”1918 ei koskaan enää” – vakaumuksensa puolesta menehtyneitä muistetaan Sastamalassa

Maija-Liisa Tenhunen, Heljä Leppäniemi ja Päivi Mäki-Kerttula seisovat Tyrvään kirkolla tulevan muistomerkin paikkeilla.

Aika parantaa haavat. Aika lisää ymmärrystä. Sastamalassa halutaan kunnioittaa vakaumuksensa puolesta vuoden 1918 tapahtumissa menehtyneitä muistomerkein, siunaustilaisuudella sekä muistojuhlalla.

”Kun sisällissodasta on kulunut sata vuotta, on sovinnon tietä kuljettu jo pitkä matka. Kaikki vuonna 1918 menestyneet olivat yhtä lailla uhreja, ei ole oikeata ja väärää”, miettii Sastamalan kirkkoherra Ari Paavilainen.

Vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistoksi tulee Tyrvään kirkolle punaisesta graniitista muistomerkki, johon kiinnitetään messinkilaatta varustettuna sisällissodassa kaatuneiden tyrvääläisten nimillä. Kaksi metriä korkea kivi sijoitetaan lähelle kirkon parkkipaikan puoleista kiviaitaa ja porttia, Karjalaan jääneiden ja Kotirintaman kunniaksi -muistomerkkien viereen.

Keikyän ja Mouhijärven muistomerkeissä on vainajien nimet, mutta Karkusta, Kiikasta, Kiikoisista ja Suodenniemeltä nimet uupuvat. Syyskuun 9. päivä Sastamalassa vietettävään muistojuhlaan mennessä nimet tulevat myös näihin muistomerkkeihin.

527 uutta nimeä muistomerkkeihin

Tyrvään kirkon muistomerkissä nimiä on yli 200, yhteensä muistomerkkeihin kaiverrettuja nimiä on Sastamalassa toista tuhatta. Uusia nimiä on 527.  Nimien keräämisestä on vastannut pääasiassa sukututkimusta harrastava Rauno Ristimäki.

Sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton kunnallisjärjestöjen edustajat ovat organisoineet muistomerkkiasiaa ja juhlavalmisteluja. Demareiden Heljä Leppäniemi sanoo, että kyseessä on vuoden työ. Tietoa on saatu seurakunnilta ja esimerkiksi Tammisaaren vankileirillä kuolleista punaisista on olemassa virallinen rekisteri.

Kulttuuripalvelupäällikkö Päivi Mäki-Kerttula tuumaa, että ajat olivat niin sekavat, että täysin aukottomia nimilistoja tuskin on mahdollista saada.

Kyse ihmisarvon palauttamisesta

Paikallislehtien aiheesta aiemmin tekemillä jutuilla on ollut merkitystä, kertoo Heljä Leppäniemi. Uusia nimiä on tullut esiin ja joitakin tarkistuksia on tehty, moni on antanut myönteistä palautetta asiasta.

”Sain Alueviestin jutun jälkeen paljon yhteydenottoja ympäri Suomen. Moni halusi kertoa sukunsa vaiheista. Eräskin vanhempi mies soitti Porista ja oli liikuttunut ajatuksesta, että hänellä on vielä mahdollisuus käydä lukemassa pappansa nimi kivestä Kiikan hautuumaalla. On tärkeää antaa sellainen viesti, että olemme samalla viiivalla kaikki ihmiset, yhtä arvokkaita”, Leppäniemi sanoo.

”Kyse on ihmisarvon palauttamisesta. Vuosikymmeniin punaisia vainajia ei sopinut julkisesti muistella. Asia on tärkeä monille suvuille ja aatteensa puolesta henkensä menettäneiden muistolle”, toteaa Tyrvään muistomerkin suunnitellut vasemmistoliiton Maija-Liisa Tenhunen.

Kaupungin yhteinen asia

Mäki-Kerttulan mukaan muistomerkit ja syyskuun juhlallisuudet ovat usean eri tahon yhteistyön tulos. Kaupungin ja seurakunnan taloudellisen tuen lisäksi rahoitusta on saatu lahjoitusten muodossa useilta yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Uuden muistomerkin tekevät Saskyn kivialan opiskelijat, jotka vastaavat myös sen asentamisesta.

”Toivomme, että kuntalaiset osallistuvat siunaustilaisuuteen ja muistojuhlaan, että kirkko olisi täynnä ja tämä voisi olla koko kaupungin yhteinen asia.”

9. syyskuuta järjestettävä 1918 Ei koskaan enää – tilaisuus Tyrvään kirkossa alkaa kello 10. Jumalanpalveluksen ja siunauksen toimittaa piispa Kaarlo Kalliala. Muistomerkki julkistetaan kirkonmenojen jälkeen, ja ulkona kuullaan myös musiikkia Merja ja Pekka Laaksosen toimesta sekä toimittaja Matti Nummelinin puhe. Seppelpartiot lähetetään Tyrvään kirkolta kappeliseurakuntiin ja lasketaan vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkille Karkussa, Keikyässä, Kiikassa, Kiikoisissa, Mouhijärvellä, Roismalassa ja Suodenniemellä.

Juhlapäivä jatkuu keittolounaalla ja kahvilla Vammalan lukion ruokasalissa kello 12 – 13.30. Muistojuhla lukiolla kello 14 alkaen. Ohjelmassa on musiikkia ja puheita, Sastamalan kaupungin tervehdyksen esittää kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, omaisten puheenvuoron Osmo Ojansivu. Erään kuolemaan tuomitun viimeisen kirjeen lukee Jarkko Mäkipää.

Lounas on kaikille maksuton, mutta ruokamäärän kartoittamiseksi ruokailuun tulee ilmoittautua 30. elokuuta mennessä: vastaanotto@sastamala.fi tai 040 637 2443.

30 vastausta artikkeliin “”1918 ei koskaan enää” – vakaumuksensa puolesta menehtyneitä muistetaan Sastamalassa”

  1. Nimetön

    Poistitte sitten asiallisen kommentin Ksawerista, ilmeisesti vertaus loisiviin lähi-idän toivoihin poltti pinnan? Kommentointi mahdollisuus poistui.

  2. Nimetön

    Toivottavasti juhlassa ei unohdeta myös niitä lukuisia siviilihenkilöitä jotka joutuivat täysin syytöminä paikallisten punaisten murhaamiksi.

  3. Nimetön

    Vakaumuksien puolesta on tehty monellaista pahaa tässä maailmassa.

  4. Nimetön

    Kyllä kiviä pystytellä saa , muttei mun verorahoilla!

    • Nimetön

      ja tämän kommentin kirjoittanutko on oikeutettu arviomaan muiden älykkyystasoa – oletko Valviran rekisterissä?

  5. Nimetön

    ”Ei koskaan enää”, onko se lupaus kapinaan ryhtyneeltä osapuolelta? Toivotaan ainakin niin.

    • Nimetön

      Toivottavasti se on lupaus siitä, että ihmisten vieteriä ei vedetä liiantiukalle. Tuntemattoman Rokkaa mukaillen: pohja se on miunkin säkissä. Mielestäni nykyhallitus on muutamaan otteeseen häilynyt niillä rajoilla. Vaaleja odotellessa.

  6. Nimetön

    Nykyhallitusta parempaa ei työllisyyden kannalta ole aikoihin ollut.

  7. Nimetön

    Kapinan aika muistetaan täällä Karkunkin seuduilla vielä hyvin, moni maatalon isäntä pääsi hengestään. Toivottavasti nämä puuhanaiset ymmärtävät tuoda esiin myös nämä terrorismin uhrit vai onko kyseessä ainoastaan poliittinen näytelmä jolle totuus uhrataan.

  8. Nimetön

    Miksei näitten nimiä saa julkasta,eikä muistaa, hautausmailla on talvi ja jatkosodassa kaatuneitten nimet ja heidät on siunattu haudan lepoon,eikä siitä asiasta ole pidetty meteliä,ettei heitä saa siunata

    • Nimetön

      En ole kenenkään kuullut vastustavan kyseisiä muisto ym. tilaisuuksia, näin sadan vuoden jälkeenkin.
      Muistomerkkejäkin saa jokainen hankkia omalla kustannuksellaan, seurakunta ei voi näitä kustantaa, ne tulot kun ovat veroilla kerättyjä.

    • Nimetön

      Talvi-ja jatkosodassa puolustettiin maata hyökkääjiltä, kapinalliset 1918 puolustivat?, mitä?

      • Nimetön

        Eivät puolustaneet ainakaan niiden lukemattomien siviilien ihmisoikeutta, jotka he murhasivat surutta ja kyselemättä.

  9. Nimetön

    KLO 12:18 – mitä tuo kommenttisi tarkoittaa?
    se ei koira…?

  10. Nimetön

    Tuskinpa kukaan täällä kiukuttelevista äärioikeistolaisista on itse elänyt sisällissodan aikaa, jotta tietäisi, mikä silloinen todellisuus oli. Ääliömäiset kostonhenkiset kirjoittelut luovat pohjaa ja motivaatiota vähäosaisten uudelle kapinalle. Historia toistaa itseään.

    • Nimetön

      En tunnista näistä kommenteista yhtään äärioikeistolaista kommenttia,enkä myöskään kostonhenkisiä, tosiasioihin perustuvia kyllä. Väitätkö että joku kommunististihenkinen, täällä kirjoitteleva on itse elänyt kapinan ajan?
      Historia pitää tuntea hyvin jotta voi keskustella siitä, ei riitä pelkkä vastapuolen leimaaminen vailla perusteita.Näistähän se kapinakin lähti alkuun , tietämättömyydestä ja joukkohysteriasta, jälki sen mukaista.

      • Nimetön

        Totta, vastapuolen leimaaminen vailla perusteita ei riitä asialliseen keskusteluun, eikä kostonhenkisyys myöskään. Miksi sitten edellä jokainen lahtarin penikka tekee niin?

  11. Nimetön

    Sdp hävisi vaalit ja tarttui aseeseen. Hävisi aloittamansa kapinan. En oikein tiedä miten siihen istuu ”vakaumuksensa puolesta kuoleminen”. Tällä kommentillani en hyväksy silti voittajan massateloituksia.

  12. Nimetön

    Sodassa häviäjällä on kovin vähän oikeuksia,edelleenkin. Vähän lapsellisia kommentteja täällä sadan vuoden takaisista tapahtumista,emme kukaan ole vastuussa niistä ajoista puolin ja toisin.Yksinkertaisia ihmisiä johdettiin raakasti harhaan, sama ilmiö näkyy kehitysmaiden sodankäynneissäkin tänä päivänä.

  13. Nimetön

    No niin, eiköhän tämä jo riitä tästä asiasta 🙂

  14. Nimetön

    Muistomerkin paikkaa Tyrvään kirkolla ei ole vielä päätetty.

  15. Nimetön

    Eli niille jotka polttivat koko kylän pystytetään muistomerkki pääpostin viereen. On ehkä syytäkin hakeutua papin muualle töihin.