Saksitut: Takaako keskuksien nimeäminen niiden vankan kehittämisen?

Pääkeskus, aluekeskus, paikalliskeskus. Siinäpä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ydin. Uupuvat vain erilaiset sähkökeskukset. Mutta takaako keskuksien nimeäminen niiden vankan kehittämisen, vaikka suunnitelma esimerkiksi on pohjana kaavoitukselle. Suunnitelman yksi tehtävä on myös luodata Sastamalan asukasluku kasvu-uralle vuoteen 2030 mennessä.

Kaupunginvaltuustossa puhuttiin paljon, myös tunteella, suunnitelmasta ja etenkin paikalliskeskusten roolista. Stormi nousi arvoonsa, kun se palautettiin paikalliskeskukseksi. Suunnitelma on kuitenkin vain suunnitelma. Se ei velvoita mihinkään. Se kuulsi läpi valtuustokeskustelusta, jonka lopputulema ei vielä maksa mitään.

Hieman kummastelua herättää Stormin osalta se, että vihreitten Eveliina Asikainen esitti päätökseen toimenpidealoitetta kehittämissuunnitelman tekemiseksi Stormiin. Valtuustossa puhetta johtanut kokoomuksen Jari Andersson tyrmäsi aloitteen, koska se olisi kait laajentanut käsittelyssä olevaa asiakohtaa. Tuskinpa Anderssonilla on sen kummempaa Stormia vastaan, mutta kehittämissuunnitelman toteuttaminen maksaa, puheet eivät.

Keskuksien nimeäminen ei takaa kehitystä. Sastamalaan muuttavat päättävät ihan itse, missä haluavat asua. Sen verran paikalliskeskuksiakin voisi hyviä, että raitit pantaisiin kuntoon, siis tiet, vaikka osa niistä onkin niin sanottuja valtion teitä. Jos Stormin kylänraitti kaipaa ehostusta miljöönsä suhteen, niin eipä tuo kylää halkova tiekään ole kuin reikiä täynnä.

Eipä käy kateeksi luottamushenkilöitä, jotka luotsaavat kaupunkia kasvuun. Tekemistä on enemmän kuin paljon, ja kaikkeen voimat eivät riitä. Tuo kolmeportaisen keskusverkon nimeäminen tuntuu siltä byrokratialta. Jokainen kylä, vaikka ei olekaan portaissa, on asukkaidensa keskus.

Niin. Ja mitä tuokaan sivistystoimen palveluverkkoselvitys 2030?

Jätä kommentti