Saksitut: Oi niitä aikoja entisiä vahvojen vehkeitten

Kauniisti muotoillut vanhat autot olivat silmätikkuina Mouhijärvellä ja Ellivuoren pihassa viime viikonloppuna. Kyseessä oli Borgward-Seuran vuosiajo, joka keräsi vajaa kolmekymmentä autovanhusta seudulle. Autojen suunnittelussa vielä 1950-luvulla ja 1960-luvulla huomioitiin myös ihmisen silmää niin Euroopassa kuin Amerikoissakin.

Silmien lisäksi huomioitiin tukevat pellit. Ne tosin silti ruostuivat, koska peltien käsittely ei olut nykyajan luokkaa. Vankkoja autot silti olivat. Ne eivät heti ottaneet nokkiinsa, jos nojasi etulokasuojaan tai nousi puskurin päälle seisomaan. Ajo-ominaisuudet eivät tietty olleet samaa luokkaa kuin nykyisissä menopeleissä. Eikä se niin sanottu passiivinen turvallisuus. Mutta silti, jotakin noissa vanhoissa vehkeissä on.

Vanhoista vehkeistä juontuu mieleen vanhat tiet. Jotenkin tuntuu siltä, että nykyteiden asvalttipinnoitteet ovat selkeästi heikompia kuin vuosikymmeniä sitten. Sastamalan Vammalassakin paikkaillaan asvalttikatuja tämän tuosta ja silti monttuja on alati autojen renkaiden riesana. Pitäisiköhän ottaa mallia sieltä Saksasta, jossa autobaanoja päällystettiin jo ennen sotia betonilla. Osa on edelleen ajokunnossa, pienille lisävaluilla tietenkin.

Kesä on kääntynyt lopuilleen. Joskaan kummoisiakaan kesäsäitä ei ole vielä ilmaantunut ainakaan Sastamalan kulmakunnalle. Elokuusta kait sitten lupaillaan hellekuukautta…

Kesätapahtumat eivät kuitenkaan ole vielä päättyneet. Viime viikonloppuna alkoi valtakunnan vanhan musiikin huippuviikko, Sastamala Gregoriana. Tapahtuma on oiva esimerkki siitä, kuinka pienestä kasvaa iso sitkeällä puurtamisella. Sastamalan konserttipaikat ovat niin esiintyjien kuin yleisönkin mieleen. Kruununa tietenkin Pyhän Marian kirkko maalattioineen.

Kannattaa mennä kuuntelemaan ja ihastumaan vanhaan musiikkiin.

Poimintoja