Sastamala Gregoriana viettää 30-vuotisjuhlavuottaan ensi viikon keskiviikosta lähtien aina sunnuntaihin saakka, ja viisipäiväinen vanhan musiikin festivaali kokoaa Sastamalaan jälleen kansainvälisiä huippuartisteja, sekä tarjoaa historiallisia konserttipaikkoja, osallistavia yleisötapahtumia ja uusia elämyksiä. Tämän vuoden teemana on tunteet, ”Kyyneliä ja iloa – Affektit musiikissa.”

Festivaalijohtaja Johannes Rantanen toivoo, että juhlavuonna tapahtumaan lähtisi mukaan mahdollisimman moni sellainenkin, jolle Sastamala Gregoriana ei ole tuttu aiemmilta vuosilta.

”Tänä vuonna ohjelmassa on paljon maksuttomia tapahtumia, kuten Funkkiksen aamukahvit, joista festivaaliin pääsee tutustumaan matalalla kynnyksellä. Jo pelkästään Sastamalan upeat kirkot ovat näkemisen arvoisia, ja Pyhän Marian kirkon ainutlaatuisen akustiikan voi todella kokea vasta paikan päällä. Kun musiikki täyttää kirkon, kynttilät palavat ja tuntuu kuin siirtyisi hetkeksi vuosisatojen taakse”, Rantanen fiilistelee.

Hänen mukaansa vanha musiikki ei vaadi ennakkotietoja eikä kaikkea tarvitse osata tai ymmärtää.

”Taiteen ja kulttuurin tehtävä ei ole selittää, vaan tuntua. Riittää, että tulee paikalle avoimin mielin ja antaa musiikin viedä mennessään”, hän innostaa.

Rantanen itse odottaa erityisesti espanjalaisen Cantorían energistä ”El jubilate” -konserttia torstaina Sastamalan Pyhän Marian kirkossa.

”Samana iltana Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa kuultava ”In Darkness Let Me Dwell” vie John Dowlandin melankoliseen maailmaan ainutlaatuisessa historiallisessa miljöössä. Kolmanneksi nostaisin esiin perjantaina kuultavan konsertin ”Alla Guerra d’Amor”, jossa esiintyvät Suomalainen barokkiorkesteri ja tanskalainen bassobaritoni Jakob Bloch Jespersen. Voi hyvinkin olla, että tuhannet sastamalalaiset ovat kuulleet Jakobin äänen jo aiemmin – ehkäpä tietämättään – sillä hän on laulanut kymmenien elokuvien ja televisiosarjojen soundtrackeilla”, Rantanen kertoo.

Sastamala Gregoriana näkyy myös kaupungin kaduilla, ja heti tapahtuman ensimmäisenä päivänä ohjelmassa on laulupolku, eli musiikillinen kaupunkikävely.

”Idea Laulupolkuun syntyi keväällä 2024, kun vierailin Englannin Beverleyssä, Yorkin lähellä, tutustumassa paikalliseen vanhan musiikin festivaaliin. Osallistuin siellä heidän Song Path -konseptiinsa, ja siitä itselläni lähti ajatus kehittää yhdessä oman tiimimme kanssa sastamalalainen versio”, Rantanen taustoittaa.

”Tänä vuonna ideaa on viety eteenpäin yhdessä Aino Peltomaan, Anthony Marinin ja Kati Juurikan kanssa. Katin kanssa olemme myös suunnitelleet koko kaupunkikuvaa: olen vastannut visuaalisesta ilmeestä ja Kati on ollut mukana mittaamassa ja suunnittelemassa paikat. Yhdessä Leena Finskan ja Ernomane Designin kanssa olemme toteuttaneet lukuisia banderolleja ja lippuja, jotka tuovat festivaalin näkyväksi ympäri Sastamalaa”, hän jatkaa.

Juhlavuosi näkyy Rantasen mukaan ennen kaikkea ohjelman kunnianhimossa ja monipuolisuudessa.

”Mukana on kansainvälisiä huippuyhtyeitä, uusia konserttipaikkoja, maksuttomia tapahtumia, Laulupolku sekä useita festivaalia varten suunniteltuja erityiskokonaisuuksia. Tärkeä osa juhlavuotta ovat myös yllätykset, kuten flash mobit ja pop-up-konsertit ja ne hetket, jotka eivät näy varsinaisessa konserttiohjelmassa: muusikoiden vierailut palvelutaloissa ja muu yleisötyö, joiden kautta musiikki viedään myös niiden luo, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta tulla konserttipaikoille”, hän luettelee. Tällaisia kohtaamisia Rantanen pitää erityisen merkityksellisinä ja koskettavina.

Juhlavuosi ei suinkaan pääty heinäkuuhun, vaan Sastamala Gregoriana on nykyisin ympärivuotinen toimija.

”Festivaalin jälkeen ohjelma jatkuu syyskonsertilla sunnuntaina 27.9. sekä jo perinteisellä joulukonsertilla lauantaina 12.12. Odotamme vuoden kaikki tapahtumat yhteen laskien noin 5 000 kävijää. Tavoitteena on, että yhä useampi löytää vanhan musiikin pariin, oli kyseessä sitten ensimmäinen festivaalikokemus tai jo vuosikymmeniä jatkunut perinne”, hän toteaaa.

Valoisana Johannes Rantanen näkee myös Sastamala Gregorianan tulevaisuuden.

”Festivaalimme tunnetaan yhä paremmin kansainvälisesti, ja moni muusikko sekä vanhan musiikin ystävä tuntee Sastamalan nimen juuri Gregorianan kautta, vaikka ei olisi vielä koskaan vieraillut Suomessa. Se kertoo siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan jotain aidosti omaleimaista ja arvostettua”, hän iloitseee.
Samaan aikaan toimintaympäristö on hänen mukaansa muuttunut aiempaa haastavammaksi ja kulttuurialan talous asettaa jatkuvasti uusia vaatimuksia.

”Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää vakautta, ennustettavuutta ja riittäviä resursseja. Kasvua voidaan tehdä, mutta sen on oltava hallittua, jotta festivaalin korkea laatu ja lämmin tunnelma säilyvät myös tulevaisuudessa. Festivaali on ollut merkittävä osa elämääni jo pitkään, mutta jotta sitä voi kehittää pitkäjänteisesti vielä seuraavatkin vuosikymmenet, tarvitaan ympärille vahva tiimi ja kestävät toimintaedellytykset. Olenkin iloinen, että nyt meitä on aiempaa useampi mukana tätä järjestämässä”, Rantanen kiittelee.

Paras kävijäpalaute on festivaalijohtajan mielestä se, kun huomaa ihmisten palaavan festivaalille vuosi toisensa jälkeen.

”He alkavat seurata meitä sosiaalisessa mediassa, suosittelevat tapahtumaa ystävilleen ja tekevät siitä osan omaa kesäänsä. Matkustan työni vuoksi paljon myös ulkomailla, ja on aina yhtä ilahduttavaa törmätä kollegoihin ja muusikoihin, jotka ovat olleet mukana Sastamala Gregorianassa. Monella on yhä käytössään festivaalin kangaskassi tai jokin muu pieni muisto, ja keskustelu kääntyy nopeasti Sastamalaan. He muistelevat lämpimästi ainutlaatuista tunnelmaa, historiallisia konserttipaikkoja ja kertovat odottavansa seuraavaa mahdollisuutta palata esiintymään tai kokemaan festivaalin uudelleen”, Rantanen kertoo hymyillen.

Viimeksi näin kävi pari viikkoa sitten Rantasen ollessa työmatkalla Kööpenhaminassa.

”Se lämmittää mieltä, sillä silloin tuntuu, että olemme onnistuneet tarjoamaan jotain aidosti merkityksellistä. Sama koskee yleisöä, esiintyjiä, yhteistyökumppaneita, talkoolaisia ja työntekijöitä. O hienoa nähdä, että festivaali jättää ihmisille kokemuksen, jonka pariin halutaan palata yhä uudelleen.”