Mihin porkkanarahat käytettiin? – Sastamalan synnystä miljoonia erilaisiin hankkeisiin

Porkkanarahojen merkitys Vammalan ja sittemmin Sastamalan talouteen oli suuri. Rahoilla toteutettiin useita suuria ja pieniä hankkeita, jotka olisivat jääneet kokonaan tekemättä, tai ainakin ne olisivat pitkittyneet.

Sastamalan syntymisen alkujuuret juontavat aikaan, jolloin neuvoteltiin Suodenniemen liittymisestä Vammalaan. Liitos vuoden 2007 alussa toi niin sanottuja porkkanarahoja rapiat kolme miljoonaa euroa.

Suodenniemellä paranneltiin kunnallistekniikkaa vesihuoltohankkeella 200 000 eurolla. Tietotekniikkaa kehitettiin valokuidun muodossa myös lähes 200 000 eurolla. Kaavateiden asvaltointiin ja tievalaistuksiin meni 140 000 euroa. Kelarannan kehittämiseen ja matonpesupaikkaan sijoitettiin 14 000 euroa. Suodenniemitoimikunta sai jaettavaksi eri hankkeisiin ja avustuksiin runsaat 100 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Vammalan osalta suurin yksittäinen raha meni Ellivuoren alueen kehittämiseen kunnallistekniikan osalta.

Ei suuria kamppailuja

Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven toimesta. Porkkanarahaa tuli noin 8 miljoonaa euroa. Neuvottelujen aikana Vammalan kaupunginhallitusta johti keskustan Erkki Välimäki. Hänen muistinsa mukaan yhdistymisavustusten suuntaamisessa ei ollut suuria kamppailuja.

”Kyllä suurista linjauksista päästiin sopuun melko hyvin. Kunnallistekniikan, vesihuollon ja teiden parantaminen olivat isoja asioita. Joistakin yksityiskohdista tietenkin keskusteltiin, mutta aika hyvin meni”, toteaa Välimäki.

Maanhankintaan, tiehankkeisiin ja karttoihin käytettiin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Alikulut ja kevyenliikenteen väylät ottivat 1,7 miljoonaa.

Neuvottelujen aikana Äetsän kunnanhallituksen puheenjohtajana oli keskustan Pauli Pietilä. Hän huomauttaa, että kokonaisuudessaan neuvottelut olivat suhteellisen hyvähenkisiä. Yksi kova paikka oli Äetsän osalta.

”Se liittyi kevyenliikenteen väylään Kiikkaan saakka. Näin Vammala olisi yhdistetty aina Pehulaan asti. Se ei Vammalalle käynyt, vaan se sijoitti rahat Vinkin alikulkuun, jota ainakaan aluksi kukaan ei käyttänyt. Kiistely oli evätä koko liitoksen. Me tehtiin sitten kevyenliikenteen väylä Kiikasta valtatielle 12.”

Mouhijärvellä kunnanhallitusta johti keskustan Sirpa Lindroos. Hänen mielestään suuria murheita ei ollut.

”Jo silloin pidettiin yllä tonttien saantia Mouhijärvelle, myös Häijään ja Uotsolan yhdistävä rinnakkaisväylä oli esillä. Se vain harmittaa, että molemmat asiat ovat venyneet näin pitkälle. Jos asiat olisi toteutettu nopeammin, voisi muuttovoitto olla täällä suurempikin.”

Viimeiset myötäjäiset Kiikoisiin

Nykymittoihinsa Sastamala kasvoi vuoden 2013 alussa, kun Kiikoinen liittyi kaupunkiin. Porkkanarahoja tuli myötäjäisinä 3,2 miljoonaa euroa.

Saatu raha käytettiin jokseenkin kokonaan Kiikoisten alueen kehittämiseen. Kirjasto- ja kouluhankkeelle korvamerkittiin 600 000 euroa ja uudelle rantasaunalle 400 000 euroa. Kevytväylä Lasistudiolta ABC:lle otti 245 000 euroa. Kiikoisten alueen tievalaistuksien laajentamiseen käytettiin 33 000 euroa. Suurin hanke oli siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon upottaminen maahan Kiikoisista Kiikkaan. Siihen käytettiin 1,6 miljoonaa euroa.

Neuvottelujen aikana Kiikoisten kunnanhallitus oli kokoomuksen Marko Suoniemen käsissä. Hän toteaa, että isot asiat menivät jouhevasti pakettiin.

”Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto eivät tuottaneet ongelmia. Oikeastaan ainoat hankaluudet koskivat uuden rantasaunan paikkaa. Se on nyt vanhan paikalla ja hyvä niin. Hieman keskusteltiin myös tievalaistuksista ja kevyenliikenteen väylistä.”

41 vastausta artikkeliin “Mihin porkkanarahat käytettiin? – Sastamalan synnystä miljoonia erilaisiin hankkeisiin”

  1. Vai tarpeeton alikulku Vinkkiin

    Samaisena vuonna Varilan koulun oppilas oli jäänyt valtatie 12 koulumatkalla rekan alle . Alikulku mahdollisti koululaisten turvallisen lyhyemmän koulumatkan. Aikaisemmin Vinkin lapset kiersivät Superin risteyksen kautta. Eikö tämä ollut tarpeellinen kaikille valtuutetuille??

    Vastaa
  2. Nimetön

    Joko pian sitä ylisuurta virkamiesten elättilaumaa aletaan saneeraamaan?
    Eikös se 5vuotta ollut suoja-aika liitoksesta?
    Puolet pois niin vuosi alkaa hyvin!

    Vastaa
    • Kiitos !

      Meinasin just kysyä aivan samaa!

      Virkaeläkeläisten nimet, tai edes lukuja, kiitos!

      Hyvin on elätit piilotettu kgin virkamies hallintohimmeleissä.

      Vastaa
      • Nimetön

        tahtoisin tietää erikoisesti Äetsän porkkanaeläkkeet,hvyin meni,eiks vaan,

      • Päättäjä

        Huonosti olette seuranneet päätöksentekoa. Pääosin eläköitymisen ja muihin hommiin siirtymisten kautta ylisuuri virkakoneisto on purettu jo vuosia sitten. Kaupungilla on muutaman johtavan luottamusmiehen muodostama henkilöstöjaosto, jonka hommana tämän ylisuuren virkamieskoneiston purku oli. Henkilöstöjaosto piti huolen, ettei poistuvien virkamiesten tilalle palkattu uusia.

    • Nimetön

      Tiedätkö, kuinka monta virkamiestä Sastamalassa on, ja moniko liitoskuntien virkamiehistä on jo eläkkeellä? Joo, onhan se hyvin toimiva hallinto kiusallinen tyrvääläisen valittajan kannalta. Puolet pois terveyden- lasten- ja vanhustenhoidon viranhaltijoista, hehän ovat suurimmat ryhmät, niin päästään valittamaan, kun mikään ei edisty ja asiat jäävät hoitamatta.

      Vastaa
      • Nimetön

        Ihan sivullisena heräsi tosiaan kysymys, montako virkamiestä Sastamalassa nykyään on? Miksei myös eri sektoreiden määrät olisi hyvä tietää.

      • kuntajohtajat virkaeläkeläiset

        Eikös niistä liitoskuntien virkamiehistä leivottu porkkanarahoilla erisorttisia johtajia, itse muistan kyllä elämänlaadun johtajan jne Toivottavasti ovat jo eläkkellä

  3. Nimetön

    Myöhäistä rypistää kun löysät on jo housuissa. Olisitte liittyneet Huittisiin, varsinkin äetsäläiset, niin kaikki olisi paremmin.

    Vastaa
  4. Nimetön

    Paljonko hallinto- ja henkilöstö kulut ovat pienentyneet liitoksien jälkeen.

    Vastaa
  5. Nimetön

    Kaupungin eri vuosien tilinpäätöksistä löytyy kaikki, myös. henkilöstömäärän muutos edellisestä vuodesta ja vähennystavoite. En piruuttanikaan kerro lukuja, hakekaa avuttomat itse kaupungin sivuilta. Tai älkää sittenkään hakeko, on paljon mukavampi valittaa ilman oikeaa tietoa.

    Vastaa
    • Nimetön

      Henkilöstön määrä on vähentynyt hoivapalveluiden ja päivähoidon yksityistämisen myötä.
      Onko hallintokulut laskeneet ulkoistamisen seurauksena,
      vai työllistääkö hallinto nyt toinen toistaan ja kulut ovat kasvaneet ?

      Vastaa
  6. Nimetön

    Tämän vuosikymmenen alkupuolella itsenäisen kunna kriteereihin kuului yli 25000 asukkaan määrä. Milloin Sastamalan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin täyttääkseen tämän ehdon?

    Vastaa
  7. Nimetön

    Porkanarahat tulivat valtiolta , Sastamalan rahoja näihin investointeihin ei käytetty euroakaan .

    Vastaa
    • Nimetön

      Kyllä muuten käytettiin, siirtoviemäriin Kiikoisten porkkanaraha riitti vain osaan kustannuksista. Samoin kävi monissa muissa hankkeissa.

      Vastaa
      • Nimetön

        Sastamalalle oli suuri kunnia saada Kiikoisten kakkat hoidettavakseen – hintaan katsomatta.

    • Ja Vammala oli se kunta jolla talous oli kunnossa.

      Kaikilla muilla maksuvalmius muutama päivä.

      Vastaa
      • Totuus

        Kiikoista lukuunottamatta väitteesi varmaan pitääkin paikkansa. Liittyessään se oli käytännössä velaton,eikä ole Sastamalan vieläkään omiaan tarvinnut Kiikoisiin laittaa,toisin kuin muualle.

      • Nimetön

        23:10, Kiikoisilla oli vähän pankkivelkaa, vain pari tonnia per asukas, mutta korjausvelkaa sitäkin enemmän. Jätevedenpuhdistamo veteli viimeisiään odottaen saneerausta tai siirtoviemäriä, käyttövesiverkoston toimintavarmuus oli huonolla tolalla ja tarvitsi isoja korjauksia, kunnan rantasauna oli purkukunnossa, kuntorata oli pakkosiirron edessä, kirjasto toimi puutteellisissa tiloissa, kevyen liikenteen väylät olivat
        puutteelliset. Nämä isot kohteet on Sastamalan aikana laitettu kuntoon
        ja paljon pienempääkin on saatu korjattua. Porkkanarahat olivat
        merkittävä apu investointien toteuttamisessa, mutta kaupunki laittoi lisäksi omia budjettivarojaan ja virkamiestensä työtä. Jos nämä edellä mainitut ja mainitsemattomat rakennus- ja remonttikohteet olisi toteutettu itsenäisen Kiikoisten kunnan aikana, korjausvelka olisi muuttunut rahavelaksi, ja sitä olisi ollut paljon.

      • Nimetön

        Kiikoisten talous oli erittäin hyvässä kunnossa ennen kuntaliitosta. Velkaa asukasta 400 euroa,
        pankkitalletukset ylittivät velan määrän. Taseessa 1.5 miljoonaa ylijäämä ja palvelut kohdallaan. Korjausvelkaa ei käytännössä ollut lainkaan.
        Totuutta on vaikea hyväksyä.

      • Nimetön

        13:33 huomaan, että totuutta on todellakin vaikea hyväksyä. Toistan vielä: Jätevedenpuhdistamo, vesiverkosto , rantasauna = korjausvelka. Tämä kaikki olisi kaatunut liitosvuoden jälkeen kunnan taloutta kaatamaan. Palvelut heikkenevät nyt, kun keskustan lempilapsi maakuntauudistus toteutuu lehmänkaupalla ja vie terveysaseman Kiikoisista.

      • Nimetön

        Palvelut Kiikoisissa eivät enään paljoa voi heikentyä Soten myötä.
        Porkkanarahoista säästyi koulu- ja kirjastoinvestoinnista yli miljoona euroa.
        Rantasaunan uusiminen ei todellakaan ollut vuodesta eikä kahdesta kiinni ja vesijohtohan kattoi lähes koko kunnan alueen.
        Toisaalta, kannitto kunnantalon miljoonaremonttia tehdä, kun kunnantalon avajaisissa päätettiin tehdä kuntaliitos?

      • Nimetön

        18:54, mielestäsi terveysaseman lopettaminen Kiikoisissa ei paljoakaan heikennä palveluita? Se on tärkein lähipalvelu ikääntyneen väestön kylässä. Keskustan vallanhaluinen maakuntakiima vie ensiarvoisen tärkeitä palveluita myös aluesairaalasta ja yksityistettyinä palvelut karkaavat köyhien ulottumattomiin. Mutta tärkeintähän on, että Keskusta saa palkintovirkapaikkoja maakuntaan.
        Keskusta oli enemmistönä Kiikoistoimikunnassa, joka päätti porkkanarahojen käytöstä. Miksi se käytti rahaa uuteen rantasaunaan, jos vanha ei ollut purkukunnossa? Miksi porkkanarahoja olisi jäänyt käyttämättä, eikö kepukohteita löytynyt riittävästi? Ei, kyllä rahat käytettiin korjausvelkojen kattamiseen: Loppuunajettu jätevedenpuhdistamo korvattiin siirtoviemärillä, rakennettiin vesijohto, joka tuo kunnollisen juomaveden myös vt 11:n eteläpuolelle entisen Sarvanniemen ikääntyneen vedenottamon tuottaman ruoste-ja kemikaaliliuoksen tilalle. Rakennettiin ajanmukainen kirjasto ajanmukaisine palveluineen, joka korvaa entisen kirjavaraston.
        Kannattiko vanha kunnantalo remontoida? Vastaukseksi riittää Äetsän kunnantalon kohtalo: kosteusvaurioita, ei kannata remontoida, myytiin pois. Nyt Kiikoistalo on hyvässä kunnossa ja siellä on kaupungin toiminnan lisäksi vuokralaisia. Olisi enemmänkin toimintaa, ellei keskustalaisten pikkusieluisuus estäisi sitä käyttämästä.

  8. Tarmo Seppä

    Kiitos Veli-Matti Saksille tekemästäsi selvitystyöstä. Palaan hiukan sinne tapahtumaketjun juurille, Suodenniemen ja Vammalan liitosprosessiin. Se käynnistyi Suodenniemeläisten toimesta, kun täällä koettiin kunnan tulevaisuudennäkymä erittäin synkkänä. Työpaikkoja ja isompia yrityksiä ei juuri ollut, olimme maatalousvaltainen pieni kunta ja tuon peruselinkeinon näkymät synkkenivät vuosi vuodelta. EU-päätöksen myötä myös viljelijöiden eläköityminen ja tilojen lopettamisvauhti kiihtyi noihin aikoihin. Olimme tukalassa tilanteessa-tai ainakin ajautumassa siihen. Silloin käynnistyi myös valtion taholta ns.”paras hanke” jonka myötä tavoittena oli yhdistää pieniä kuntia isompiin ja saada ns.synergiaetuja palveluketjuihin. Tällaisten uhkien alla päädyimme siihen, että kuntaliitosneuvottelut aloitetaan, mikäli Vammala on siihen halukas. Yksi osatekijä oli myös isohkot porkkanarahat. Niitä oli vuonna 2007 jaossa ennätysmäisesti. Liitoksen myötä niitä tuli yli kolme miljoonaa euroa, ja lisäksi jaettiin reippaasti rahaa myös ns investointiavustuksina. Rahat saatiin, ja niitä ehdittiin käyttää n. 2/3, kunnes tuli yllättäen iso Sastamala kuvioihin. Sen perustaminen vei Suodenniemen ja Vammalan rahoista siis n. 2 miljoonaa euroa. Ne jäivät siis yksinkertaisesti käyttämättä-tai niitä ei saanut käyttää. Siksi sanon, että äkkiä ajatellen Sastamala tuli kuvaan liian nopeasti, ainakin rahojen kannalta. Toisaalta, saattaa olla niinkin, että jos päätös olisi siirtynyt, koko Sastamalaa ei olisi perustettu lainkaan. Mene ja tiedä. Asiat menivät kuten menivät. Niihin ei enää voi baikuttaa. Luultavasti oikein meneteltiin, mutta näin Suodenniemeläisenä hiukan jäi hiekkaa rattaisiin…
    Itse ennustin uudenvuoden liitosjuhlassa vuonna 2006/2007 pitämässäni puheessa , että Suodenniemen ja Vammalan liitospäätös on enne uudesta kaupungista, Sastamalasta. Mutta se, että kaikki tapahtui niin nopeasti, yllätti minutkin täydellisesti !

    Vastaa
  9. Päättäjälle kiitos

    ””””Päättäjä 8.1.2019 09:26
    Huonosti olette seuranneet päätöksentekoa. Kaupungilla on muutaman johtavan luottamusmiehen muodostama henkilöstöjaosto, jonka hommana tämän ylisuuren virkamieskoneiston purku oli. ****

    Kiitos Päättäjä, nimetön vastauksesi antaa täydellisen kuvan Sastamalan avoimesta päätöksenteosta.

    Vai onko Sinulla nimikin?

    Vastaa
  10. Nimetön

    Nämä historiajutut kertovat kyllä minkälaisessa takapajulassa eletään sastamalassa. Luen aika paljon eri paikallislehtiä Tampereen alueella ja Sastamala vie voiton ylivoimaisesti peruutuspeiliin katselussa. Erityisesti nämä seniorivaltuutetut mielellään käyttävät aikaa ja palstatilaa mitä on tullut tehtyä, vanha sanonta :”tulis vanhaks että sais ruveta itteensä kehuun” pitää paikkansa ainakin Sastamalassa.

    Vastaa
  11. Nimetön

    Kaikki tutkimukset päätyvät kuntaliitoksista samaan tulokseen.
    Säästöä ei ole syntynyt, elinkeinoelämä ei ole kehittynyt, mutta palvelut ovat kadonneet liitetyiltä alueilta.
    Keuhkoa siitä 12:16.

    Vastaa
    • Nimetön

      Kuntaliitoksille ei tietenkään ole ollut vaihtoehtoa, nehän olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin mitä silloin tehtiin. Sastamala on nykyiselläänkin liian pieni kunta tuottamaan palveluita joten yhdistymisiä on varmaan soten jälkeen edessä.
      Kiikoset, Mouhijärvet, suodenniemet laviat voi kyllä unohtaa kun palveluverkkoja rakennellaan, hyvä jos Vammalaan jotain saadaan, siinä kaikki. Ja tietenkin uimahalli, ykkösasia!

      Vastaa
      • Nimetön

        Kuntaliitoksille on aina ollut vaihtoehto ja on edelleen.
        Omat vahvuutensa tuntien yhteistyö naapurikuntien kesken takaa palvelut parhaiten.
        Soten jälkeen yhdistymisiä ei tule tapahtumaan, sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä maakunnan hoidettavaksi . Kunta saa keskittyä mm. elinkeinoelämän ja asukasluvun kehittämiseen.

  12. Nimetön

    Ei pieni, velkainen heikon elinkeinorakenteen omaava kunta selviydy peruspalveluiden tuottamisista edes yhteistyöllä. Sote siirtää jatkossa palveluiden tuottamisen maakuntaan ja vie samalla rahat. Tampereen seudun kehyskunnat pärjäävät oli järjestelmä mikä tahansa mutta nämä maaseutukunnat kuten Sastamala, Huittinen jne. ovat kyllä ihmeissään jatkossa. Väestö ikääntyy, muuttotappio kasvaa eikä uusia yrityksiä synny tuottamaan verotuloja joten kierre on valmis.

    Vastaa
    • Nimetön

      Sastamala on esimerkki epäonnistuneesta kuntaliitoksesta.
      Väki vähenee, velka lisääntyy.

      Vastaa
      • Nimetön

        Epäonnistunut on, juu, useamman kepupoliitikon kannalta, kun valtuustopaikka meni. Valta oli makeaa ja nyt harmittaa.

      • Nimetön

        Eikös Sastamalan Kokoomus menettänyt puolet valtuustopaikoistaan viime vaaleissa?
        Keskusta puolestaan paransi kannatustaan ja tuli suurimmaksi valtuustoryhmäksi.

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>