Vanhan kirjallisuuden päivät ovat käynnistyneet Sastamalassa. Aamupäivällä vietettyjä avajaisia väritti näyttelijä, näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkmanin puhe.
Björkman siteerasi heti alussa viime kesänä menehtynyttä kirjailija Antti Hyryä. Professori kertoi Hyryn tuotannon herättäneen hänessä aina toivoa.
“Antti Hyryn maailmassa ihmisolennon alituinen tarkkailu muodostaa olemisen ytimen. Hyryä jäi ikävä. Hänen puhdasta maailmaansa, jonne hän kutsui lukijansa: avasi ovet. Kirjailija itse pysyi salaperäisenä hahmona, joka ei korostanut itseään eikä olemistaan. Kaikki tärkeä oli kirjoissa, sanoissa. Hyry totesikin, ettei kirjoittaminen ole kielipeliä. Lause tarkoittaa, mitä se tarkoittaa.”
Vain viikko Hyryn poismenon jälkeen Björkman luki artikkelin kirjailija Leena Krohnista. Haastattelussa pysäyttivät hänen sanansa mielikuvituksesta.
“Krohnin mukaan olisi ihmeellistä, että mielikuvitus olisi jotenkin alempana kuin äly. Hänen mukaansa mielikuvitus on rationaalisuuden ja moraalin edellytys. Mielikuvituksessa on ihmiskunnan toivo. Moraali alkaa siitä, että osaa kuvitella tekojensa seuraukset.”
Björkmanin mukaan Antti Hyryä ja Leena Krohnia yhdisti vahva etiikka.
“Krohn nimittää mielikuvitusta tietoisuudeksi. Antti Hyry kirjoitti: Maailma on minussa ja minä olen tietoinen maailmasta, ja koko maailma on sama asia kuin minä.”
Björkmanin mukaan juuri perustavaa laatua oleva tietoisuus olemassaolostamme tuo mukanaan ihmisenä elämisen vastuun. Yksikään olento ei koe maailmaa samanlaisena ja samalla tavalla kuin minä.
“Maailmani on siis myös kuviteltu – omaa luomustani. Ihmisen vastuulla on se, mitä ja millä keinoin hän maailmastaan kertoo. Jokainen sana on näyttämö, mielemme näyttämö.”
Siitä, mitä luemme, on professorin mukaan oltava tarkkana:
“Syvyys on samaa ainetta kuin pinta, vain eri olomuodossa. Kielen kerrokset ovat mielen kerroksia. Ja kirjallisuus, kuten kaikki immateriaalinen ja intellektuaalinen omaisuus, eroaa ratkaisevasti materiaalisesta omaisuudesta: sitä ei oikeastaan ole olemassa, ellei sitä jaeta. Ja miten paljon yksi ihminen sitä ehtiikin koota itselleen, se ei vähene keneltäkään muulta.”
Näyttää jäykältä.
Tuota….mitäs yleisön sun mielestä pitäis tehdä? Olitko paikalla? Saattoihan siellä olla naurukin herkässä.
Tulee mieleen hautajaiset.
Björkmanin puhe on ollut todella hyvä. Samoin Sirpa Kähkösen Kirjaviestissä ollut kertomus oli koskettava ja tosi.
Hyvä puheenvuoro. Pani ajattelemaan.
Kirjapäivillä keskusteltiin myös sananvapaudesta. Mielestäni tavallisella “tangontaivuttajalla” on pelkästään sanomisenvapaus. Koska sananvapauteen tarvitaan riittävän vahva väline. Kuten sanomalehti. Siksi on yllättävää, miten paljon isotkin lehdet pelkäävät näitä sanomisenvapaus tangontaivuttajalla.
Myös tässä Sotesta on kysymys mielemme näyttämöstä. Taas tarvittiin uusi ketunlenkki kun ei anneta asiantuntemukselle painoarvoa. Nykyhallitus haluaa pletoo ryöstökapitalismin hurmiossa. Mitähän tunnetut oikeusoppineet sanovat tästä? Tuleva oikeuskansleri Pöysti valmistelee sotee . Eli hän itse käsittelee sote valitukset. Siis oikeuskanslerina! Suomiko oikeusvaltio?
Tuohon tulevan oikeuskanslerin Pöystin asemaan tulee lisävalaistusta tänään puoli yhdeksän uutiset TV.1:llä. Täytyy sitä herrojenkin lakia kunnioittaa. Jopa tulevan ylimmän lainvalvojan.
Kirja viikossa pitää lääkärin loitolla. Kansanterveys hyrisee tyytyväisenä. Mielemme näyttämö, vai mieletön näyttämö.
H-P Björkman pohdintoineen on yksi Suomen parhaista tunteiden kirjallisista ilmaisijoista. Hyvä, että saatiin hänet tänne.
Oliko H-P Timo Soinin vieraana? Oliko hänkin katolilainen? Ja mitäs siitä, kun osaa ilmaista asioita, niin kuin ne ovat!
H-P taisikin olla ortodoksi…anteeksi.
Hannu-Pekka Björkman, on yksi Suomen parhaista näyttelijöistä.
Ullalle plussaa kansallispuvun käytöstä!