Tulevat agronomit ammensivat oppia Sastamalassa – ”Näemme maaseudulla valtavasti mahdollisuuksia”

Mitä ikkunasta näkyy? Herkkujuustolan tuotantotilat kiinnostivat maataloustieteen opiskelijoita.

Perjantai-iltapäivä Herkkujuustolalla Sastamalan Mouhijärvellä. Paikoitusalueelle kaartaa bussi, josta purkautuu ulos vihreisiin haalareihin pukeutunutta väkeä. Pirkanmaan reissuun on lähtenyt kaikkiaan viitisenkymmentä Helsingissä maataloustiedettä opiskelevaa nuorta aikuista.

Mikä olisikaan maatalousylioppilaille parempi paikka tutustua laajaan maaseutuun erilaisine elinkeinoineen kuin Sastamala. Näin ajattelevat matkasuunnitelmien tekoon osallistuneet sastamalalaiset Teemu Junttila ja Tero Nurmi.

”Vierailemme monipuolisesti erilaisissa maatalouteen liittyvissä yrityksissä niin alkutuotannossa, jalostuksessa kuin palvelualallakin. Saamme näkökulmia maaseudun kehittämiseen”, Nurmi kiteyttää.

Nykyään maataloudesta on vaikea keskustella ilman puhetta ilmastonmuutoksesta. Junttila ja Nurmi näkevät alan merkityksen vain korostuvan tulevaisuudessa.

”Haasteiden sijaan näemme valtavasti mahdollisuuksia.”

Junttilan mukaan noin puolet agronomiksi kouluttautuvista on kaupungista, puolet maaseudulta. Osalla on kokemusta maatilojen arjesta.

”Itse arvostan käytännön kokemusta, mutta on hienoa että maataloustiede kiinnostaa kaupunkien kasvattejakin. Se vie tieteenalaa osaltaan eteenpäin.”

Sastamalassa kahden päivän ajan oppia ammentamassa on pääaineenaan kasvintuotantotiedettä, kotieläintiedettä, maaperätiedettä, maatalousekonomia ja agroteknologiaa opiskelevien joukko.

”Agronomit työllistyvät perinteisempien maatalousammattien lisäksi erilaisiin asiantuntijatehtäviin, kaupan alalle, tutkijoiksi ja yrittäjiksi. Koulutus on hyvä pohja monelle alalle”, Tero Nurmi sanoo.

”Pieni opinahjon markkinointi sallittaneen, kun yhteishakukin on alkamassa”, Junttila nauraa.

Peter Dörig sai kiikoislaiselta maatalousylioppilas Moona Mattilalta opiskelijoiden tervehdyksen: hyvän pyyhkeen ja opiskelijoiden toimittaman lehden.

”Ei ole kaupunkeja, jos ei ole elävää maaseutua”

Opiskelijat kuuntelevat mielenkiinnolla juustomestari Peter Dörigin tarinaa siitä, miten hänen yrityksensä on kasvanut ja kehittynyt. Juustonvalmistuksen lisäksi Dörig kertoilee myös EU-lainsäädännöstä ja avaa laajemmin yrittämistä elintarviketuotannon parissa.

Alppien pohjoispuolelta ei löydy vastaavaa luonnonmukaista juustojen kypsytystilaa kuin Herkkujuustolassa on. Tieto herättää ihastusta.

Dörigiltä kysytään, miten lehmän ja lampaan maidosta valmistetut juustot eroavat toisistaan ja onko valmistusprosessissa raaka-aineesta riippuen eroja. Opiskelijoita kiinnostaa myös tietää, miten lehmien ravinto vaikuttaa maidon koostumukseen. Tässä vaiheessa puhutaan jo sellaisin termein, että toimittaja putoaa kärryiltä.

”Ei ole kaupunkeja, jos ei ole elävää maaseutua. Olkaa ylpeitä opiskelemastanne alasta”, kannustaa Dörig.

Herkkujuustolasta maatalousylioppilaat jatkavat matkaa Kalaneuvokselle.

Veijo on sitten isäntä isolla i:llä. Hukkasilla on äärimmäisen upea perheyritys”, ohjeistaa Dörig lopuksi.

”Kalaneuvoksen nimi tunnetaan, mutta moni opiskelukaverimme oli ihmeissään, kun kuuli että Pohjoismaiden suurin kalansavustaja toimii juuri Sastamalassa”, toteaa Teemu Junttila.

Lauantaina opiskelijoiden ohjelmassa oli vielä vierailu Peevon tilalla Keikyässä sekä Potilassa Kiikoisissa.

Juustot maistuivat opiskelijoille.
Bussilastillinen maataloustieteen opiskelijoita seikkaili viikonvaihteessa Sastamalassa.

Poimintoja