Toinen näkökulma: ”Sastamalassa asuminen ei ole kallista”

Kari Kaaja korostaa, että asumiskuluihin vaikuttavat muutkin tekijät kuin veden ja sähkön hinta.

Viime viikolla medianäkyvyyttä sai Suomen Kiinteistöliiton julkaisema Indeksitalo 2019 -selvitys, joka kertoi asumiskustannusten lähteneen jälleen nousuun. Selvitys piti sisällään vertailun, jonka mukaan Sastamalassa asuminen on Pirkanmaan kalleinta.

Sastamalalainen isännöitsijä Kari Kaaja ei tätä väitettä niele.

”Kiinteistöliiton selvitys on tilastonikkarointia, näkemys asumisen kalleudesta ei pohjaa todellisiin käyttökustannuksiin”, hän sanoo.

Selvityksessä verrattiin 1990-luvulla rakennetun, 40 huoneistoa käsittävän kerrostalon 60 neliömetrin kokoisen kaksion asumiskuluja kaukolämmön, veden, sähkön, jätehuollon ja kiinteistöveron osalta ja päädyttiin siihen, että Sastamalassa asumiskulut olivat 174 euroa kuukaudessa ja täten Pirkanmaan kalleimmat.

”Sastamalassa ei edes ole sellaisia kerrostaloja, joita selvityksessä oli käytetty verrokkikohteena. Se oli ensimmäinen asia, joka mielestäni oli pielessä”, Kaaja toteaa harmistuneena.

Kaaja on käynyt läpi kymmenien isännöimiensä taloyhtiöiden tietoja. Hän ei päässyt lämmityksen, veden, sähkön, jätehuollon ja kiinteistöveron kuluja summatessaan lähellekään sitä lukua, joka Kiinteistöliiton selvityksessä esitettiin.

Kaaja esittelee laskelmiaan muutaman Sastamalan keskustassa sijaitsevan kerrostalon osalta. On vuonna 1975 rakennettu talo, jossa noin 60-neliöisen kaksion asumiskustannukset ovat 110,25 euroa.

”Se on kaukana siitä Kiinteistöliiton esittämästä 174 eurosta”, Kaaja huomauttaa.

Kiinteistöliiton tilastoissa veden hinnaksi Sastamalassa on kirjattu 0,8 euroa kuukaudessa asumisneliötä kohden. Kaajan esimerkkikohteessa vastaava luku on 0,32 euroa neliöltä.

Toinen Kaajan esimerkki on vuonna 2006 rakennettu kerrostalo, jonka kaksion asumiskuluiksi hän summaa 116,18 euroa kuukaudessa.

Kaaja toteaa, että taloyhtiö voi saada säästöä kilpailuttamalla sähkösopimuksen, ja todellisiin jätemaksuihin vaikuttaa olennaisesti se, miten paljon jätettä taloyhtiössä syntyy.

“Tämä on pelkkää matematiikkaa”

Kiinteistöliiton Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Koutonen on Kaajan kanssa samaa mieltä siitä, että kiinteistökohtaisesti asumiskustannuksissa on suuria eroja niin kuntien sisällä kuin kuntien välilläkin.

Selvityksen verrokkitalo on fiktiivinen, ja vertailussa se on sijoitettu eri kuntiin mahdollisimman samankaltaiselle paikalle kaupungin keskustaan. Indeksitalon asumiskulut pohjaavat tariffihintoihin.

”Jos tällainen kuvitteellinen talo olisi oikeasti olemassa, asumiskulut olisivat sellaiset kuin esitimme. Tämä on pelkkää matematiikkaa. Isossa kuvassa asia ei muutu, mutta tottakai asumiskuluihin vaikuttavat muutkin tekijät”, Koutonen sanoo.

Kiinteistöliiton vertailussa oli Pirkanmaan 22 kunnasta mukana kahdeksan, eli täysin kattavana sitä ei voi pitää.

”Näkemykseni mukaan asumiskustannuksissa ei lopulta ole Pirkanmaan kuntien välillä suuria eroja”, Koutonen toteaa.

Koko jutun voit lukea 18.9. Alueviestistä.

Jätä kommentti