Keikyän riippusilta: Rahoitus tiukassa, Destialle uusi esitys saneerauksesta

Keikyän riippusilta ja Äetsän vanha voimalaitos ovat arkkitehtuurisestikin kauniita maamerkkejä. Kuva: Kata Sivunen.

Suomen pisintä puista riippusiltaa suunniteltiin korjattavaksi vuonna 2017, mutta asia ei edennyt, koska kaupungin saamista kolmesta urakkatarjouksesta halvinkin, yli miljoonan euron tarjous, ylitti hankkeeseen talousarviossa varatun määrärahan ja Destian laatiman kustannusarvion merkittävästi.

Viime vuoden syyskuussa silta-asiat otettiin Sastamalan kaupungin puolesta uudestaan käsittelyyn ja sillan tulevaisuutta selvittämään palkattiin projektipäälliköksi Vilja Pylsy.

Pylsy kertoo, että Keikyän riippusillan piirustuksia on käyty asiantuntijoiden kanssa läpi ja mietitty miten hintaa saataisiin alaspäin.

Sillan suunnitelmat tehneelle Destialle onkin nyt lähetetty uusia ideoita saneerauksesta ja sen vaiheistamisesta, joita Destiassa tarkastellaan alkuvuodesta ja suunnitelmat päivitetään mikäli ideat nähdään toteuttamiskelpoisiksi.

”Uudet ideat suunnitelmiin ovat tervetulleita. Infrapuolella on tällä hetkellä paljon työtä, joten kaupungin ehdottama urakan palastelu teräs- ja puuosiin kuulostaa järkevältä tuoden siltatarjouksiin lisää kilpailua”, Destian siltasuunnittelun ryhmäpäällikkö Juha Jalonen kertoo.

Jalonen uskoo, että jo pelkästään urakan jakaminen osiin laskee sillan hintaa mahdollistaen samalla paikallisten ja pienempienkin yritysten saamisen mukaan tarjouskilpaan.

Destian yleistarkastusraportissa esitetyt kiireisimmät korjaustoimenpiteet on tehty.

Rahoitusta ei vielä ole löytynyt

Vilja Pylsy on selvittänyt Keikyän riippusiltaan eri rahoitusvaihtoehtoja.

Suurin este rahoituksenhaussa on riippusilta kaupungin omistamana ja huoltamana infrana sekä se, että päätöstä sillan korjaamisesta ei ole kaupungin budjetissa. Näin ollen rahoitusta on haettu ja haetaan ehdollisena. Hieno asia on, että kaupungin budjettiin on kirjattu positiivinen tahtotila sillan suhteen. Kun verovaroja keräävä kaupunki on hakijana, viesti rahoittajien suunnalta on aika lailla se, että kaupungin tulisi hoitaa silta kuntoon ja toimia siten itse mahdollistajana.

Eri rahoittajien kanssa on neuvoteltu ja esimerkiksi EU-rahoitus on käyty läpi.  Maaseuturahastosta niin sanotut korvausinvestoinnit ovat tuen ulkopuolella eikä kuntien perusinfran toimintoja ole mahdollista rahoittaa. Myöskään ELY-keskusten jakamia rakennusperinnön hoitoavustuksia ei voida myöntää kunnille. Pirkanmaan Liitto on taas rajannut Euroopan aluekehitysrahaston, EAKR-rahoituksen, tekoälyhankkeisiin.

Valtion rahoitusta on haettu Liikennevirastolta kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelmasta.

”Liikennevirastosta ei tullut rahaa. Silta nähtiin kovin kalliina ja yksi haaste oli se, ettei meillä ole vielä kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelmaa.”

Museoviraston rahoituksen suhteen sillan suojelu kaavassa ei riitä, vaan sen tulisi olla lailla suojeltu kaupungin ollessa hakijana.

”Säätiörahoitusten suhteen kaupunki hakijana on myös haaste”, Pylsy kertoo.

Rahankeräyslain mukaan kuntien ei ole mahdollista saada rahankeräyslupaa.

”Toivottavasti päättäjät tekevät päätöksen sillan korjauksesta, jolloin se avaisi uuden mahdollisuuden hakea rahoitusta, eli joukkorahoituksen, jota ei tällä hetkellä voi ilman päätöstä toteuttaa.”

Tällä hetkellä Vilja Pylsy työskentelee kaupungin teknisen toimen nettisivujen sisällön parissa, sillä uudet nettisivut avataan pian.

”Neuvottelen riippusillasta vielä parin rahoittajatahon kanssa, mutta pääosin nyt odotetaan Destian vastauksia teknisiin suunnitelmiin liittyen sekä Joutsenten Reitin päätöstä mahdollisesti hankkeesta, jonka jälkeen mietitään jatkosuunnitelmia.”

Osa suurempaa kokonaisuutta

Vilja Pylsyn mielestä Keikyän riippusillan mahdollisuus on sen monipuolisuudessa.

”Silta ei ole vain kevyen liikenteen väylä. Se on pituudeltaan, rakenteeltaan, arkkitehtuuriltaan, kauneusarvoltaan sekä merkitykseltään yhteisölle erityinen. Se tuo myös hyvinvointia innostamalla paikallisia liikkumaan. Sillan arvo on lisäksi virkistystoiminnassa, turismissa ja nähtävyytenä.”

Kokemäenjoen ylittävä riippusilta innosti Pylsyn suunnittelemaan yhdessä kaupungin eri yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa vesistöhankkeen, johon tekninen toimi hakee rahoitusta Joutsenten reitin helmikuun kokouksessa. Hankkeessa on tarkoitus tehdä Sastamalan Kokemäenjoki-Kulovesi -akselilla melonta- ja veneilyreittejä. Keikyän alue toimii hankkeessa kyläkehittämisen pilottina.

”Jos hanke toteutuu, ei sillä riippusiltaa korjata, mutta se antaa sillalle laajemmat mahdollisuudet tulevaisuudessa. Sastamalassa on paljon nähtävää ja koettavaa. Vesistöreittien ja siihen linkitettyjen kohteiden kautta saadaan myös viipymää, joka tarkoittaa rahaa paikkakunnalle”, Pylsy jatkaa.

Pylsy sanoo, että asioita on saatu eteenpäin monelta eri kantilta ja hienoa yhteistyötä on syntynyt.

”Paljon tämä on ollut myös tiedon keräämistä ja vaikuttamistyötä. Monille on tullut yllätyksenä riippusillan monipuolisuus ja arvo sekä koko Keikyän kylän merkittävyys ja ainutlaatuisuus maakunnallisella ja jopa valtakunnallisellakin tasolla.”

Kaupunki ja paikalliset ovat tehneet hyvää yhteistyötä.

”Erityisen tyytyväinen olen keikyäläisten ja Keikyän perikunta ry:n intoon olla mukana hankkeessa ja siihen, että silta on saanut median kautta valtakunnallista, maakunnallista ja paikallistakin näkyvyyttä.”

Pylsy nostaa asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden erittäin tärkeäksi asiaksi elinvoiman kannalta.

”Sydämellä ja intohimolla tehtävien asioiden arvo on mittaamaton. Usko riippusillan suhteen on vain kasvanut.”

Poimintoja

    • joen toiselta puolen.

      koskas itse kävelit siltojen lenkin läpi? vai asutko ”vammalan”puolella kun et ilmeisesti käytä siltaa päivittäin. me kuljemme päivittän pehulaan joko riippusillan tai laitoksen kautta. lyhentää todella paljon koululaisten ja vanhempien koulu ja kauppa matkoja. paas kokeillen ja katsoen. uimaan pääsee myös huittisissa jos kova tarve uudelle hallille. ja eiköhän joki ole jo juhannukseen mennessä jäistä vapaa,joten sinne vain uimaan. t. joen toiselta puolen.

    • Nimetön

      Eipä oo ei. Keikyä ja silta alin omaan otsikoissa, eikö vois ajatellla jo mjitakin entisiä kuntakeskuksia?
      tulee jo korvista ulos tää hehkutus..

      • Avantouimari

        Olisiko mahdollista saada lisää myönteisiä uimahalliaiheisia juttuja paikkakunnan lehtiin?

    • Leena

      Missään nimessä EI SAA purkaa!! Kerätään vaikka kolehti, jos Sastamala ei huolehdi syrjässä olevista nähtävyyksistä.

  • Nimetön

    Voisiko joku kertoa kuinka pitkä matka on riippusillan ja voimalaitoksen väli? Voimalaitoksen kautta pääsee ilmeisesti myös tuon joen ylittämään? Mietin vaan miten tarpeellinen tuo riippusilta on -jos voimalaitoksen kauttakin pystyy kulkemaan.

    • Nimetön

      Mites tuo halli sinne tyrvään keskustaan? onko tarpeellinen vai miten. Varmaan on paljon tarpeellisiampiankin asioita! Kaikki kai joskus vanhennutaan ja ollaan eläkkeel mut ei viittis rutista joka asiasta!

  • Pylsy päivän pelastaa

    Voi ihanaa
    Päiväni pelastettu
    Riippusilta pelastettu
    Sastamala pelastettu

    Kiitos Pylsyt monen polven

  • Nimetön

    Mikä oli Destian kustannusarvio, kai ne korjaa sen sitten siihen hintaan.

  • Nimetön

    Antaa sillan rapistui paikoilleen jossei Keikyäläiset sitä itse ja omin varoin korjaa.
    Vieressä on kilometrin päässä voimalaitos josta pääsee paremmin yli eikä matkaakaan tule enempää.
    Aivan järjetöntä vouhotusta tälläinen, ei missään muuallakaan ole tällaista.
    Kaupungin rahoja sinne ei saa missään nimessä pistää on niitä homekoulujakin jotka tärkeämpiä kuin joku ruostunut silta.

  • veronmaksaja

    Jos kerta rahotusta on palkattu selvittään eikä rahootusta mistään tule nin eikö homma ole sillon selvä? Työ on tehty. Toivotavasti raportti selvitystyöstä tulee kaupungin uusille nettisivuille…..? Ei jää kellekkään epäselväksi että kaikki voitava on tehty.

    Ja, on muute silmän lumetta pygätä uutta hanketta ja uskotella että siltaan rahat tonnempana löytyy.

  • Nimetön

    En ole äetsäläinen vaan Tyrvään puolelta ja olen ehdottomasti sitä mieltä että korjattava ja säilytettävä. Eihän purkaminen voi olla edes vaihtoehto. Riippusilta on kultturihistoriallisesti, maisemallisesti ja paikallisesti arvokas. Se voisi olla nähtävyyskin jos olisi paremmin mainostettu ja opastettu. Paikkahan on aivan upea. Onko todella niin että silta ei ole mitenkään suojeltu!?

  • Nimetön

    Ihme kun aikoinaan silta on pykätty toisen sillan viereen, ihmettelen mikä ratkaisu on ollut rakentaa silta kun voimalaitokselta on päässyt yli.
    Jos silta on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas kyllä se siellä säilyy ja näkyy ei sitä käyttää tarvi ja korjata ja purkaminenkin on kallista.
    Syy että se olisi ihmisille liikunnallisesti tärkeä , menkää ihmiset muualle lenkkeilemään ei siihen silta tarvita ja niinkuin sanoin on siinä toinen vieressä.

    • Nimetön

      Ihme ku tyrväälle pitäs uimahalli väkisin saada ku onhan siinä kaalisaari ihan vieressä mis pääsee uimaan jos tahtoo!!! 09.38 käy ihmeessä kattomassa Keikyäsä 2 vierekkäistä SILTAA josta toinen sattuu oleen voimalaitos jos tiet mikä se on!

      • Kiikkalainen

        Kyllä siitä voimalaitokselta hyvin yli pääsee kävellen ja pyörällä ja on lähenpänä Myllytupaa johon ne Keikyäläiset tuppaa kaljalle.
        Ajattelee sillan ylittäjiä, eihän sieltä Antinahteen suunnasta ketään tule kun siellä ei asukaan kukaan. Ne sillan ylittäjät tulevat ja menevät Keikyän suuntaan joten voimalaitos on se kulku vaihtoehto joka on lähenpänäkin.

  • Nimetön

    Harmi kun ei otettu yhteyttä presidentti Niinistöön ennen Kiinaan suuntautuvaa matkaa. Niinistö olisi tuonut tullessaan työluvalla viisikymmentä kiinalaista korjaan sillan. Hinta olisi jäänyt johonkin 300 000 euroon mukana materiaalikulut.

    • Nimetön

      13:39 Tosa olis kyllä asiaa. Olis pressakin jelppimäsä. Kiinalaiset kyllä taitaa sillan tevon.

Kommentointi ei ole käytössä.