Kalaneuvoksen vienti vetää, lupapolitiikka uhka alan kasvunäkymille

Kalaneuvos Veijo Hukkanen tehtaansa edustalla. Tyrvääläisessä hevostallissa alkanut kalabisnes on kasvanut vuosien varrella vientiyritykseksi, jonka liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. Kuva: Esa Siltaloppi.

Viime vuosina kalankasvatukseen toimintaansa laajentanut Hukkasen yrittäjäperhe on saanut liiketoimiinsa merkittävää nostetta. Kalan kysyntä on kasvanut sekä Suomessa että maailmalla.

Kalaneuvos-tuotemerkin takana toimivan Hukkasen perheen yritysryppään vuoden 2016 liiketulos nousi lähes nelinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Kalanjalostus- ja kalankasvatuskonsernien yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 84 miljoonasta eurosta 105 miljoonaan euroon ja liiketulos 3,2 miljoonasta eurosta 11,7 miljoonaan euroon. Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevat yritykset työllistävät yhteensä noin 230 henkilöä.

”Lohen kysyntä on kasvanut maailmalla ja samaan aikaan tarjontaa on ollut aiempaa vähemmän. Tämä on nostanut lohen hintaa, mikä on vaikuttanut myös kirjolohen kysynnän kasvuun”, yritysryppään hallitusten puheenjohtaja Veijo Hukkanen kertoo.

”Olemme määrätietoisesti kasvattaneet vientiämme ja viisinkertaistaneet sen edelliseen vuoteen nähden, viennissä on paljon potentiaalia myös tulevaisuudessa. Vuosi 2017 on lähtenyt käyntiin hyvässä vireessä, joten odotamme tästä vuodesta vielä parempaa. Meillä yrittäjäperheenä on vahva usko kalan kysyntään ja sen tuomiin mahdollisuuksiin Suomessa ja maailmalla”, toteaa Hukkanen.

Tummia pilviä kasvun horisontissa

Kalaneuvos – V. Hukkanen Oy:ssä ja Nordic Fish Oy:ssä aiotaan lähivuosina investoida noin 10 miljoonaa euroa kalan jatkojalostukseen ja 4 – 5 miljoonaa kalankasvatukseen.  Nordic Fish on Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja ja vientiä on yli 10 eri maahan.

”Suomessa kala-alalla olisi mahdollista työllistää paljon enemmän ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa, mutta alalla on näkyvissä tummia pilviä, jotka johtuvat ennen kaikkea kalankasvatuslupien lupaprosesseista”, Veijo Hukkanen toteaa ja jatkaa: ”Raaka-aineesta on jo nyt pulaa vaikka Suomessa olisi mahdollista kasvattaa huomattavasti enemmän kalaa ja tuottaa sitä myös vientiin ja näin lisätä työpaikkoja sekä nostaa kalan vientitasetta.”

Pitkään kala-alalla toimineen Hukkasen mukaan viranomaisia on harhautettu maalla olevien kiertovesilaitosten hyvyydestä.

“ELY-keskukset myöntävät tukea alallemme, mutta kiertovesikasvatuslaitokset ovat olleet tähän mennessä taloudellisesti huonoja sijoituksia. Ne eivät ole vielä missään osoittautuneet kannattaviksi riippumatta siitä mitä kalalajia on viljelty, eikä ole aivan lyhyellä tähtäyksellä nähtävissä, että niissä olisi kannattavaa tuottaa ruokakalaa.”

Hukkasen mukaan satsauksia kannattaisi sen sijaan tehdä normaaliin merikasvatukseen. Merikasvatusta tulisi tukea, jotta se olisi mahdollista rakentaa kestävää, pitkäjänteistä ja kannattavaa yritystoimintaa.

Kalankasvatusaltaita merellä.

“Epäoikeudenmukaista ympäristöpolitiikkaa”

Perheyrityksen hallituksen puheenjohtaja on huolissaan viranomaisten päätöksistä, sillä Suomessa ja Ruotsissa on tarvetta investoida miljoonia kalankasvatuksen volyymin nostoon, tuotannon tehostamiseen sekä jatkojalostukseen. Hukkasen mukaan epävarmuus uusien lupien saamisessa ja vanhojen lupien jatkosta askarruttaa alan yrittäjiä ja vaikeuttaa näin alan kasvua ja investointeja.

”Odotamme viranomaisilta selvää strategiaa viedä suomalaista ja ruotsalaista kalankasvatusta eteenpäin, ettei käy niin kuin Ruotsissa vuoden 2017 alussa, missä kalankasvatuslupien lakkauttamispäätös johti jo tehtyjen miljoonainvestointiemme menettämiseen. Mikään muu yritystoiminta Suomessa ja Ruotsissa ei ole joutunut näin epäoikeudenmukaisen ympäristöpolitiikan sijaiskärsijäksi.”

Hukkanen korostaa, että kalankasvatus on maailman nopeimmin kasvava ruuantuotantosektori. Suomella ja Ruotsilla olisi erinomainen potentiaali kehittyä kalankasvatusmaina, kunhan tehdään oikeita pitkäjänteisiä päätöksiä.

”Kylmän ilmastomme vuoksi kalankasvatusmahdollisuutemme ovat lähtökohtaisesti etuoikeutetut maailman mittakaavassa, mutta jos emme pääse laajentamaan, kasvattamaan ja ennen kaikkea kehittämään alaa, on riskinä, että jäämme jälkeen muiden maiden globaalia kasvua tukevista tavoitteista”, Suomen kokenein kalakauppias tiivistää.

Hukkasen mukaan kalankasvatuksen typpi- ja fosforipäästöt ovat puolittuneet 10 vuodessa ollen nyt yhden prosentin verran Itämeren päästöistä, ja hyvä kehitys jatkuu edelleen.

“Suomalaisella kalalla on hyvä maine maailmalla ja kysyntää riittää, joten on tärkeää vahvistaa asemaamme ruuan vientimaana ja samalla turvata kotimainen kalansaanti tulevaisuudessa.”

  • Nimetön

    Tämä on todellakin totta. Ympäristölupaviranomaisilla ei ole mitään hajua todellisuudessa siitä, miten alaa pitäisi kehittää yhteistyössä. Olemassa olevaa meritekniikkaa ei tulisi korvata vasta kehitteillä olevalla kiertovesiviljelyllä, joka ei vielä pitkään aikaan tule olemaan taloudellisesti kannattavaa. Alalle mahtuvat molemmilla tavoilla vesiviljelyä harjoittavat yritykset. Kiertovesiviljelynkin ravinteet päätyvät lopulta lietteenä pelloille, josta ne päätyvät kiertoon uudelleen. Ei mikään molekyyli maailmasta häviä, niitä vain siirrellään eri paikkoihin.

  • Nimetön

    Kalankasvatus meressä on – ikävä kyllä – uhka luonnonkannoille. Pelkästään ravinnepäästöt eivät ole syynä kiristyneeseen sääntelyyn. Kalatauteja leviää herkästi ja karanneet kalat syrjäyttävät luontaisia kantoja. Esimerkiksi Pohjois-Norjassa merilohen kasvatus on uhka Tenon luonnonlohikannalle. Siksi tarvitaan lainsäädäntöä kalankasvatuksen haittojen pienentämiseen. Ruotsalaiset kalankasvattajat tajusivat tämän jo vuosia sitten ja möivät laitoksensa mm. Hukkaselle. Norjalaisetkin ovat siirtäneet kasvatuslaitoksiaan Chileen, jossa sääntely on vielä vähäisempää.

    • Nimetön

      Ruotsin kalankasvatus lähti aikanaan uuteen nousuun , kun suomalaiset ja norjalalaiset ostivat ruotsalaisten kalankasvattajien konkurssiin menneitä yrityksiä. Hukkaset osti liiketoiminnan Ruotsista ja Ahvenanmaalta suomalaiselta yrittäjältä, joka toimi Ruotsissa. Kirjolohi karkulaiset on ovat Ruotsissa ja Suomessa hyvin marginaalinen ongelma verrattuna Norjaan, sillä ne eivät voi lisääntyä ja siten vaikuttaa luonnonkalakantoihin millään muotoa. Kalankasvatus on todella pitkälle säänneltyä toimintaa eikä se ole lainkaan merkittävä kuormittaja Itämeren alueella.

  • Petja

    On tuo kyllä ihmeellinen asia, että samaan aikaan saaristossa saa viljellä maata ilman puskurivyöhykkeitä ja todella ravinteikas aine valuu sellaisena mereen. Ero päästöissä on kuin yöllä ja päivällä. Sian kusi haisee viikkotolkulla aivan hirveälle, eikä kukaan välitä asiasta. Eihän ne kasvatusaltaatkaan mitään kauniita tuolla merellä ole, mutta harvoin mikään tuotantolaitos ympäristöään kaunistaa.

  • Meri kirkkaaksi

    Selkämerellä, joka ennen teollistuneenakin aikana oli puhdas ja kirkas, on nyt havaittu rehevöitymistä ja Itämeren pääaltaan tapaista syvänteiden hapettomuutta. Pohjanlahti ei kestä yhtään lisää typpi- ja fosforikuormitusta.

  • Nimetön

    Ihmeen paljon puolestapuhujia liikkeellä, Veijon lobbarit asialla? Joo totta, että moni muukin asia kuormittaa luontoa kuin kalanviljely, mutta ei kai se sitä tarkoita että se olisi sillä hyväksyttävää. Kirjolohi ei ehkä lisäänny suomessa, mutta kyllä se elintilan joltain toiselta kalalajilta vie. Tästä melkein päästäisiin toiseen läheltä liippaavaan asiaan, eli voimalaitoksiin ja kuinka ne ovat tuhonneet Suomen kalakannat.
    Jotenkin oudon puolueellinen näkökulma koko jutussa, jää sellainen jälkimaku että ilkeä lainsäädäntö estää kalankasvattajia tuottamasta terveellistä kalaa suomalaisille ja tuottamasta uusia työpaikkoja. Asiantuntijat ovat taas muka jotain tietämättömiä pellejä.
    Ei kai tässä nyt taas tarvi uhrata luontoa sen kustannuksella, että yksi perhe rikastuu? Rajansa kaikella, suuruudenhulluus iskenyt?
    Mut on Hukkanen nyt tainnut ostaa uppoavan laivan, ellei voitele virkamiehiä tarpeeks hyvin. No, se ei taida tänä päivänä olla homma eikä mikään.Kyllä kokoomuskaverit jeesaa toisiaan!

Kommentointi ei ole käytössä.