Ilmari Nurmisen terveiset eduskunnasta: Yhteistyön ja toivon vuosikymmen

Ilmari Nurminen. Kuva: Konsta Leppänen.

Joulunpyhistä loppiaiseen sain aikaa ottaa happea ja rauhoittua politiikan kiireisistä tapahtumista Sastamalassa. Tapahtumia riittikin loppuvuonna kerrakseen aina hallituskriisistä lopulta pääministerin vaihtumiseen saakka. Tauko teki hyvää: se mahdollisti hengähdyksen ja rauhoittumisen, joka kaikessa tohinassa liian usein meiltä unohtuu. Uudenvuoden toiveena minulla on, että yhteistyö ja yhdessä tekemisen henki vahvistuisi työmaalla, sillä sellaista politiikka on parhaimmillaan.

Kalenterissa on kääntynyt uusi vuosikymmen. Se tietää samalla jotain uutta. Tämä on Marinin hallituksen budjetin ensimmäinen vuosi. Budjetti pitää sisällään paljon neuvottelujen tuloksia sekä arvovalintoja. Se luo myös toivoa.

Yhteistyötä ja toivoa paremmasta tarvitaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan. Keikyän riippusillan ahkerat talkoolaiset saivat 200 000 euron valtionavun kulttuurikohteen korjaamiseksi. Heillä on niitä molempia: yhteistyötä ja toivoa paremmasta.

Budjetin myötä vuodenvaihteen jälkeen yli 600 000 suomalaista huomasi eläkkeidensä nousevan. Nousu ei ehkä ole monenkaan lompakossa vielä riittävä, mutta olen tyytyväinen siihen muutokseen, jonka budjetti tarjoaa. Tämä korotus oli ensimmäinen ja ainakin kolme budjettia on vielä edessä. Vuosien nollakorotukset ovat nyt historiaa. Sen sijaan ostovoimaa vahvistetaan ja myös sote-palveluita parannetaan.

Aktiivimalli jäi uudenvuoden rakettien saattelemana historiaan. Tänä vuonna subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Nämä ovat tärkeitä askelia kohti yhdenvertaisuutta ja näistä sekä monista muista päätöksistä voi olla iloinen. Tämä on hyvä alku.

Omalle työpöydälleni saan heti työhön palattuani sote-uudistuksen, jonka pakertamista jatkamme läpi vuoden. Uskon, että saamme aikaiseksi uudistuksen, jossa ihmisten palvelut paranevat ja monikansalliselle terveysbisnekselle laitetaan stoppi. Tämä tulee olemaan tämän vuosikymmenen suurin uudistus.

Meidän pitää löytää ratkaisuja, joiden avulla yhä useampi pääsee työnsyrjään kiinni. Kaiken työnteon pitää olla kannattavaa. Samaan aikaan työstä on saatava kunnon palkka. Parhaillaan järjestöt neuvottelevat tulevista palkkaratkaisuista. Toivon, että etenkin naisvaltaiset hoito- ja hoivatyöntekijät saavat kurottua palkkakuoppaansa umpeen.

Tästä kaikesta huolimatta 2020-luku ei näytä pelkästään ruusuiselta, vaan pikemminkin huolestuttavalta. Lähi-Idän sotatilanne, kiristynyt suurvaltapolitiikka ja ilmastonmuutos Australian massiivisten metsäpalojen ilmentämänä ovat kaikki läsnä arjessamme. Tämä huolestuttaa meitä kaikkia. Voimme kuitenkin tehdä kaikkemme yhdessä sen eteen, että Suomi ja maailma olisivat turvallisia tulevinakin vuosikymmeninä meille sekä tuleville sukupolville.

Työ paremman tulevaisuuden eteen ei ole helppoa, mutta pystymme siihen yhdessä.

  • avatar Jerry

    Ei taida Illu-poika edelleenkään tajuta, että hänen kirjoituksessaan luettelemat ‘parannukset’ osaltaan syöksevät Suomen hyvän talouskasvun syöksykierteeseen. Toisaalta, onhan lainaa saatavana. Kyllä sen sitten joku maksaa . . .

    • avatar Mullikuhnuri

      Mikä se olisi oikea koulutus tai kokemus Suomen johtamiseen: sahuri ja hyvä viinapää vai muinaiskirkkoslaavin tohtori? Olisiko hallintotieteitä lukenut maisteri pätevä pääministeriksi tai työministeriksi, kun on kouluttautunut kunnallis- ja valtionhallintotehtäviin? Tai valtiotieteiden tohtori sisäministeriksi? Johan se nähtiin Sipilän hallituksesta, että kouluttamattomat tai muuten asioita tuntemattomat tekevät huonosti valmisteltuja lakeja ja päätöksiä, joita peruttiin tai jos pääsivät eduskunnasta läpi, jäivät seuraavan hallituksen korjattaviksi. Oikeusministeriksi on aina valittu juristi, mutta Sipilä teki poikkeuksen: muuan paperitehtaan työmies Lindström oli ensimmäinen ja viimeinen epäpätevä, mutta sopiva oikeusministeri. Nyt on taas varatuomari oikeusministerinä, kuten kuuluukin.
      Kouluja käymättömät lienevät kateellisia niille, jotka ovat työtä pelkäämättä opiskelleet itselleen ammatin ja aseman. Ei se somessa koulutukseksi ilmoitettu “elämän kova koulu” ole mikään ylpeyden aihe saati että se nykyään pätevöittäisi yhtään mihinkään tehtävään. Paitsi Allah-ahon opetuslapseksi, Siihen asemaan pudonneilla riittää vähäinenkin järki ja tietämättömyys tosiasioista, koska Mestari tarvitsee lammaslaumansa totuutta kyseenalaistamatta määkimään ja suorittamaan ajattelematta annetut tehtävät, kuten maalitettujen uhkailun ja häirinnän.

Jätä kommentti