Tuovi Kiikasta valmisti varitaikinaa – ”Sellaista karvasta kaljavelliä”

Tuovi Virtanen taitaa varitaikinan valmistuksen. Kuva: Marko Vesterbacka.

Ruis- ja mallasjauhoista imellettyä vetelää taikinaa, jota Antero Wareliuksen kertoman mukaan juotiin 1850-luvun Tyrväässä leivän särpimenä piimän puutteessa. Tällä juotavalle syötävälle, varitaikinalle, etsittiin taannoin lehdessä tekijää.

Tekijä löytyi ja pellonpiimää eli varitaikinaa valmisti Tuovi Virtanen, 83, Sastamalan Kiikasta. Apurinaan Tuovilla oli Anneli Mäki-Soini.

Puhelimessa Tuovi suhtautuu vaatimattomasti perinnejuoman valmistukseen. Tuovi luki Alueviestistä, että juomalle on tekijä hakusessa, mutta ei rohjennut itseään ilmineerata.

”Mäki-Soinin Anneli minut siihen yllytti, ja oikein mukava sitä oli tehdä, kun Tyrvään murteen sanakirjasta seurasin ohjeita”, Tuovi toteaa.

Helmis-Manta hörppäsi kivikoolistansa

Varitaikinaa Tuovi on tehnyt kerran aiemmin, sitä on tarjottu Yllätysten yössä Vähähaara-talolla. Samassa paikassa keitosta valmistettiin nytkin. Tuovin mukaan paikka sopi tarkoitukseen kuin nenä päähän, sillä hänen ensimmäiset muistonsa varitaikinasta kytkeytyvät sinne.

”Kotiseututalon lähellä asui lapsuudessani Helmis-Manta. Tämä Amanda valmisti muun muassa koreja ja myi hyötykasveja elääksensä. Henkensä pitimiksi varmaankin valmisti varitaikinaa, onhan se aika ruokaisaa.”

Tuovin mukaan Helmis-Manta liikuskeli mökinsä pihapiirissä askareissaan ja ryyppäsi varitaikinaa ”kivikoolista kulkeisansa”.

”Sillon 1940-luvulla en juomaa maistanut, joten en tiedä miltä se aito ja alkuperäinen maistuu. Yllätysten yössä maistoin, ja pahaa se oli, sellaista karvasta kaljavelliä. Mutta kyllä sitä suo ja juo, jotta hengissä pysyy”, Tuovi tuumii.

Herkkujuomaa?

Esiäitien ja -isien juomaa

Varitaikinaa Tuovi valmisti tekeillä olevaan, Warelian toimesta kesällä julkaistavaan ruokaperinnekirjaan, joka nivoo yhteen Sastamalan alueen eri ruokakulttuureja.

Miksi kirjaan haluttiin mukaan myös varitaikina? Kovin maittavaksi sitä ei Tuovin mukaan voi kehua.

Kustantaja Marko Vesterbacka vastaa pitävänsä sellaisista juomista ja ruuista, joissa on haastetta. Kun hän kymmenen vuotta sitten kirjoitti Tyrvään murteen sanakirjaan artikkelin sanasta vari, alkoi mielessä poltella ajatus varitaikinan maistamisesta.

”Ajattele nyt: esi-isät ja -äidit ihan muutama sukupolvi sitten söi eli joi tätä normaalina asiana ja sitten sen tekeminen loppui niin tyystin ja seinään, ettei juuri kukaan edes tiedä asiasta. Ja lisänyanssi on sekin, että Blyyn Tommi, eli Väkevä Tuomas, joka oli Gallenilla pehtoorina ja myöhemmällä iällä Tyrvään Prykissä töissä, oli varitaikinan suurkuluttaja”, Vesterbacka intoilee.

Miltä varitaikina maistuu? Ja kuka ihmeen Blyyn Tommi? Lue koko juttu 12.12. Alueviestistä.

Mikko Joona kuvasi varitaikinan valmistusta perinneruokakirjaan viime viikolla.