Satavuotias Karkun evankelinen opisto tukeutuu useaan pilariin

Pääjuhla oli sunnuntaina. Lauantaina muun muassa muisteltiin menneitä vuosikymmeniä. Kohokohta oli, kun Erkki Koskenniemi haastatteli Raili Kymäläistä.

Karkun Evankelinen Opisto vietti satavuotisen taipaleensa juhlia viime viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin. Ikä ei paina opiston harteita, sillä kovassa kilpailussa opiskelijoita on riittänyt kohtuullisesti.

”Meillä on noin 150 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Eniten on lukiossa, jossa on yli 70 oppilasta. Olemme profiloituneet kristilliseksi lukioksi, jolle on selvästi sijansa olemassa. Noudatamme tietenkin opetussuunnitelmia, mutta annamme sijaa keskusteluille ehkä enemmän kuin muut”, kertoo opiston rehtori Marja Koskenniemi.

Pitkät perinteet omaavaan Erä- ja luonto-opaskoulutukseen on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa.

”Se vetää vuodesta vuoteen. Yksi syy on tietenkin se, että kyseessä on valmistava koulutus”, toteaa Koskenniemi.

Maahanmuuttajien koulutusta ja Raamattua

Maahanmuuttajien koulutus on myös lisääntynyt. Siinäkin perinteet yltävät jo vuosikymmenten taakse, jolloin opistolla oli namibialaisia. Viime vuosina kansallisuuksia on ollut useita.

”Muutama maahanmuuttaja opiskelee lukiossa. Lisäksi meillä on maahanmuuttajille suunnattua lukioon valmistavaa kolutusta. Se ei vielä ole hirveän tunnettua, joten oppilaita mahtuisi enemmänkin”, kertoo Marja Koskenniemi.

Jo opiston nimi kertoo, että siellä kristillisyys on aina mukana. Sitä ei tuputeta, mutta se näkyy rehtorin mukaan varmaankin henkilökunnan kautta.

”Ja kolmen kuukauden Raamattukurssi pitää aina pintansa. Kurssille tulee ihmisiä nuorista eläkeläisiin. Monet ottavat kurssin tavallaan irtiottona arjesta ja haluavat syventää ajatuksiaan Raamatusta.”

Maiju Vuorenoja muisteli aikojaan kurssisihteerinä.

Opisto on kirjapäivien äiti

Opisto on sadan vuoden aikana kokenut suuria muutoksia. Yksi niistä osui kesäkuun alkuun vuonna 1981, jolloin opisto palkkasi Maiju Vuorenojan historian ensimmäiseksi kurssisihteeriksi.

”Tehtävässä oli paljon apua siitä, että olin aiemmin Raumalla työskennellyt matkatoimistossa. Siitä oli apua erityisesti vaihto-oppilaskursseille”, huomauttaa Vuorenoja.

Kurssisihteerin erityistehtävänä oli myydä lyhytkursseja. Siihen liittyen löytyi yksi muistikuva taloudesta.

”Opistolle oltiin hankkimassa uutta traktoria. Rahaa ei tietenkään ollut paljon, joten talouspäällikkö sanoi, että hankinta riippuu siitä, paljonko Maiju myy.”

Opistolla on aina pidetty kurssien lisäksi erilaisia tapahtumia. Niistä yksi on jäänyt erityisesti Maiju Vuorenojan mieleen.

”Vuonna 1983 opistolla pidettiin matkailuseminaari, jossa pohdittiin Vammalan matkailua. Silloinen Tampereen museotoimenjohtaja Martti Helin lausui sanat Vanhan kirjallisuuden päivät. Myöhemmin monet poliitikot ovat ottaneet asiasta kunniaa. Isästä on siis hieman epävarmuutta, mutta äiti on Karkun evankelinen opisto”, naurahtaa Maiju Vuorenoja.

Lue koko juttu 7.11. Alueviestistä.

2 vastausta artikkeliin “Satavuotias Karkun evankelinen opisto tukeutuu useaan pilariin”

  1. Nimetön

    Vammalan kaupungin Matkailuseminaari Karkun evankelisella opistolla pidettiin 14.-15. huhtikuuta vuonna 1984 – ei siis vuonna 1983.

    Vastaa
  2. Nimetön

    Todettakoon nyt sekin, että KEO pitää sunnuntaisin oman jumalanpalveluksensaopistollaan. Joskun aikoinaan näillekin kelpasi Karkun seurakunnan kirkossaan tarjpama Sana mutta nyt enää ei. Ei puhdasoppisuutta, vaan lapsellista eriseuraisuutta ja seurakunnan työn aliarvioimista tämä kun sanankuuloon ei voi tulla kirkkoon syntisten sekaan ja väärää pappia kuulemaan. Mitä mahtaisi tästä sanoa jo edesmennyt Karkun Kanuuna K.E.Rinne – Legenda jo saarnatessaan kuten häntä arvioi muuankin seurakuntalainen.

    Vastaa

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>