet levittäytyä kaupunkien taajamiin, ihmisten seuraksi, koska elintilaa ei tätä nykyä ihan helposti enää löydy.
Kuva 38. Meriharakka reviirillään, Hopun teollisuusalueella. Meriharakat ovat viime vuosina alkaneet levittäytyä kaupunkien taajamiin, ihmisten seuraksi, koska elintilaa ei tätä nykyä ihan helposti enää löydy.
Kuva 39. Kolmiviikkoiset kiikoislaiset. Kiikoisista kotoisin oleva rengastustoimiston johtaja Jari Valkama on kihlannut kolmiviikkoiset tuulihaukan poikaset, Kiikoisissa, Yrjö Jormanaisen mailla.
Kuva 39. Kolmiviikkoiset kiikoislaiset. Kiikoisista kotoisin oleva rengastustoimiston johtaja Jari Valkama on kihlannut kolmiviikkoiset tuulihaukan poikaset, Kiikoisissa, Yrjö Jormanaisen mailla.
Kuva 40. Jäniksen jäljillä. Öinen sade oli tauonnut, varhaiskesän hyttyset tanssivat valssia ja metsätie rahisi jalkojen alla. Päätän pysähtyä metsätien varteen, sillä ympärilläni levittäytyvä maisema oli hieno: ikikuusien oksilla roikkui naavaa, ketunleipä kukki, koivu tuoksui ja joku lauloi näreikön kätköissä. Lauloi? Kävelen hitaasti ääntä kohti ja kurkistan metsikön sisään. Mitä ihmettä, sehän oli jänis, se harmaaturkkinen metsäläinen! Laulava jänis? Peräännyt, etten häiritsisi jänöä, ja sen ystäviä. Kävelen verkkaan eteenpäin, mutta palaankin takaisin: "Hei Jänis, saanko ottaa sinusta ystävistäsi kuvan?" Jänis seurueineen tuumaa hetken, nyökkää ja huikkaa näreikön keskeltä: Joo!
Kuva 40. Jäniksen jäljillä. Öinen sade oli tauonnut, varhaiskesän hyttyset tanssivat valssia ja metsätie rahisi jalkojen alla. Päätän pysähtyä metsätien varteen, sillä ympärilläni levittäytyvä maisema oli hieno: ikikuusien oksilla roikkui naavaa, ketunleipä kukki, koivu tuoksui ja joku lauloi näreikön kätköissä. Lauloi? Kävelen hitaasti ääntä kohti ja kurkistan metsikön sisään. Mitä ihmettä, sehän oli jänis, se harmaaturkkinen metsäläinen! Laulava jänis? Peräännyt, etten häiritsisi jänöä, ja sen ystäviä. Kävelen verkkaan eteenpäin, mutta palaankin takaisin: “Hei Jänis, saanko ottaa sinusta ystävistäsi kuvan?” Jänis seurueineen tuumaa hetken, nyökkää ja huikkaa näreikön keskeltä: Joo!
    • Nimetön

      Jaa siks kun uskaltaa laittaa ittensä ja persoonansa peliin?? Ei ihminen jolla on itsetunto kohdallaan ole narsisti mutta sä itte taidat olla kateellinen ja sisäänpäin kääntynyt kyttääjä!

  • Kodittomat lokit

    Pidin valokuvista. Niissä näkyy rakkaus ja kunnioitus eläimiä ja luontoa kohtaan. Hyvin harvinaisia ominaisuuksia tyrvääläisten perusjunttien maailmassa.

    Muistattehan tuon räkättirastaan tarinan? Muistattehan, miten Marttilan koulun komeat kuuset kaadettiin ja miten Tyrvään museon katonräystäältä aina ja aina pudotettiin kalalokkiperheen pesä ennen aukiolopäivää?

    Kun näitä muistelette ja toimianne mietitte, voisitte eläinten ja kauniin luonnon turmelijat hävetä maan rakoon itsenne.

  • Kaksonen

    Kiitos, Katri, ihanista kuvista. Marita Seppä, edesvastuutonta piirtää yhtään mitään sillan alikäytävän seinään; olet ope; toimi sen mukaan!

  • Nimetön

    kalalokit on sillan ympäristössä ihan kauhee riesa!!! se joka niitä kirkujia puolustaa ei oo koskaan saanut lokin paskaa päähänsä ja kuka haluis mennä museoon kun sekopäät lokit hyökkii kimppuun. niitten rauhotus tarttis jo lopettaa, paskovat paitsi meitin kylän ni myös esimerkiks Helsingin! Yäk lokeille!

    • Eläinrakas, vaikka asunkin Saastamalassa

      Voi sinua lokkivihaaja! Olet alkeellinen idiootti. Oikein, jos typykkä ilmasta on ruikannut valkoisen läikän pläsiisi. Kyllä linnuilla on järkeä valita kohteensa hyvin. Minua ei ole lokki koskaan paskonut tai mikään eläin purrut.

  • Nimetön

    Kaikem parree kotopaikka on melkein lokiton ja melkein naakaton. Molempia on jo haitaksi asti.

  • Katri Mäkinen

    Olisi mukava, jos nämä eipäsjuupas väittelyt, liittyen lintujen ulosteisiin ja määrään, käytäisiin jollakin muulla sivustolla, sillä ne eivät ole mukavaa luettavaakaan eivätkä liity olennaisesti itse aiheeseen.

    Kiitos paljon saamistani kommenteista, koko sydämestä, koko Tyrvään luonnon ja eiläinten puolesta. 😀

    t. Katri

  • Ei kovin hyvältä näytä sittenkään

    Aika paljon hevoskuvia ja ruohokuvia voittajakuvissa lintujen lisäksi sekä Pirasen pihapiirin kaluja.

    Video yli-imelää ylistelyä paikkakunnasta, joka nostaa veroja ja on muutenkin aika vastenmielinen ulkoa tulleelle. Totuus on, että seudulla asuu melkoiset määrät vanhoja “kaakkeja”, jotka tukkivat kaikki virastot, kaupat ja pankit niiden aukioloaikoina sekä lisäksi harrastuspiirit.
    Moni työikäinen ei mene enää Opiston kursseille, kun nuo eivät enää mahdu päiväkursseille, vaan änkeytyvät joka kurssille. Missä lapsiperheet, nuoremmat ikäluokat? Poissa. Heitä näkee korkeintaan joulumarkkinoilla torilla tai Hakkaraisen autoradalla.

  • Nimetön

    Ei kovin hyvältä näytä sittenkään OSUU OIKEAAN tämän paikkakunnan ominaislaadusta…surullista mutta totta. Lokit, kaakit, naakat ja nuoremmat sitten sitä syrjäytynyttä sakkia jota ei paljon näe. Fiksumpi syrjä lähtee opiskeleen muualle ja jää sille tielleen. näin se vaan on

  • Katri Mäkinen

    Kommentoija: “Niinhän se aina menee 23.11.2014 23:08

    Palkinto tukkii luonnonystävän suun?”

    Olisi oikeasti mielenkiintoista tietää mitä tarkalleen tarkoittanet piilopuskasta ja nimettömänä heitetyllä kommentillasi? Jos tarkoitit nimenomaan tämän kommentin allekirjoittajaa voin vastata sinulle koko sydämestäni, että jos ihminen on oikeasti luonnon puolella ja on ollut sitä koko ikänsä niin teioin kuin sanoin, on hän sitä hamaan loppuun asti.

    Muutoinkin erikoista on, että lähtee arvoioimaan ihmisen tai ihmisten tarkoitusperiä, tuntematta tai tietämättä häntä lainkaan.

    t. Katri :-/

  • Muuttolintu muualta

    Mielensä pahoittajia liikenteessä. Lopettakaa nämä kilpailut, koska ne eivät vastaa todellisuutta.
    Kauniita kuvia kyllä on mukava katsella, kuvaaja on hyvä tyyppi.
    Tosiasia kuitenkin on, että työpaikkoja Sastamalassa ei ole kuin oman suvun jäsenille, jotka ovat kaupungin palveluksessa. Tosiasia on, että palvelut ovat heikentyneet kymmenessä vuodessa melkoisesti mukaan lukien kirjastosta nipistykset ja esim. käsipaperista ja pesuaineesta säästäminen julkisissa tiloissa.

  • Nimetön

    Aivan mahtavia kuvia, sais vaikka hienon taulun monesta. Ja video oli hauska. Kiitos. Toivottavasti joidenkin tiukkapipojen ja ilkimyksien kommentit ei haittaa työnsä tekijöitä.

Kommentointi ei ole käytössä.